Kipupotilaan arki, esimakua kuvausmatkalta sekä vaihtorinkipostia

Ihana nähdä sinua pitkästä aikaa! Tai no, enhän minä sinua varsinaisesti näe, mutta toivon mukaan kuulen sinusta kommentin muodossa. Olen kaivannut Inspistä ja sinua, enkä yksinkertaisesti enää voinut olla tulematta takaisin blogin pariin.


Missä sitten olen ollut? Yllätys yllätys, sairaana. Sairauteni on edennyt ja unet vähentyneet, kipujen kanssa selviytyminen on entistäkin vaikeampaa, mutta teen kaikkeni, että saan kivut hallintaan taas. Lepoa, lepoa ja kourakaupalla pillereitä. Rakkaani hieroo selkääni ja lonkkiani sekä olkapäätäni ja laittaa niihin hevosvoiteita. Joko kylmää tai lämmittävää ja tuo kylmäpakkauksia tarvittaessa. Nyt kun YT:n kautta hän on työtön, voi hän auttaa minua 24/7 ja sen hän tekeekin tarvittaessa. Minua on siunattu todellisella pyyteettömällä rakkaudella.


Koko postaukseni ei ole kipupotilaan arkea, vaikka toisaalta, onhan se sitä. Hyvinä ja huonoina aikoina. Tässä viime viikolla pääsin rakkaani kanssa käymään kuvausmatkalla eräällä ihanalla erämökillä, jota valokuvausseura laittelee kuntoon parhaillaan. Pohdimme tarkoin, kuinka pääsisin matkaan, vai pääsenkö ollenkaan, mutta kun selvisi, että yöpaikka on mökissä, autolla päästään pihaan oven eteen ja muutenkin maasto on tasaista ja hoidettua, niin mikä ettei. Samahan se on, missä makaan päivät. Lisärasitusta toki aina tulee, kun vähänkään liikun, mutta voit sen uskoa, että pää tarvitsee muutakin, kuin 4 seinää, katon ja lattian. Kostautukoon se sitten...
Niinpä olimme 3 päivää täydessä luonnon hiljaisuudessa ja periaatteessa kahdestaan, vaikkakin ystävämme kävi opastamassa meitä hieman ja notskiseurana olemassa. 


Tuo ihana kuva on otettu pihamaalta, joten voit uskoa, että sielumme lepäsi tuolla! Olin niin onnellinen saatuani olla ulkona ja ekaa kertaa tälle kesää ottaa aurinkoa ja olla pihalla ihan kunnolla. köh köh.. Tuon lauseen voi tulkita kahdella tavalla, joten vastuu olkoon lukijalla. hih hih. 


Sää suosi meitä, vaikka pari kertaa ropsauttikin vettä. Ei haitannut. Sähköä meillä ei ollut kolmeen päivään eikä somettamista juurikaan, ellei lasketa instaan julkaisemaani kuvaa ja tanssivista kuplista ottamiani kahta videon pätkää. Tuo ihana loma tuli meille tarpeeseen ja kuvia tuli otettua paljon. Laitan sinullekin nähtäväksi niitä lisää, kunhan ennätän. Nyt kuitenkin jätän tähän, esimakusteluun, sillä toipumisprosessi on yhä käynnissä lomasta ja haluan näyttää sinulle muutakin. 


Nimittäin @inspiration haastaa-haasteen heinä-elokuun haasteena oli vaihtorinki. Minun parikseni tuli Tarja K. jolle lähetin kuoressa askartelumatskua ja tekemäni atc-kortin. Tarja kiittdeli jo postista, joten esittelen oman korttini ja mitä sain Tarja K.lta. Jos sinulla on vielä vaihto kesken, laitathan nopsaan postia parillesi, sillä kuu vaihtuu jo ensi viikolla! 


Tein atc:n, jossa tausta on valmis postileima-paperi. Siihen liimailin kaikenlaista... 
Esimerkiksi kiiltokuva, jossa kaksi tyttöä, ja toiselle piirsin paketin syliin. 


Kissat ovat washiteipistä leikattu irti ja liimattu stanssatun talo-kuvion päälle. stanssaus on palasesta tehty, eli ns. jämäpala. 


Pilvihattara on stanssattu ja kimalleliimalla koristeltu. Reunat tummensin tussilla tällä kertaa. 


Enää en ole laskuissa mukana, montako atc:ta olen elämäni aikana tehnyt, mutta satoja, ellei jopa tuhatkin ylitetty jo. 


Näin pienistä ja simppeleistäkin matskuista saa tehtyä helposti atc-kortin, kunhan sommittelee ja kokeilee rohkeasti kaikkea, mitä pöydältä löytyy, tai suunnittelee valmiiksi mitä haluaa tehdä. Atc-harrastus on hauskaa puuhaa! Näitä kortteja ei muuten myydä! Ne vaihdetaan. Poikkeuksena ulkomailla näkyviä maksullisia kortteja, joista ollaan hyvinkin kahta eri mieltä. Se on vasten atc-periaatteita, mutta onko maksullinen atc sitten taidekortti, eikä taiteellinen keräilykortti? Itse en voisi edes kuvitella myyväni yhtikäs yhtään atc:ta, vaikka mikä olisi. murinaa...


Atc:n lisäksi tein kortin, jossa kiitin vaihdosta. Tässä postikorttikokoisessa kortissa taustapaperi on gelli platella tehty ja siihen päälle kiiltokuvatyttö ja stanssattu lehti. Tekstin kirjoitin itse koneelle ja tulostin. 


Tarja K.lta sain itsekin kortin. Upea kortti. Tarja K.lla ei muuten ole blogia, joten en voi linkittää häntä tänne. 


Kortin sisäpuolella oli tasku, jossa oli minulle tuleva atc. Tästä kuvasta näetkin hyvin, mikä kokoero on postikorttikokoisella kortilla ja atc-kortilla. 


Todella taidokas ja kaunis kortti. On nähty vaivaa ja keksitty hauskasti jokainen yksityiskohta. Lisäksi kuoressa oli kivoja vaihtotarvikkeita askarteluun. Kiitos Tarja K.! Olen otettu! 



Kommentit

Heei...tämä on multa mennyt ohi...vieläkö pääsee mukaan...??
Kauniita kortteja kummallakin...
Marja-Riitta, vaihto on jo lopussa ja parit valittu. Jos tahdot vielä kanssani vaihtaa niin se sopii kyllä.
Siis aivan ihanaa, että pääsit ja jaksoit lähteä mökkireissulle. Kyllä tuollaisissa maisemissa sielu lepää ja varmasti myös se ruumis.
Voimia sinulle lähetän täältä Espoosta!
Kiitos Outi. Kyllä tuolla hyvä oli olla. Tuli vaan oltua jalkeilla "liikaa" ja se kostautuu nyt. En kadu. Haluan uudestaan. Sinullekin kaunista taianomaista tähtitaivas-iltaa.
Silkku sanoi…
Vesi on rauhoittava elementti, hienoa kun jaksoit lähteä mökille, siellä sielu lepää varmasti. Kotiuduin juuri tällä viikolla meitin pikku saaresta jossa olimme mieheni kanssa ja todella tiedän miten tuo vesi ja luonto vaikuttaa ihmiseen;) Parantavasti. Täältä voimahaleja sinulle rutkasti ♥
SirpaH sanoi…
Kaunis maisema! Kyllä tuolla jos missä sielu lepää :)
Laitoin eilen kirjeen postiin vaihtoparilleni!