Peukutan ihmistä, joka ei luovuttanut suhteeni!
Tämä päivä on niin huippuihanien asioiden päivä, kuin surumielisyydenkin päivä. Eilen illalla pahentunut tilani ei laisinkaan helpota tilannetta, mutta se mikä ei lannista minua, antaa vaan lisää voimavaroja!
Olen saanut kilpirauhaskokeen tulokset ja ne hinaavat hissukseen itseään alaspäin, eli siis kohti nollalukemia. Matkaa on vielä pitkälti, eikä tämän vuoden puolella normalilukemiin päästä tätä vauhtia, mutta jokainen askel on eteenpäin! Olen myös saanut lääkärinlausunnon, jolla haetaan eläkettä uudestaan selkäni sairauksien takia. Sairaspäivärahathan ovat nyt loppusuoralla. Diagnooseja on kaksin kappalein ja löydös, joka tullaan poistamaan tämän syksyn aikana. Leikkaus on silti vain pientä, eikä tule parantamaan. Kun luen tuota todistusta, onhan se niin totta ja niin arkeani, mutta mustaa valkoisella se aina on jotenkin pysäyttävä ja saa minut itkuiseksi. Kun on pakko seisahtua ajattelemaan totuutta! Ei auta kääntää päätä pois ja sanoa, että "kyllä se tästä" . Mutta kuten jo tuopssa aikaisemmin kirjoitin, se mikä ei lannista minua, antaa vaan lisää voimavaroja!
Odotan innolla postin tuomisia, kunhan kerkeävät lähteä ensin matkaan. Oi joi, mitä olenkaan voittanut! Kerron heti, kun saan ne! Kyllä.. Puhun monikossa! Ole kuulolla, voihan olla, että teen postauksen niistä molemmista. ;)
Hämmentyneenä kuitenkin, että toisesta voitostani on jo aikaa (?) ja minua on tavoiteltukin kuulemma, mutta ei, ei vaan löydy roskiksestakaan eikä koko gmailista kyseistä viestiä tai osoitetta. ONNEKSI sinnikkyys palkittiin ja toisella osoitteella toimitettu viesti saapui perille asti. Siispä jollet saa minua meilillä kiinni, ota yhteyttä toistamiseen. Tuossa blogini oikeassa reunassa on myös yhteydenottolomake, jolla saat yhteyden helposti. Minä vastaan AINA meileihin! Peukutan siis ihmistä, joka ei luovuttanut suhteeni!
Rakasta ja tule rakastetuksi!
Olen saanut kilpirauhaskokeen tulokset ja ne hinaavat hissukseen itseään alaspäin, eli siis kohti nollalukemia. Matkaa on vielä pitkälti, eikä tämän vuoden puolella normalilukemiin päästä tätä vauhtia, mutta jokainen askel on eteenpäin! Olen myös saanut lääkärinlausunnon, jolla haetaan eläkettä uudestaan selkäni sairauksien takia. Sairaspäivärahathan ovat nyt loppusuoralla. Diagnooseja on kaksin kappalein ja löydös, joka tullaan poistamaan tämän syksyn aikana. Leikkaus on silti vain pientä, eikä tule parantamaan. Kun luen tuota todistusta, onhan se niin totta ja niin arkeani, mutta mustaa valkoisella se aina on jotenkin pysäyttävä ja saa minut itkuiseksi. Kun on pakko seisahtua ajattelemaan totuutta! Ei auta kääntää päätä pois ja sanoa, että "kyllä se tästä" . Mutta kuten jo tuopssa aikaisemmin kirjoitin, se mikä ei lannista minua, antaa vaan lisää voimavaroja!
Odotan innolla postin tuomisia, kunhan kerkeävät lähteä ensin matkaan. Oi joi, mitä olenkaan voittanut! Kerron heti, kun saan ne! Kyllä.. Puhun monikossa! Ole kuulolla, voihan olla, että teen postauksen niistä molemmista. ;)
Hämmentyneenä kuitenkin, että toisesta voitostani on jo aikaa (?) ja minua on tavoiteltukin kuulemma, mutta ei, ei vaan löydy roskiksestakaan eikä koko gmailista kyseistä viestiä tai osoitetta. ONNEKSI sinnikkyys palkittiin ja toisella osoitteella toimitettu viesti saapui perille asti. Siispä jollet saa minua meilillä kiinni, ota yhteyttä toistamiseen. Tuossa blogini oikeassa reunassa on myös yhteydenottolomake, jolla saat yhteyden helposti. Minä vastaan AINA meileihin! Peukutan siis ihmistä, joka ei luovuttanut suhteeni!
Killiäisen kohdalla maitokokeilu on tuottanut tulosta ja 99% varmuudella voin sanoa, että killillä on maitoallergia. Ei siis laktoosi-intoleranssi, vaan tyystin maidoton ruokavalio. Kissoillahan tuo laktoosi-intoleranssi on, eli tavallista maitoa ei saa antaa. Maitoallergiassa koko maito on pois suljettava, eikä vain laktoosi. Eli juustot, viilit, kermat... Hyvä kuitenkin saada selvyys, niin ei turhaan lapsukaiselle mahakipua aiheuteta.
Tämmöstä täällä.
Rakasta ja tule rakastetuksi!
Kommentit