Siirry pääsisältöön

Vip tilaisuudessa ja tilaisuuden jälkeen tummat silmänaluset piilotettava


Yksi tämän kesän kohokohtia on ollut Vip-tilaisuus Siilinjärven Vuorelan Yöttömän yön tunnelmissa. Hyvää ruokaa, juomaa, laadukasta musiikkia... 
Se, mikä minua itseäni pisti silmään, oli itse vippeilijöiden käyttäytyminen. 

Tavalliselle alueelle lippujen hinta oli vajaa 30 euroa, kun taas vippi-alueelle yli 60 euroa. Erona vipeille alue rannan vieressä paljuineen, oman WC-tilan käyttö, ruoka ja parit ilmaisjuomat, istumapaikat pehmeillä pöytäryhmillä jne. Niin, ja vip-lippua näyttäen sai myös käyttöönsä invaparkkipaikat. Hmm.. 

 Juomaksi laskettiin ainoastaan olut, siideri, lonkero tai viini. Kuvassa oleva Cava ei siis sisältynyt siihen samaiseen hintaan. Pikkupullon Cavaa sai lähes samalla hinnalla, kuin Alkosta ison pullollisen. 


Tavallisella alueella oli vain seisomapaikat ja juomaa maksusta. Kun puhutaan "paremmista paikoista" ja "ilmaisjuomista", huomasimme tuolla tilaisuudessa sen tarkoittavan myös tanakampaa humalatilaa ja jopa v-mäisiä ihmisiä. En yleistä, mutta vastaavaa ei näkynyt halvemmalla puolella. 

Yksi räikeimmistä meille itselle kohdistuneista tilanteista oli se, kun eräs paikallisen firman omistajapariskunta seurueineen lähti istumapaikoiltaan pois. Odotimme hetken, mutta koska voimavarani vaativat istumista eikä pöytään ketään tullut toviin, päätimme mennä istumaan niille pehmeille tuoleille. Enhän enää voinut ajatellakaan kovaa penkkiä tai seisomista. 

Valitettavasti seurue oletti, että heille on varattu koko päiväksi se pöytäpaikka, koska tovin jos toisenkin päästä he tulivat hyvin vihaisina takaisin ja häätivät meidät siitä pois. Pöytä oli kuulemma "heidän!". Pahoittelimme, ettei arvattu heidän palaavan, ja ettei siihen muut saisi edes istua. Jouduimme sitten seisomaan melkein vieressä, kun ei ollut muitakaan paikkoja vapaana, paitsi kovalla penkillä. Yritin toki kovaa penkkiä, mutta viillot selässä vaativat pois siitä. Se, mikä minusta tuntui pahalta, oli seuraava keskustelu kyseisen pariskunnan suusta: 

Rouva: "Hän näyttää olevan liikuntarajoitteinen, eikä taida pystyä istumaan tuolla kovalla penkillä.."
Herra: "Mitä sitten?! Ei ole minun ongelmani. No problem".

Arvatenkin selvää, etten enää tule rahojani antamaan tähän firmaan, kun seuraavan kerran huonekaluja uutena ostan! Olkoon kuinka aiheellista tai aiheetonta mielipahani, mutta kyllä mua loukkasi tollanen kommentti. 


Ei me annettu tuon kuitenkaan pilata iltaamme, vaan siirryimme viilentämään tunteitamme saunan terassille, jossa saatoin ilman arvostelevia katseita lepuuttaa asentohoidolla selkääni. Mitä se ikinä tarkoittaakaan, jääköön kertomatta. ;) samalla sitten kilistimme kesälle ja meille. Kaikelle ihanalle kokemallemme tänä kesänä, tänä vuonna. 


Tällaiset tilaisuudet tahdon muistaa kauniina, ihaniana ja antoisina. Toisinaan kuitenkin törmään siihen, ettei ihan kaikki hyväksy sitä, että minä nautin, olen ulkona, elän elämääni täysillä. Kateutta toki, mutta selvennys sen verran, ettei mikään ole minulle ilmaista. 

En minä kerro kyynelistä, kivusta, lisälääkkeistä, asennoista, Murusen tuesta, apuvälineistä, helvetinmoisista kivuista... 
Se ei minusta ole oleellista ja tarpeen ilmoittaa. Miksi minä valittaisin ja kirjoittaisin, että "voi voi, valivali, itkupotkuraivari" ?! Eih, on asioita, joita en edes tahdo nostaa jalustalle. Onhan se kaikki kiva kuitenkin se oleellisin asia. Eikös vain. Terveellä maalaisjärjellä sen tajuaa sanomattakin, ettei kuvista näe koko totuutta, kun kyseessä on kipupotilaan arkea tai juhlaa. 


Siispä paluu olennaiseen. 
Kitaristi toi telkkarin mieleen ja "Päivystävän kitaristin" viran. Ihana Maija Vilkkumaa laittoi yleisön laulamaan kovaan ääneen EI, ja tanssimaan myös lavalla. En minä, mutta muutama muu. 


Alkuillastahan Maija lapsineen kävi uimassa ihan siinä missä kaikki muutkin rohkeat. Illasta uimalelu-flamingo; Pertti, jammasi kanssamme yleisön seassa. 


Järjestelmäkameroiden vienti alueelle oli kiellettyä, joten yritin saada kuvia pikkukamerallani. Hieman haastetta toi hiljalleen tihkuuttava vesisade. 


Festarikansaa ilahdutti Maija Vilkkumaan lisäksi Francine sekä ihana Aurora. Pelottava tapaus sattui Francinen lähdettyä pois, sillä he ajoivat hirvikolarin. Onneksi kolarissa menehtyi ainoastaan hirvi. 


Yö hiipi salakavalasti tapahtuman ylle, ja oli aika lähteä kotiin. Hitaasti, mutta varmasti. Unettomat jäivät vielä ysäribileisiin. Me emme siitä niin välittäneet. 


Tapahtuma oli ihan kiva. Niin.. Ihan kiva. Plussaa kauniista maisemasta ja lämpöisestä kelistä. 


Seuraavana päivänä arvatenkin silmänympärykset olivat mustaakin mustemmat ja kasvot kivusta harmaat. Ei, me emme siis ryyppäämällä ryypänneet edellisiltana, kuten emme yleensäkään, joten krapulaa ei ollut. Kaivoin esiin laveran Natural Concealer -peitevärin ja aloin peittämään mustaa aluetta. 


Tästä peiteväristä täytyy mainita, että vain harva väri oikeasti auttaa minua saavuttamaan kauniin lopputuloksen. Ja siksi tämän nostankin blogissani esille, sillä tämä toimii oikeasti! Peiteaine sisältää lakritsinjuuriuutetta ja sheavoita ja se on erityisesti valmistettu peittämään tummia silmänalusia ja ihon punaisuutta. Mun sävy on Ivory 01 ja saatavana on myös tummempi Honey 03.


Laveran tuotteisiin olen aina voinut luottaa. Niin luotan siis jatkossakin. 

Kesäloma on siis mennyt ihan rattoisissa merkeissä, eikä se edes ole vielä loppunsa edellä. Voin laulaa: Vielä on kesää jäljellä...

Kuinkas sinun kesäsi meni/on mennyt? 

Onko sulla kokemuksia epämukavista tilanteista tilaisuuksissa?Kerro toki. 

Kerro myös, jos mieleesi tupsahtaa kivoja tapauksia. 

yhteistyössä lavera


Ja hepskukkuu! PIKA-ARVONTA numerolla YKSI! 
Nopein, joka kommentoi "JEE, Minä voitin!", voittaa ylläripalkinnon. 
Huomaathan, että kommentit tulevat jälkikäteen, koska joudun ne hyväksymään ensin, eli kekä ekana on kommentoinut, tulee myös ekana myöhemmin näkyvillekin. Tarkista siis, olitko se sinä. Julkaisen kommentit mahdollisimman pian. Nopeiten kommentoija siis voittaa, mutta maksimillaan kommenttia odotan 24 tuntia. 12.8.2016 klo 15.20 saakka. 

Eli lyhyesti:

-Ole blogini lukija
-Löydä pika-arvonta
-Ole nopea, ole eka arvontaan osallistuva
-Kommentoi: Jee, minä voitin! 
-Lähetä välittömästi :
nimimerkkisi, 
oikea nimesi 
ja 
osoitteesi minulle palkintoa varten.


Vinkkaathan tästä myös kaverillesi, niin hänkin voi olla mukana jännittämässä seuraavaa palkintoa. Vain kerran voit voittaa, joten jos nyt voitat, et voi elokuun aikana enää voittaa toista kertaa. Ystäväsi sen sijaan voisi..

Kommentit

Minna Vinni sanoi…
Voi, että millaista käytöksen kohteeksi olet joutunut. Pistää ihan harmittamaan sinun puolesta.

Niin, että millainen kesä minulla on ollut. Pidin viisi viikkoa lomaa, kuten minulla on jo ollut muutamana vuotena tapana. Tälle lomalle oli paljon suunnitelmia, mutta ne eivät sitten toteutuneet. Nämä viisi viikkoa meni melkein täällä kotikaupungissä ollessa. Yhteänä päivänä tein reissun Lahteen, ihan yksin. Kävin siellä shoppailemassa sekä satamassa nauttimassa muutaman kesäjuoman. Harmillisesti tuolle reissulle sattui hieman sateinen päivä. No ehkä tämän kesäloman kuitenkin pelasti päiväreissu Tallinnaan yhden ystävän kanssa. Jotenkin tämän kesän loma on ollut huonoin ikinä. Joo tiedän, että joku varmaan ajattelee, että mitä siinä valitat, kun sait sentään pitää viisi viikkoa lomaa. Ja, että loma on aina loma - tiedän nämä jutut. Mutta jos olet tehnyt suunnitelmia ja sitten ne menee mönkään, niin ei sen jälkeen mikään tunnut oikein kivalle.
No nyt olen ollu ensimmäisen viikon töissä ja se alkaa jo tuntua rutiinille. Syksystä saattaa tulla työntäyteinen, kun työpaikassani on edessä suuret organisaatiomuutokset. Seuraava loma on sitten jouluna, joten sitä odotellessa :)
mummo sanoi…
Jee, minä voitin
Mummo ja Koira
Viltsu Mari sanoi…
Minna, kyllä se harmittaa, jos kivat suunnitelmat eivät toteudukaan. Se on kuin annettaisiin lapselle tikkari käteen ja vedettäisiin se sitten pois.
Viltsu Mari sanoi…
Mummo ja koira, jee! Niin voitit! Laita osoitetiedot minulle niin postitan pikku yllärin sinulle. Ja onnea!
Esther Helmiä sanoi…
Jotkut ihmiset kuvittelevat että he ovat parempia kuin muut, se onneksi on heidän puutteensa, mutta ikävää että juuri niiden ihmisten tyhmyys kohdistui teihin.

Onneksi teillä oli kuitenkin kiva reissu ja noista vip-jutuista,olen kanssa joskus ollut ja täytyy sanoa että hauskaa olisi ollut muualla :)

Kesä meni autoillessa,hakiessa tavaraa sieltä kotimaasta ja äidin tavaroita järjestellessä,ei mikään mukava homma. Elämä jatkuu vaikkakin muuttuneena. Tämä kesä oli erilainen kesä,yhteinen juhannus äidin kanssa ei toteutunutkaan, sitä molemmat odottivat monia vuosia.

Hyvä postaus ja iloa elokuuhun!
Olipa tökeröä käytöstä tältä pariskunnalta, noloa heille. Minusta on niin mahtavaa, että kivuista huolimatta et jää kotiin olemaan vaan särkyjä uhmaten menet ja nautit ihanasta kesästä ja hyvästä musiikista.
Pari viikkoa olen nyt töissä ollut ja tuntuu kun en lomalla olisi ollutkaan.
Itse loma oli ihana, paljon aikaa koko perheen kanssa ja yksittäistä huomiota kummallekin lapselle, ei kiirettä ja paljon unta.
Kivaa torstai-iltaa!
Manumiina sanoi…
Olin tyttäreni kanssa Turussa DBTL:ssä VIP-alueella. Alku oli hyvin lupaava. Valkoiset liinat pöydissä, eläviä kukkia, ruoka kauniisti tarjolla ja hyvää, henkilökunta kohteliasta. Mutta kun ilta eteni, niin... En voi kuin ihmetellä, miten humalassa ihmiset olivat VIP-alueella. Viini, kuohari, olut ja siideri virtasivat. Meidän ennalta ostettu läpyskä sisälsi vain ruuat. Juomat ostimme erikseen. Ehkä suurimmalla osalla ns. Vipeistä läpyskä sisälsi juomat periaatteella piikki auki firman piikkiin. Illan edetessä ei ollut enää henkilökuntakaan kohteliasta. Vesipulloa ostaessa piti pyytää lasi erikseen ja siinä vaiheessa "kiitos" tai "ole hyvä" olivat turhia sanoja. Meille tuli erikseen kysely, mitä mieltä olimme VIP-palveluista. Kyllä, me olimme mieltä ja myös kerroimme sen! Siis mielipiteemme henkilökunnasta ja miten käytös ja ylipäätänsä palvelut huononivat illan edetessä.
Lady of The Mess sanoi…
Voi miten ikävää käytöstä pariskunnalta - ei tuollainen ainakaan hyvää myynninedistämistä ole! Jos tuollaista vielä tapahtuu, jätä heille blogisi käyntikortti ja sano, että ehkä palaamme asiaan myöhemmin!
Mutta kivaa on tietysti se, että muu osa illasta oli onnistunut - vaikka ymmärrän, että ne kivut osan ilosta vievätkin <3
Iloa päiviinne - sekä sinun että murun <3
Tiia K sanoi…
Jösses mitä käytöstä, ei ihmisellä loppupeleissä ole kuin maine ja sen kun menettää. Niin pahoillani puolestasi Viltsu. <3 Lavera on ihana merkki ja tuo Eye Cream, wau se on ihan mahtava valovoiteenakin.

Iloa viikonloppuun ja kiva kuitenkin, että hyviäkin muistoja jäi <3
Viltsu Mari sanoi…
Esther, sepä se kun viimeisellä voitelullamme kastimerkkejä ei ole. Jokaisen arvo punnitaan toisten kohtelulla. Kuulin että kyseinen mies eritoten on aina yhtä itsekäs ja törkeä, joten sana kiirii ja ihmiset, me huonompiarvoiset heidän silmissään, viemme rahamme toisaalle. Ja taivaspaikkoja on vain rajoitetusti...
Viltsu Mari sanoi…
Outi, pakostakin täytyy liikkua ettei mene vauhdilla huonoksi. Minä teen jumpat hyötyliikuntana. Sen mitä voin. Ja tiedän rajani ja tiedän mikä pahentaa sairauttani ja mikä ei. En tartuta ketään enkä ole uhka kenellekään. Vaikka liikun hitain askelin ja olen aina viimeinen niin sentään teen kaikkeni pysyäkseen kunnossa rajoissani ja pään kunnossa myöskin. Turhan moni on itsesäälissä tai katkera. Vältän moista.
Viltsu Mari sanoi…
Manumiina. Hirveää! Mutta niin totta. Firman kortit kiersivät tuollakin useammilla ja toisaalta jos on varaa ryypätä ja humala on se pääasia enin arvata voi loput. Mutta kyllä henkilökunnan tulee toimia ammattimaisesti loppuun asti! Törkeää!
Viltsu Mari sanoi…
Lady of The Mess, hyvä idea. Varmaan tulemme olemaan samoissa tilaisuuksissa vielä, koska naapurikunta kyseessä.
Luulisi todellakin yksityisyrittäjän hankkivan mieluummin asiakkaita, kuin työntävän pois.
Viltsu Mari sanoi…
Tiia, maine on ainoa mikä seuraa kuolemammekin jälkeen. Se on totta.
Niin ihania kommentteja teiltä kaikilta, että herkistää ihan. Huh, miten ihania ihmisiä blogiani seuraakaan!

Hyvä idea. Kokeilemassa vsloboiteeksi tuota väriä. Kiitos vinkistä!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hääjuhlan tarjoilu

Kuohuviiniä kultahipuilla meille kahdelle...

Tämä oli virallisena avioitumis päivänä.

Samoin kuin hopeaa hohtava pinkki Aviva.

Näitä juomia nautimme pitkälle iltaan ja katselimme jokaista lasia ihastuneina. Jopa illan viimeisillä lasillisilla.


Huomasin, ettei otettu kuvia lämpimästä ruuasta, jota tarjosimme yövieraille, pitkämatkalaisille. Sen sijaan pääosassa olleet herkut ovat edustettuina. Lusikat kahvitteluun ja kakkutarjoiluun olivat hieman isommat, kuin suomalaiset kahvilusikat. Ja tuo sydän.. <3 

Servetit hääteemaa mukaillen pinkkiä ja lilaa.

Tarjoilu kertonee, että samalla juhlimme Murusen synttäreitä. Tarjoilu on tilattu Kakkuaitasta, mikä sijaitsee Riistavedellä. Kaikkien kuopiolaisten konditorioiden tarjoiluehdotusten jälkeen Kakkuaitta vaikutti fiksuimmalta, parhaimmalta ja ystävällisimmältä vaihtoehdolta. Hinta-laatu on todellakin kohdallaan ja saimmehan kaiken tarjottavan suoraan kotiin kannettuna! Ja ei, tämä ei ole mainos eikä yhteistyösoppari, sillä kaikesta on ma…

Loput vihreät ja Silpputehtaalle

Vielä kerran näitä vihreitä atc-kortteja silpputehtaan haasteeseen ja Belgian vaihtoon.
Ovat siis uusia, mutta samaa sarjaa, kuin jo nähdyt.


Kuten aiemmissakin, myös näissä korteissa on tuunattuja tanssiasusta tippuneita paljetteja ja tölkin nipsuja. stanssikuviot kimalleliimalla koristeltuja. Tyttö korteissa on itse leimattu ja itse väritelty,

Taustana on itse tehty gelli plate-taidetta. Sabluuna on ollut apuna. Niin olen saanut tehtyä tasaiset pallot. 

Tekstin leimasin. Atc-korteissa ja etenkin näissä tämän tyylin korteissa saa olla tahroja ja ns. rosoisuutta ja se vaan lisää mielenkiintoa. siksi näihin vedän vapaalla kädellä ja nopeammin esim. reunat. 

Tosiaan kaikki nämä kortit ovat jo Belgiassa, joten vaihtoon en niitä voi laittaa. Seuraava satsi tuleekin vaihtoon Suomeen, mutta en vielä ole ihan varma, mitä niissä on. Sen tiedän, että atc-kortteilu jatkuu edelleen.

Atc-askartelua

Ystäväni pyysi käsityöaiheisia kortteja. Tilkkuja, tikkiä, nappia, nauhaa.. Jotain, mutta juuri minulle sopivaa, eli ei tarvinnut ommella ja sain tehdä paperista kaikki. 

Haasteessa on yksi näistä korteista tässä kuussa, tässä loput. 


Kaikki kortit vaihdettu jo.