Hääkortti ja tagi


Minulta pyydettiin keväistä hääkorttia lyhyellä aikavaroituksella. Olin kohta nukkumaan menossa, kun pitikin seuraavaksi aamupäiväksi olla kortti valmiina. Eihän siinä mitä. Kolmen aikaan yöllä kortti oli valmis ja asiakas oli erittäin tyytyväinen. Mukaan tein vielä taginkin, jotta ovat sävy sävyyn. Aina jotain pientä tilaajalahjaksi. 


Kortin sisäpuolella oli tilaa tervehdykselle. Tykkään laittaa sisäpuolenkin kortista kauniiksi, enkä vain etukantta. Tuo pinkki taustapaperi on hohtavaa kyyhkypaperia, joten oikein laadukas ja romanttinen kortti tulikin. 


Asiakas pyysi hääparin nimet etukanteen, ja sain kutsukortin malliksi. Kyseistä fonttia ei saanut alle 9 euron netistä, joten päädyin kirjoittamaan käsin kutsukortista mallia ottaen.
Ei mikään helppo homma! Huomaa myös kukkakimpussa roikkuva metalliriipus-perhonen. 


Jos vain katsot kaikkea joka kuuluu elämääsi, kaikkea jota sinulla jo on: rajoittamattomasti ilmaa hengittää, valoa nähdä, musiikkia jota kuunnella, kirjoja joita lukea, tähtiä joista unelmoida, puita joita katsella, lattioita joilla tanssia, ystäviä joita ilahduttaa, vihollisia joiden kanssa ystävystyä, vieraita joihin tutustua, metsiä joissa kävellä, rantoja joilla kulkea, kallioita joille kiivetä, sateita jotka puhdistavat sinut, jokia jotka kuljettavat sinua, eläimiä jotka lohduttavat sinua; sinun täytyy myöntää että elämässäsi on enemmän kuin koskaan, koskaan, koskaan pystyt käyttämään.

Mutta yritä kuitenkin. 
-Mike Dooley


Välitä hänestä silloin, kun hän
sitä kaikkein vähiten tuntuisi
ansaitsevan, sillä juuri silloin
hän sitä kaikkein eniten tarvitsee.


Kommentit

Lähetä kommentti

Hei, kaunis ihminen, soisitko minulle hetkisen..
Mitä pohdit postauksesta tästä?
Entä yleensäkin blogini hedelmästä?
Jätäthän viestin lyhyen tai pohtien pitkään,
Mutta anonyymit haukut tosin eivät johtaisi mihkään!
Olkoon päiväsi sateenkaaren sävyinen, iltasi leppoisa, yösi tyyni.
Ja kun saapuu aamu uusi, jo sängyssä tuumi:
On Inspiksen Viltsu sun ystäväsi vanha taikka uusi.

Ystävyydellä kaunissieluiselle lukijalleni,
Viltsumari