Siirry pääsisältöön

Menneisyyttä kaivellen

Sanotaan, ettei menneisyyttä pitäisi alkaa kaivelemaan. Se mikä on mennyttä, on mennyttä ja eletään tätä hetkeä. Olen vahvasti samaa mieltä yleensä, jos ajatellaan ikäviä asioita, riitoja, kaunaa... Se, mikä on sovittu, on sovittu ja siitä ei enää jauheta. Mutta on myös asioita, jotka jäävät selvittämättä ja palautuvat mieleen uudestaan ja uudestaan. 


Olen myös sitä mieltä, ettei auringon pidä antaa laskea riidan ylle. siksi kaikki mielen päällä oleva tulisi sanoa nyt ja riidat sopia heti. Ennen iltaa, yötä. Tai vastaavasti ennen, kuin erotaan vaikka töiden tai reissun tms takia. 


Ajatelkaa, kuinka kamala tilanne se onkaan, kun olet riidoissa jonkun kanssa ja sattuu jotain kamalaa! Jotain lopullista! 
Et koskaan, ikikuuna päivänä pääse pyytämään anteeksi, sopimaan, aloittamaan alusta! 

Sillä ei ole mitään väliä, onko kyseessä puoliso, lapsi, vanhempi, ystävä tai vaikka naapurin sedän kummin kaima! 
Ne asiat voivat jäädä selvittämättä ja kun mieleesi tulee myöhemmin, että nyt olisi sopiva aika, se ei enää saatakkaan olla mahdollista! Naapurin sedän kummin kaima onkin ajanut kolarin ja makaa tajuttomana, menehtynyt tai ihan vaikka vaan muuttanut niin kauas, ettet koskaan saa tietää, minne hän meni. Meitä on olemassa, joiden osoitteet muuttuvat ajoittain, eikä niitä saa mistään väestörekisterinkään järjestelmistä selville. 


Tarkoitukseni ei nyt kuitenkaan ollut alkaa kaivella tällä tavalla menneitä, vaan penkoessani Picasan valokuva-albumeita, löytyi kansio, jossa oli jotain ikivanhoja korttejani. Ai että! Katsotaanko niitä yhdessä?!


Kierrätyshän se mun juttuni on ollut alusta asti. Ruukku-silkkikukka palasiksi korttiin ja kakkupaperista kääreet siihen... Tuo vintage-hääkortti oli yksi omista suosikeistani. 
Joskus tagitkin olivat hyvin yksinkertaisia... 


Oi, mummin mekosta tehty eriskummallinen kortti! Se on tuo ylhäällä keskellä oleva sekamelska! :D Jokin haaste oli, missä piti olla eri muoto ja kierrätystä. LUULIN, että eri muoto tarkoittaa mielikuvitusmuotoa ja kierrätys sitä, että KAIKKI on oltava kierrätettyä! Siispä kortti tuli tehtyä pakkauskartonkiin jopa! :D
Leimauksetkin hakusessa vielä...


Alalaidassa oleva afrikkalais-korttisarja on kokeiluni tehdä valokuvista kortteja ja toimi! 

Kyllä täytyy sana, että tämä vanhojen, menneisyyden korttien kaivelu esille oli surkuhupaisa kokemus! en nyt mikään mestari ole vieläkään, mutta nämä vaan ovat niin surkeita suurin osa NYT ajatellen itsenikin mielestä, että itku tulee! :D 


Tiedätkö muuten postin pakettiautomaattien kisat, joista voit voittaa millon mitäkin? Minulla oli tuuria ja voitin pari viikkoa sitten 2 marjajuomaa! Vielä ovat maistelematta, mutta ei hätää! Säilyvyys 8kk. :D
 Näitä tällaisia vanhempia kuvia löytyi nyt tuolta kuvakansiosta tietokoneeltakin ja onhan nämä jo aika esitellä poiskin! Eikä tässä vielä kaikki! (Jos nyt katsot seuraavatkin kuvat, saat kaupan päälle extramateriaalia! :D :D )



Jep jep... Sarjassamme: Mennyttä, mutta en ole vaan saanut aikaiseksi kertoa. 

Ihanalta maistuva Capuccino-hyytelökakku! 
Ostin tuon tossa viikko taaksepäin, kun Murunen pääsi kotiin sairaalasta. Hän kun sai anafylaktisen shokin ihan yks kaks ja oli teholla ja sitten osastolla jonkun aikaa. (Itseasiassa samalla viikolla oli myös 2 muutakin lähisukulaistani sairaalassa, joista toinen pääsi eilen kotiin). 
Voin sen sanoa, että olin itsekin levoton ja pelokas. Valvottuja öitä, huolta... Samaan aikaan yritin hoitaa pakolliset hommat pois ja saada ajatuksiakin muualle. Edes hetkeksi. Oli vaikeaa! 
Onneksi kaikki hyvin nyt!


Enpäs muistakkaan, milloin meillä syötiin näin hyvää ruokaa, mutta sen muistan, että tämä oli HYVÄÄ!
Harvoin sanon possusta niin, sillä possunliha ei ole mun juttuni. Syön toki sitäkin mielummin, kuin näen nälkää, mutta jos saa valita... Tämä kuitenkin maistui aivan ihanalta! Savustettua mureaa lihaa! Viherpippurikastike ja omatekoiset lohkoperunat. 



Mansikka-Mascarpone-rahkapiirakka! AAAAH! NAM!
Sulaa suuhun! Tätä on nautittu nyt kahdesti. Vastikää oli ystävä käymässä ja tarjottiin hänelle hemmottelua. Kävimme kätköilemässä, saunottiin, syötiin italialaista ruokaa ja jälkkäriksi vahva kahvi ja tätä piirakkaa. 

Nyt en enempää vanhoja kaivele tähän postaukseen. 
Lokakuu... Hmm... Mitäs tässä kuussa olikaan? 

KIRJAT!

Ok, niitä tulossa siis tässä kuussa enemmän. :)

Lokakuun taikaa! 
Vilimarika




Kommentit

KUUKAUDEN SUOSITUIN POSTAUS :

Georganicsin kolme hiilen kovaa tuotetta hampaille

Mikä tekee ihmisestä, olipa mies tai nainen, kauniin? 
Varmasti vastauksia on useampia, mutta ainakin kaunis hymy. Sellainen aito, vilpitön hymy, jolla ei tavoitella mitään hyödykkeitä eikä ivata ketään. Hymy, jossa sielu valaisee temppelinsä kauneimmalla valollaan. Ihan sama, onko hampaita tai ei, raudat tai ei, koriste ja kultahammas tai ei tai vaikka suu ei aukeaisi edes. Mutta oikein kauniista, puhtaiden hampaiden hymystä ei ole haittaakaan.. 😁

Koska minun suuni reagoi tavallisiin hammastahnoihin, on käytössäni oltava aina sellaista tahnaa, mikä ei aiheuta kipua ja aftoja, ientulehdusta tai haavaumia. Koska myös seuraajissani on herkkäsuisia, esittelen kolme upeaa valkaisevaa tuotetta, jotka eivät satuta herkkää suuta. Annetaan hampaiden näkyä hymyillessämme!

Tuotteet olen saanut lahjaksi Ruohonjuuresta eikä minua velvoiteta esittelemään näitä. Teen sen ihan sinua ajatellen.


Georganics oli minulle uusi tuttavuus, mutta aktiivihiili valkaisevana jauheena on tuttua. Nyt pääsin testa…