Äidin tuska ja Jumalan äiti

Postauksessa " Äidin tuska ja Jumalan äiti" käsitellään muunmuassa seuraavia elämääkin suurempia kysymyksiä:  

• Minkälaisena olentona Wikipedia kuvaa äidin?
• Onko äitinä oleminen autuutta ja onnea, jossa vain lievä väsymys on sallittua?
• Onko äiti huono äiti, jos äiti tuntee niin?
• Onko Neitsyt Maria Jumalan vai Jeesuksen äiti? Mistä tuo spekulaatio on saanut alkunsa?

Minkälaisena olentona Wikipedia kuvaa äidin ?

"Äiti on biologinen tai sosiaalinen naaraspuolinen jälkeläistensä vanhempi. Nisäkkäillä kuten ihmisellä äiti kantaa lastaan, jota ensin kutsutaan alkioksi ja myöhemmin sikiöksi. Äiti kantaa lastaan kohdussaan aina siihen saakka kunnes lapsi on tarpeeksi kehittynyt syntyäkseen. Tämän jälkeen äiti synnyttää lapsen. Kun lapsi on syntynyt, äiti yleensä imettää häntä.

Äidiksi voidaan kutsua myös naista, joka ei ole lapsen biologinen vanhempi. 

Äiti on elämän antaja ja turvallisuuden vertauskuva. C.G. Jung tulkitsee, että äiti-käsitteeseen on laskettava myös mm. isoäidit, imettäjät ja lastenhoitajat, Jumalan äiti (Neitsyt Maria) sekä äiti maa. Äitipuoli on saduissa usein jonkinlainen vasta-äiti, joka vihaa lapsiaan. Jung näkee tässä ihmisen vaikeuden hahmottaa eri äiti-hahmoja ja niiden osuutta lapsen kasvattamisessa. Lisää Wikipedian Äiti-aiheesta Tämän linkin takana .

Onko äitinä oleminen autuutta ja onnea, jossa vain lievä väsymys on sallittua ? 

Tässä yhdenlainen äiti-tarina, mikä voisi hyvinkin olla totta. Löydätkö sinä samaistumispintaa itseesi tai omaan äitisi?

"Henriikka on tullut äidiksi 20 vuotiaana.  Henriikalle tämä lapsi on ainoa. Äitinä Henriikka haluaa uhrata lähes kaikkensa ainoaksi jääneen lapsensa eteen ja silti, koska on äiti, on lähes yhtä monesti tuntenut riittämättömyyden tunnetta.

Etenkin juuri äidiksi tullessaan, kun vähän jokainen moitti "Henriikan olleen vielä lapsi itsekin ja jo noin nuorena teki lapsen". Jotkut olivat neuvomassa, että lapsia tulisi tehdä lisää heti ja koska Henriikka ei saanut enempää lapsia, "syyn täytyi olla itsekkyydestä ja laiskuudessa". Ei ketään kiinnostanut kysyä, halusiko Henriikka toisen lapsen tai pystyikö Henriikka saamaan lapsia lisää.

Henriikka sulki sydämeensä kaiken sen vaatimusten ja  syytösten aiheuttaman kivun aivan siihen keskenmenojen ja lapsettomuustestien tulosten viereen.  

Kukaan ei kehunut Henriikkaa siitä, kuinka hyvä äiti Henriikka oli, vaikka Henriikka toimi äitinä kuinka hyvin tahansa. Hän alkoi miettiä sitä, ettei hän koskaan saisi kuulla olevansa hyvä äiti. Oliko hän edes hyvä äiti? Eikö hän kelvannut muille edes lapsensa äitinä niinkuin ei kelvannut lapsena koulukavereille tai isälleen!? "

Loppuunpalaneena äiti on ylikuormittunut, kroonisesti väsynyt ja tuntee usein ilottomuutta tai riittämättömyyttä. Oireita ovat kiukku, vetäytyminen ja vaikeus nauttia arjesta. Loppuunpalanut äiti tarvitsee ammattiapua. Burnoutissa (loppuunpalaminen) väsymys ei poistu sillä, että lepää hetken tai vaikka koko päivän. 

Arki tuntuu suorittamisesta, eikä mikään tuota iloa. Päinvastoin, mieluummin sulkee puhelimenkin, ettei tarvitsisi jutella kenenkään kanssa. Hyvin pieni vastoinkäyminen, vaikkapa tahra vaatteessa tai kaatunut maitolasi voi saada romahtamaan. Burnoutissa on tyypillistä tuntea olevansa riittämätön ja ettei kelpaa. Tällaiset tuntemukset ovat raskaita ja vaikuttavat koko perheeseen, mutta ennenkaikkea äiti itse on aivan hajalla. 

On tärkeää olla yhteydessä esim. Neuvolaan, terveysasemalle tai vaikka soittaa MLL.n Vanhempainpuhelimeen. Sinun ei tarvitse jaksaa enää yksin tätä taakkaa.  Sinä saat apua. Sinäkin ansaitset sen! 

MLL.N VANHEMPAINPUHELIN: 0800 92277

"Lisäksi kotioloissa Henriikka joutui tekemään suurimmaksi osaksi kotityötkin yksin, eikä parin-kolmen tunnin uni riittänyt hänelle. Hän ei pystynyt edes nukkumaan enää enempää, sillä ajatukset pitivät hereillä, keho ja mieli olivat ylikuormittuneet ja unettomuuden pelon kierre oli syntynyt. Lisäksi koliikkivauva vaati osansa, mutta siltikään vauva ei uuvuttanut  Henriikkaa, vaan ennemminkin oli voimavara. Henriikan suurin, toteutunut unelma oli tuo pieni ihminen. Kokonaisuudessaan menneisyys, sen hetkinen väsymys sekä taka-alalla jyskyttänyt itsetuntokriisi laukaisivat tuossa nuoressa äidissä masennuksen". 

Puhu puolisollesi, ystävällesi tai vaikkapa läheiselle sukulaiselle tilanteestasi. Pyydä rohkeasti apua ja opettele sanomaan myös EI. Jos joku suuttuu siitä ettet joka kerta ole auttamassa häntä oman itsesi jaksamisen kustannuksella, niin suuttukoon. Sinun voimavarat ovat ensisijalla. Kaikkeen ei voi eikä pidä revetä. Sinä ja lapsesi olette ensisijainen prioriteettisi. Kunhan saat apua omaan jaksamiseesi, pystyt taas auttamaan ystäviäsikin rasittumatta itse liikaa. Mutta sen aika on sitten joskus, kun sinä olet kunnossa.  Henkinen jaksaminen  on aivan yhtä tärkeää, kuin fyysinen terveyskin. Ellei jopa tärkeämpääkin. Apua lastenhoitoon ja kodin hoitoon voit kysyä ystäviltäsi, MLL.sta tai vaikkapa oman hyvinvointialueen lapsiperheiden kotipalvelusta, josta apua kodin ja lastenhoitoon voi hakea uupumuksen, sairauden tai muun elämäntilanteen vuoksi.

 "Toisinaan Henriikka mietti, ettei ole niin hyvä äiti kuin olisi halunnut olla. Hän mietti, olisiko voinut tehdä jotain toisin, paremmin, olisiko pitänyt jättää jotain tekemättä. Se ajatusten kierre on hurjaa myllerrystä.

Henriikka on kokenut jo niin monta muutoksen vuotta, niin monta ylenkatsottua vuotta, mutta yhä päättää kannatella päätään  pystyssä. . Hän on eronnut äiti, epäonnistunut liitossaan,  uusperheenäiti.  Äiti on ollut alistettu ja pahoinpidelty äiti ja suojeleva äiti. Masentunut, ahdistunut, peloissaan, velkaantunut, nälissään, kerjuulla, huolissaan, sairastunut... Äiti, joka tekee kaikkensa, parhaansa. Aina!"

Perheväkivalta (lähisuhdeväkivalta) on perheenjäsenen toiseen kohdistamaa fyysistä, psyykkistä, seksuaalista tai taloudellista väkivaltaa tai uhkailua. Se on rikos, joka ei ole vain perheen sisäinen ongelma, vaan usein virallisen syytteen alainen teko. Väkivalta on usein toistuvaa ja voi pahentua, ja se vaikuttaa negatiivisesti erityisesti uhriin ja lapsiin.

Perheväkivallan muodot ja ilmeneminen

Fyysinen väkivalta: Lyöminen, potkiminen, ravistelu, kuristaminen.

Henkinen väkivalta: Alistaminen, vähättely, pelottelu, kontrollointi, eristäminen ystävistä/sukulaisista.

Seksuaalinen väkivalta: Seksuaalinen teko ilman suostumusta.

Taloudellinen väkivalta: Rahan hallinta, toisen estäminen käymästä töissä.

Laiminlyönti: Tarpeellisen huolenpidon laiminlyönti

Perheväkivalta ei aina näy ulospäin, mutta se silti on todellista. Perheväkivallan näkeminen tai kokeminen altistaa lapset psyykkisille sairauksille, kuten masennukselle, ja aiheuttaa turvattomuutta.

Voit perheväkivallan uhrina  soittaa suoraan hälytyskeskukseen:  112

Tai esim. Naisten Linjalle, joka on tarkoitettu antamaan tukea väkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille 0800 02400. 

Äitiys on yhteiskunnassamme aliarvostetumpaa, kuin pitäisi ja jopa me äidit aliarvioimme itseämme ja omaa panostamme lastemme eteen. Lapsillekin äiti voi olla hetkittäin "aina olemassa", "ärsyttävä", "typerä", "nolo" ja silti rakas. Äitiä "hävetään", äiti on "niin vanha" ja mitähän kaikkea. Se on ihan normaalia lapsen ajatusmaailmassa. 

Vasta kun ikämme karttuu, ymmärrämme ettei äiti ole aina oleva ja kuinka suuren uhrauksen äiti on tehnyt, jotta "minä olen tässä ja nyt. Tällainen kuin olen".

Jumalan äiti, Neitsyt Maria:

Tarkkasilmäiset saattoivat huomata tuolta alkupuolelta Wikipedian tekstistä kohdan Jumalan äidistä. Minulla se kiinnittyi heti silmään ja aloin  tarkastella asiaa  hieman tarkemmin. 

Wikipedian teksti:

"Käsitteen laajentamista ovat myös Jumalan äiti (Neitsyt Maria)..."

Raamatun sanaa:

Pyhä Maria tai Jeesus eivät koskaan väittäneet Marian olevan Jumalan äiti. Raamatun mukaan hän synnytti ”Jumalan pojan”, ei Jumalaa. Myöskään Jumalan äitiä tai Jumalansynnyttäjää ei löydy Raamatusta. Sen sijaan Raamatussa sanotaan, että Jumala on ollut aina olemassa. Näin ollen Jumalalla ei ole alkua, eli hänellä ei voi olla äitiäkään. Maria myöskään ei olisi mitenkään voinut kantaa Jumalaa kohdussaan, sillä Raamatussa osoitetaan selvästi, että Jumala ei mahtuisi taivaisiinkaan. Kuinka siis kohtuun?! Jumala kuitenkin rakasti Neitsyt Mariaa, Joosefin vaimoa, suuresti Marian uskon ja hengellisyyden vuoksi. Jumala valitsi hänet Jeesuksen äidiksi tästä syystä. Myöhemmin Maria ja Joosef saivat myös yhdessä lisää lapsia. Ainakin 6 lasta, 4 poikaa ja 2 tyttöä, Jeesuksen lisäksi.

Miksi sitten Wikipedia kertoo C.G. Jungin käsitteen laajentumisen käsittäneen myös Neitsyt Marian, Jumalan äidin?

Vastaus on hyvin yksinkertainen.

Kolminaisuusoppi 300-luvun lopulla sai monet päättelemään, että jos Jeesus on Jumala, niin silloin Marian täytyy olla Jumalan äiti. Vuonna 431 Efesoksen kirkolliskokous vahvisti virallisesti Marian aseman ”Jumalan äitinä”. Kolminaisuusopin mukaan on yhtä aikaa yksi Jumala, mutta kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Kun luemme Wikipediasta Neitsyt Maria-kohdasta, siellä Mariaa kutsutaan Jeesuksen äidiksi. Ei siis Jumalan äidiksi.

Onko Maria siis Jeesuksen vai Jumalan äiti vai onko Jumala Jeesus? Jeesus Jumala?

C.G. Jung eli 1875 - 1961.

●Mitä ajatuksia tämä postaus herätti sinussa? 

●Miten sinä olet kokenut äitiyden haasteet ja oletko hakenut ja saanut apua? 

●Haluaisitko edes äidiksi? 

●Vaikuttaako oma suhteesi äitisi siihen, millainen äiti sinä olet? 

Lähteet: Wikipedia, mieli.fi, Naisten Linja