kotona

Kotona olen ja blogia mietin kovasti. Nyt jo harjoittelen istumista ja hieman kävelemistäkin, joten pikkuhiljaa palautuu arkikin.  Toipumisvaihe siis lähti käyntiin. 

Kerron tuonnempana mitä kaikkea kävin läpi ja mitä vielä edessä. Asiathan eivät menneet ihan putkeen. Onneksi mitään vakavaa ei kuitenkaan mistä en toipuisi,  mutta sanotaan että aiheetonta kivun tuottamista ja riskeeraamista,  turhia asiattomia syytöksiä ja hoitajien vuoksi lääkkeiden aiheetonta väärinkäyttöä. Kotiin päästyäni aloin voida paremmin.

Kiitos kaikille hengessä mukana olleille.  Esim. Instagramin kautta sain sairaala-ajalle toistakymmentä rukousta! Lisäksi tsemppausviestejä, jotka siinä kivun ja pahan olon hetkellä olivat arvokkaita!
Murunen oli läsnä ja lapsukainen puhelimitse, mutta ystävien ja netin kautta tutuksi tulleiden tuki vahvisti jaksamistani. Lisäksi rukouksiinne vastattiin!!!