Runot hautajaisiin

Rakas äitimme, mummomme, anoppimme 💖

Suuri suru hyökyi ylitsemme kuin myrskytuuli.

Se riepotteli sinua sairauksinesi viimeiset vuotesi,

kunnes myrsky viimein laantui

ja sinä sait levon.

Sinun mukanasi sydämiimme jäi hiljaisuus,

jota mikään sana ei täysin voi täyttää.

Sen nimi on suru, ikävä ja tyhjyys.

Kaatosade silmissämme.

Sinä lähdit, mutta rakkautesi, muistosi

ja kaikki se hyvä, mitä kylvit elämäämme,

elävät meissä ikuisesti.

Olit meille turva, voima ja lämpö.

Opetit enemmän kuin ehkä koskaan itse ymmärsit

-niin vaatimattomana otit kehut ja kiitokset vastaan.

Rakastit aidosti ja annoit kaikkesi.

Teit niin paljon perheesi eteen jo nuoresta iästäsi alkaen,

ja silti jaksoit.

Jaksoit kaivaa hymyn sydämestäsi,

luonnollisesti, ilman vaatimusta.

Hyvyytesi ja iloisuutesi huomattiin kaikkialla.

Opetit meille, ettei aikaa kannata haaskata vihaan,vaan rakastaa.

Että anteeksianto vapauttaa 

—myös silloin, kun meitä kohdellaan väärin.

Toisen teot kertovat hänen luonteestaan, 

eivät meidän.

Jumalan iäisyys sai luokseen

kilteimmän, sisukkaimman ja lämpimimmän ihmisen, jonka tunnemme.

Uskomme, että Hän otti sinut lempeästi syliinsä, rauhaan, jossa ei ole kipua eikä taakkaa.

Vaikka ikävä on nyt suuri ja tuska raskas,

me selviämme kyllä.

Surulla on oma aikansa, ja surutyö kuljettaa meitä eteenpäin.

Me iloitsemme siitä, että olet nyt vapaa kivusta

ja rakkaittesi ympäröimänä

kauniissa ja rauhaisassa tuonpuoleisessa.

Olemme syvästi kiitollisia ajasta,

jonka saimme viettää kanssasi.

Lepää rauhassa,

äiti, mummo, anoppi.

Olet aina sydämissämme. 🕊️🤍

Runo: Viltsumari

Lempeä auringonpaiste

Pakkas-säässä, 

Järven pinta vielä jäässä. 

Enkeli Taivaan huolia vailla,

silloin saapui tuulen lailla.

Tarttui käteen hauraaseen 

Vei mukanaan äitimme Taivaaseen.

Siellä vielä tapaamme.

Hyvää matkaa rakkaamme. 

Runo: Viltsumari 

Älä itke haudallani

En makaa enää kehossani.

Sieluni lensi paikkaan ihanaan,

Siellä me vielä kohdataan.

Runo: Viltsumari 

Hiljaa kuiskaus, kutsu Taivaasta kuului,

Lähdit mukaan enkelten.

Taivaassa tapaamme uudelleen. 

Runo: Viltsumari