Saako saadun antaa pois?
- Uudelleen jaettu postaus -
Alkuperäinen jaettu 10.04.2014 klo 08.14.
Uudelleen jaettu postaus on aina ajankohtainen ja mahdollisesti modifoitu kuvien ja/tai asia- tai kirjoitusvirheiden osalta.
Kaunis aamu. Ihan hiljaista vielä. Makoilen Vielä sängyssä ja mietin, mistä tänään kirjoittaisin. Mieleen tulee aihe, mikä pomppaa pinnalle uudestaan ja uudestaan eri puolilla, eri henkilöillä.
Pohditaanpas siis yhdessä asiaa, eli saako saadun tarvikkeen/tavaran/tuotteen antaa eteenpäin? Otetaan nyt vaikkapa täysin keksitty esimerkki.
Saara kertoo tarvitsevansa uuden kevättakin. Hän ei sitä kuitenkaan voi ostaa,koska opiskelu on vienyt rahat. Ella sanoo tarvitsevansa kipeästi korttia varten tarvikkeet. Hänen isosiskonsa valmistuu lääkäriksi. Jotain sinistä, jotain aiheeseen sopivaa. Hän ei osaa tehdä käsitöitä mutta kortin haluaa tehdä. Titta taas osaa ommella, muttei tehdä kortteja.
Titta huomaa Ellan korttiaikeet ja toimittaa hänelle niitä. Vähän kaikenlaista kaapista. Lisäksi takin, jonka luulee sopivan Ellalle koulumatkoille. Todella kaunis ajatus.
Ella saa kortin tehtyä. Tarvikkeita on enemmänkin ja se takki. Ihanaa, että häntä on näin muistettu! Nyt voi jemmaankin tehdä kortteja! Se takki vaan ei istu Ellan päälle. Väri ei ole oikein Ellan juttu. Hmm. Itseasiassa yksi nauhakin on askartelutarvikkeissa sellainen, mitä Ellalla on jo entuudestaan paljon.
Ella huomaa Saaran ilmoittelevan takki-tarpeesta ja että tarvitsisi nauhaa korttiin. Ella kysyykin nyt sinulta: Saako Ella antaa Titalta saamansa takin ja nauhan niitä enemmän tarvitsevalle, vai pitääkö Ellan pukea se takki päälleen koulumatkoille ja käyttää se nauha itse?
Ella antaa Saaralle tässä kuvitellussa esimerkissä ne. Saara on todella iloinen! Hän kiittää Ellaa lahjoittamalla Ellalle muutaman matonkuteen, joista ehkä voisi askarrella jotain ja 5€ kahvilaan käytettäväksi. Hemmottelurahaa. :)
Ella käykin kahvilla ilomielin ja miettii, voiko hän soittaa Titalle ja lahjoittaa hänelle ne matonkuteet? Voiko?
Ella soittaa ja tekee niin. Titta ilahtuu täysin. Ella myös kertoo, että takki on Saaralla nyt. Loppupelissä kaikki ovat tyytyväisiä!
Ihan oikeasti, eikä enää fiktiivisen esimerkin maailmoista, minä en halua hamstrata turhaan sellaista, mille ei ole käyttöä. Toisaalta en myöskään halua heittää käyttökelpoista tavaraa roskiinkaan. Eikö siis ole luontevaa antaa se sille, joka tarvitsee?
Olen itsekin lähettänyt jotain tarvikkeita vaikka nyt ATC.n mukana ja sittemmin huomannut kolmannella osapuolella sen saman saaneen siltä jolle olin itse lähettänyt. Minusta se on hyvä asia! Jollei tarvitse, antaa toiselle.
Kaikki ei kuitenkaan tykkää siitä. Etenkään jos näkee itsensä lähettämät muilla. Miten siis on? Kuinka sinä asian koet? Pitääkö jemmata, heittää roskiin, antaa pois niin, ettei voi sitä toinen nähdä, tehdä väkisin kortiksi,myydä, lahjoittaa,... ??
Tai synttärilahjat?
Saat synttärilahjaksi maljakon mistä et yhtään tykkää, mutta tiedät sen olevan arvokas. Onko sen oltava esillä tai kaapissa?
Annatko sen ensi vuonna naapurille syntyärilahjaksi?
Voiko kenties myydä sitä oikeasti haluavalle ja ostaa rahoilla itse itselleen mieluisa asia?
Minulla on yleensä se periaate, että jollen ole pariin vuoteen jotain askartelutarviketta käyttänyt ja yhä tuntuu siltä, että ei vaan ideoita synny, annan pois. Tai kasaan isomman setin myyntiin ja ostan sen mikä on tärkeä: Liimapuikko, korttipohjat, jokin kukka...
Tai jos olen sanonut, etten tarvitse vaikkapa putkihelmiä ja niitä silti tulee siksi koska teen kaikennäköistä ja kun ne nyt kaverilla lojuvat ja samallahan nekin nyt otat... En minä niitä ala jemmaamaan satoja kappaleita. Joitakin on, omiin tarpeisiini.
Jos ajatellaan, että haluaa ilahduttaa toista ja lähettää kaikenlaista tavaraa, niin eikös sekin ole ilahduttamista, kun toisella on sitten vaikkapa jotain arvontoihin tai atc-vaihtoihin eikä tarvitse kauppaan lähteä?
Ihan varmasti jokainen saa hyvän mielen sekä oman osuutensa.
Kun annan pois vaikka korun jonka olen tehnyt, annan samalla täydet oikeudet saajalle käyttää sitä kuten tahtoo. Omassa tai toisen käytössä, purkaa osiksi tai myydä. Se on hänen oma asia. Toki yritän miettiä lahjaa antaessa, mikä olisi hänelle sopiva, mutta aina ei vaan onnistu.
Tai jos saa minulta tarvikkeita. Ei minulta tulleita ole pakko jemmata jossain nurkassa. Tiedän silti, että osa loukkaantuu jos antaisin jotain heiltä saatua pois. Kuinka toimia?
Enkä nyt tarkoita mitään väärinkäytöksiä. Olen tosin siihenkin törmännyt, että huhuillaan, että tarvitaan vaikkapa joulukorttitarvikkeita. Kysyn, mitä eniten tarvitsee ja lähetän minulle turhista tarvikkeista kuvan ensin hänelle. Hän haluaa kaiken. Lähetän ilmaiseksi, maksan postikulutkin ja kun kuori on perillä, tuotteet ovatkin heti myynnissä, kaikki!
Toki tällaisessakin tilanteessa ajattelen, että itsehän annoin, joten samalla myös ne käyttöoikeudet, mutta silloin myös tuntuu inhottavalta jostain syystä. Etenkin kun sitä myyntitavaraa lisii muiltakin ja kaikki kuvista jo katsottu ekaksi. Olisi eri asia sanoa, että haluaa myyntiin, kuin että haluaa tehdä joulukortteja.
Sekin olisi eri asia, jos ei tiedä, mitä saa, eikä sitten tarvitse just niitä mitä tuli.
Kerrothan oman mielipiteesi ja mitä ajatuksia herätti. Aihe on varmasti aina akuutti monille
Pohditaanpas siis yhdessä asiaa, eli saako saadun tarvikkeen/tavaran/tuotteen antaa eteenpäin? Otetaan nyt vaikkapa täysin keksitty esimerkki.
Saara kertoo tarvitsevansa uuden kevättakin. Hän ei sitä kuitenkaan voi ostaa,koska opiskelu on vienyt rahat. Ella sanoo tarvitsevansa kipeästi korttia varten tarvikkeet. Hänen isosiskonsa valmistuu lääkäriksi. Jotain sinistä, jotain aiheeseen sopivaa. Hän ei osaa tehdä käsitöitä mutta kortin haluaa tehdä. Titta taas osaa ommella, muttei tehdä kortteja.
Titta huomaa Ellan korttiaikeet ja toimittaa hänelle niitä. Vähän kaikenlaista kaapista. Lisäksi takin, jonka luulee sopivan Ellalle koulumatkoille. Todella kaunis ajatus.
Ella saa kortin tehtyä. Tarvikkeita on enemmänkin ja se takki. Ihanaa, että häntä on näin muistettu! Nyt voi jemmaankin tehdä kortteja! Se takki vaan ei istu Ellan päälle. Väri ei ole oikein Ellan juttu. Hmm. Itseasiassa yksi nauhakin on askartelutarvikkeissa sellainen, mitä Ellalla on jo entuudestaan paljon.
Ella huomaa Saaran ilmoittelevan takki-tarpeesta ja että tarvitsisi nauhaa korttiin. Ella kysyykin nyt sinulta: Saako Ella antaa Titalta saamansa takin ja nauhan niitä enemmän tarvitsevalle, vai pitääkö Ellan pukea se takki päälleen koulumatkoille ja käyttää se nauha itse?
Ella antaa Saaralle tässä kuvitellussa esimerkissä ne. Saara on todella iloinen! Hän kiittää Ellaa lahjoittamalla Ellalle muutaman matonkuteen, joista ehkä voisi askarrella jotain ja 5€ kahvilaan käytettäväksi. Hemmottelurahaa. :)
Ella käykin kahvilla ilomielin ja miettii, voiko hän soittaa Titalle ja lahjoittaa hänelle ne matonkuteet? Voiko?
Ella soittaa ja tekee niin. Titta ilahtuu täysin. Ella myös kertoo, että takki on Saaralla nyt. Loppupelissä kaikki ovat tyytyväisiä!
Ihan oikeasti, eikä enää fiktiivisen esimerkin maailmoista, minä en halua hamstrata turhaan sellaista, mille ei ole käyttöä. Toisaalta en myöskään halua heittää käyttökelpoista tavaraa roskiinkaan. Eikö siis ole luontevaa antaa se sille, joka tarvitsee?
Olen itsekin lähettänyt jotain tarvikkeita vaikka nyt ATC.n mukana ja sittemmin huomannut kolmannella osapuolella sen saman saaneen siltä jolle olin itse lähettänyt. Minusta se on hyvä asia! Jollei tarvitse, antaa toiselle.
Kaikki ei kuitenkaan tykkää siitä. Etenkään jos näkee itsensä lähettämät muilla. Miten siis on? Kuinka sinä asian koet? Pitääkö jemmata, heittää roskiin, antaa pois niin, ettei voi sitä toinen nähdä, tehdä väkisin kortiksi,myydä, lahjoittaa,... ??
Tai synttärilahjat?
Saat synttärilahjaksi maljakon mistä et yhtään tykkää, mutta tiedät sen olevan arvokas. Onko sen oltava esillä tai kaapissa?
Annatko sen ensi vuonna naapurille syntyärilahjaksi?
Voiko kenties myydä sitä oikeasti haluavalle ja ostaa rahoilla itse itselleen mieluisa asia?
Minulla on yleensä se periaate, että jollen ole pariin vuoteen jotain askartelutarviketta käyttänyt ja yhä tuntuu siltä, että ei vaan ideoita synny, annan pois. Tai kasaan isomman setin myyntiin ja ostan sen mikä on tärkeä: Liimapuikko, korttipohjat, jokin kukka...
Tai jos olen sanonut, etten tarvitse vaikkapa putkihelmiä ja niitä silti tulee siksi koska teen kaikennäköistä ja kun ne nyt kaverilla lojuvat ja samallahan nekin nyt otat... En minä niitä ala jemmaamaan satoja kappaleita. Joitakin on, omiin tarpeisiini.
Jos ajatellaan, että haluaa ilahduttaa toista ja lähettää kaikenlaista tavaraa, niin eikös sekin ole ilahduttamista, kun toisella on sitten vaikkapa jotain arvontoihin tai atc-vaihtoihin eikä tarvitse kauppaan lähteä?
Ihan varmasti jokainen saa hyvän mielen sekä oman osuutensa.
Kun annan pois vaikka korun jonka olen tehnyt, annan samalla täydet oikeudet saajalle käyttää sitä kuten tahtoo. Omassa tai toisen käytössä, purkaa osiksi tai myydä. Se on hänen oma asia. Toki yritän miettiä lahjaa antaessa, mikä olisi hänelle sopiva, mutta aina ei vaan onnistu.
Tai jos saa minulta tarvikkeita. Ei minulta tulleita ole pakko jemmata jossain nurkassa. Tiedän silti, että osa loukkaantuu jos antaisin jotain heiltä saatua pois. Kuinka toimia?
Enkä nyt tarkoita mitään väärinkäytöksiä. Olen tosin siihenkin törmännyt, että huhuillaan, että tarvitaan vaikkapa joulukorttitarvikkeita. Kysyn, mitä eniten tarvitsee ja lähetän minulle turhista tarvikkeista kuvan ensin hänelle. Hän haluaa kaiken. Lähetän ilmaiseksi, maksan postikulutkin ja kun kuori on perillä, tuotteet ovatkin heti myynnissä, kaikki!
Toki tällaisessakin tilanteessa ajattelen, että itsehän annoin, joten samalla myös ne käyttöoikeudet, mutta silloin myös tuntuu inhottavalta jostain syystä. Etenkin kun sitä myyntitavaraa lisii muiltakin ja kaikki kuvista jo katsottu ekaksi. Olisi eri asia sanoa, että haluaa myyntiin, kuin että haluaa tehdä joulukortteja.
Sekin olisi eri asia, jos ei tiedä, mitä saa, eikä sitten tarvitse just niitä mitä tuli.
Kerrothan oman mielipiteesi ja mitä ajatuksia herätti. Aihe on varmasti aina akuutti monille
Kommentit