Kun kissa sairastaa

Vieraskynäilijä, Luis Ernest Hamilton, kertoo sairaalakokemuksestaan.  Minä, Viltsumari, toimin kirjaavana yksilönä. Jos minun  tarvitsee  kommentoida, teen omat kommenttini punaisella värillä
Ole hyvä, Luis


Moi.
Oon Luis ja oon oksennustauti-potilas. Lääkärissä asiakkaat katso ihailevasti mua, kun olen iso ja reipas poika. (10,4 kiloa ehtaa kissaa). Moni koira jäis kakkoseks. Mä oonki syöny ruokani kupista vaikka en ahmikaan.  (Niin ja sä haaveilet ja mietiskelet syödessäsi). Nii-iin, mitä sitten? Mut nyt kävi sit silleen, etten mä enää voinu syödä enkä juoda, vaikka yritin pari kertaa. Mä oksensin kaiken pois ja enemmänkin.

Eilen  mä kävin lääkärin päivystyksessä kun oon oksentanu rajusti enkä saanu ees vettä pysymään sisälläni. Sit mä läähätin ja kuolasin enkä halunnu ketään kissaa lähelleni. Se vaan alkoi niinku än yy tee NYT. Ihan ykskaks ja vaikka ensin luultiinkin sen olevan karvapallo-oksua, niin aika nopeesti mun olo heikkeni ja sit yön mä vaa valvoin Emon kaa. (Se oli kyl pelottavaa)


Emo ja Mamma sano, ett nyt ei oo hyvin asiat ja sit he soitti ihan kaikkiin Kuopion eläinlääkäreihin, ett mistä saan ajan nopeiten. Vain yhdessä oli aika, kun se oli eläinsairaala. (Ja päivystys) Sit mä pääsin sairaalaan.

Siellä sairaalassa eka multa yritettiin ottaa verta, mut mä sanoin, ett "hitot, sano Vatanen". Sit mua piikitettiin peppuun SALAA ja se oli ihan pyllykakka homma. Mä kuitenki ajattelin, ett Emokin käy sairaalassa, joten en mäkään itke.  (Vaikka kyllä sä saisit itkeä).
Mua alko nukuttaa hirveesti ja sit ku heräsin, tuntu vähän siltä  ku olis verta imetty musta. (Laajat verikokeet, mut et sä sitä voinu tuntea)
Mut tunsin mä! Varppina tunsin! Sit sain juomaa tassun kautta. Se helpotti hieman oloani. Aika hassua, ett tassun kautta voi juoda. Kotona se ei ole onnistunut vesikupin kautta. (Kulta, se juoma meni tiputuksessa sellaisen letkun kautta, mikä oli laitettu sun tassun. Vesikupissa tassun kiittäminen on eri asia, eikä se toimi samoin.)


Lääkärisetä oli eri värinen, kuin Emo tai Mamma tai isoveikka tai mummot tai... no ihan kuka vaan jonka olen tavannut. Tai oikeestaan joskus Emolla on kasvoilla jotain pois kestävää saman väristä. Kerran mä katsoin Emoa tosi kummissani ja yritin kauempaa pestä kielelläni sen mustan tahnan pois, mut onneks Emo pesi sen sit vedellä pois ja sen jälkeen näytti tosi puhtaalta ja kauniilta. (Kiitos rakas. Ja se oli mutakasvonaamio, mikä minulla silloin oli)

Niin, se lääkärisetäkin taitaa käyttää semmosta  kasvomuta-ainetta, koska oli ihan musta mies. (Eikä käytä. Me ollaan eri värisiä ihan niinkuin kissoissakin on punaisia, mustia, valkoisia ja vaikka mitä). Ai jaa. Sit hänen kädet tuoksu samalta hyvältä, kuin meillä sillon, kun Mamma tai Emo suihkuttaa kissojen hajuvettä. Se saa meidät rentoutuun ja Lellan käymään pissalla lattia-hiekkiksellä, eikä vehtaa sen hiekkiksen kaa. Se hajuvesi oli jotai juuthepärfyymferomoneeforunisexmiau. (O-kee-i heh)


Nyt mä oon levänny jo paremmin, enkä oksenna enää. Se johtuu mun lääkkeistä. Mä sain kolmet masulääkkeet. Mamma autto mua ton hassun tassujuomasiteen kaa. Mamma aukas sitä vähän ja mä sit revin ja riuhdoin ite sen irti. Se on oikeaoppista tiimityötä. Oon mä yhä kipee ja haluun olla rauhassa, mut kuitenki sillai, että näen perheeni. Emo toi myös mun lempparilelun, mato-ongen, mulle. Se on kiva juttu. Tykkään purra sitä ja hautoa sitä ja pitää tassuissakin.
Nyt oon sit ihan oikee kovis ja iso poika, kun oon ollu sairaalassa.  Eiks miau.

T. Luis Ernest Hamilton

Peeässä: viimeinen kuva on vanha kuva jo. Se otettiin kauan sitten, vajaa kuukausi aiemmin.

8 kommenttia:

  1. Toivottavasti Luis nyt paranee. Se on kamalaa kun kissa sairastaa, kun ei ne osaa kertoa mihin sattuu. On kyllä komean kokoinen poika tämä Luis .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luis ottaa lääkkeet 3sti päivässä ja onneksi tappelematta. Reipas poika. <3 Nyt näyttää jo hyvältä, joten voimme huokaista säikähdyksestä. Pelkäsin todella!
      Juu, iso poika. Puolet isompi kuin Carlos ja Lella on Carlosiakin pienempi reilusti, joten lienee kolmen Lellan kokoinen. :D Johtuu ihan norjalaisen verestä ja julmetun paksusta ja pitkästä turkista. Norskeilla kun on tosi napakka alusvillakin. Kyllä moni on ovella pysähtynyt ja hämmästynyt. Luis kun on ekana ovella ja rakastaa huomiota vaikkei varsinaisesti sylikissa olekaan.

      Poista
  2. Voi miten urhea kisu siellä. Onneksi hän voi jo paremmin!

    VastaaPoista
  3. Hyvä Luis kun olit reipas ja nyt paranet. Meillä ei ole kissaa, mutta koira jota on käytetty monesti eläinlääkärissä, mutta sairaalassa Pyry ei ole ollut. Mutta tuommonen tiputus kuitenkin aina pitkien nukutusten aikana. Onneks ihmiset huolehtii meistä kun sairastetaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyry, onneksi et ole sairaalaan joutunut. Pysy terveenä. Sairaala on kallis paikka. Emo ja Mamma puhuivat yli 500 euron laskusta. Mieti, sillä rahalla olisi saanut ainakin 60 raksupussia!! Ja sit puhelu sinne oli tosi kallis myös. Jotai kymppi minuutilta. Eli siinäkin meni monta raksupussia. Mourr
      Minut nukutettiin vain lyhyeksi aikaa, sillä en halunnut antaa verikokeita.Sain nestettä sen vuoksi, koska olin oksentanut kaiken jo tovin aikaa, eikä se ole kissoille hyväksi.
      Terveyttä sinulle, Pyry. T. Luis
      Ai niin , mä otan 3xpv lääkkeet ja olen kiltti poika. Ora säkin lääkkeet jos joskus tarvitset. Ne tekee olon paremmaksi.

      Poista
  4. Jestas miten komea ja iso poika, ihan mieletön. <3 Kurjaa on sairastaa ja onneksi olo on nyt parempi. Selvisikö siinä mikä oli?

    Nyt tsemppiä ja pikaista paranemista ja emännälle jaksuhali, koska huoli on kova. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luis on norjalainen metsä-kotikissa, joten luonne ja näkö ovat norskia vimpan päälle. Korvista puuttuvat vain tupsut, mikä tulee sitten puolestaan kotikissasta. Ihana, kun hän puhuukin niinkuin norskit ja on seurallinen.

      Carlos on "normikissan" kokoinen, 5 kiloinen, ja hän näyttää Luisin rinnalla pikkuiselta. Puolet pienempi. Nyt kun Lella on meillä ja hän on poikaansa,Carlosia, paljon pienempi, on Carlosistakin tullut jo iso poika. Heh.

      Luisin maha oli kipeä, mutta mitään vakavaa, kuten kasvaimet tms ei onneksi löytynyt. Myöskin maksa ja munuaiset toimivat hyvin. Verikokeet puhtaat. Eli vaihtoehtoja on 2-3. Joko mahatauti, mikä esim. Kissalasta siirtynyt Lellan mukana tai ulkoa jotenkin. Toinen vaihtoehto oli runsaampi karvapallo, mikä aiheutti suolistossa ongelmia. Joka tapauksessa lääkitys on tehonnut. Refluksitautiakaan ei voi täysin pois sulkea, mutta mistään bakteerista tai esim. Toksiineista ei ole kyse. Kunhan llääkekuuri loppuu, näkee ajastaan, nousevatko hapot. Vatsavaivat ovat haaste. Onneksi kuitenkin kyse on jostain hoidettavasta, eikä vakavampaa. Kaksi muuta ovat terveet kissat.

      Iso kiitos. Syöpään kuoli edellinen kissa, joten sellainen pelko hiipi alitajuntaan. Onneksi olin väärässä.

      Hyvää päivän jatkoa sinulle.

      Poista

Kerro kommentissasi kuulumisesi, vastaa postauksen kysymyksiin, kerro rakentavasti mielipiteesi tai jätä vaikka hymynaama jälkeesi. Arvostan! Kiitän!
Xoxo Viltsumari
Ps. Löydät blogin myös Instagramista: @inspirationblogi sekä Facebookista @Inspiration . Pinterestissä olen nimimerkillä Viltsumari . Nähdään taas!

JOKO LUIT TÄMÄN?

12 Huonoin äiti leipomaan

12.12.2012. Monella parilla on ollut tänään suuren onnen ja rakkauden päivä. Kirkot ja maistraatit ovat täyttyneet iloisista ihmisistä, h...