Siirry pääsisältöön

Ennusteet ja kuvia sairaala-ajalta

yksi kolmesta kanyylistä


Toipilasaika hyvää vauhtia eteenpäin menossa. Olen harjoitellut niin istumista, kuin kävelyäkin kotona sisätiloissa. Tosin eilen poistettiin niitit, 21 kpl, selästä ja piti siis olosuhteiden pakosta käydä himpun verran pitemmällä kävelylenkillä.

Tokihan Murunen ajoi aivan terkka-aseman oven eteen ja tuli kaveriksi hoitajan vastaanotollekin, että en tarvinnut turvatta kulkea sauvojenkaan kanssa. Samalla kävimme pankissa, mikä olikin sitten ehkä vikatikki samalle päivälle, vaikka hyvältä tuntuikin saada asia hoidettua. Ilta oli hermokipuilua.

Vielä puuttuu kestävyyttä ja voimavaroja paljonkin, mutta jokainen edistysaskel on voitto. Ennustehan oli, että leikkaus on vain ja ainoastaan ennakoiva, ettei laite tai ruuvit selässäni irtoa kokonaan ja tipahda sisälleni aiheuttaen vakavempia vaurioita. Minä olen itse väittänyt tuntevani kuitenkin laitteen sisälläni ja sen tuomat haitat. Lääkärit olivat himpun eri mieltä, mutta sanoivat, että jos näin olisi, nythän se haitta sitten korjaantuisi.

väritöntä ja mautonta
Jos jokainen edistysaskel on voitto, niin voittojen suma on valtava nyt muutenkin! Nimittäin ennuste oli myös, että leikkaus tulisi olemaan äärimmäisen kivulias, kivun haltuun otto äärimmäisen haastavaa ja jälkipelissä kivut saattaisivat jopa jäädä pysyvästi voimakkaampina päälle. Vain se, ettei tosiaan pahempaa vauriota enää tulisi...
Minun voittoni on se, että minä olin oikeassa! Myös minua tukeneet rukoukset ovat tuoneet oman voimansa.

verenpaineen mittausta
Tällä hetkellä on vaikea sanoa, mitä kaikkea jää pysyväksi kivuksi ja miten edistyn, mutta sen jo tunnen, ettei selkäni ole niin kosketusarka, kuin ennen, ja toista puolta voi jopa painaa kevuyesti aiheuttamatta valtavaa kipua! Selinmakuu tulee olemaan mahdollista!!!
Lisäksi "muljahtava" asteikon 9 kipu makuuasennossa on kadonnut!
Lisäksi jo nyt, kun kestävyyteni yhä on heikkoa, olen enemmän pystyasennossa, kuin ennen leikkausta! Mahallaan olo on yhä vaikeaa, jopa voisi sanoa lähes mahdotonta, mutta se, mitä olen kokeillut, tunsin... tai sanotaanko, etten tuntenut laisinkaan terävää viiltoa leikkaushaavan ala- ja yläosassa, mikä tuntui laitteen ollessa paikoillaan.
Nämä nyt ainakin tässä vaiheessa, kun vielä puolitoista viikkoa on haavakipu arviolta olemassa. Haava itsessään on siisti, eikä tulehdusta ole. Hieman vuotaa yhä ja on siis kipeä, mutta paranee normaalisti.

Tulijainen 
Kaikenkaikkiaan siis leikkaus oli hyväksi, vaikkakin kivun haltuunotto hidastui hoitajien ja lääkärien kommunikaatiopulan vuoksi ja virheiden takia. Piti ottaa pyrähdys huonompaan ja palata sairaalaan traumapuolelle, jotta saisin lääkityksen kuntoon. Se tosin täytyy tässä kipuasiassa huomioida, että mitä tahansa voi vielä tapahtua myös mukaanlukien tämän hetkisten voittojeni suhteen. Ennen leikkaustahan lääkitykseni oli yli puolet miedompaa, vaikkakin opiaatit jo käytössä. Nyt lääkitys on hyvinkin voimakas (voimakkaat opioidit, hermokipulääkkeet, tulehduskipulääkkeet, kipulääkkeet ja lihasrelaksantit) ja se voi osaltaan "sokaista" kiputuntemuksiani. Lopullinen tilanne selviää vasta sitten, kun saan lääkityksen laskettua samalle tasolle, jos se edes on mahdollista.

haava piilossa
Kuva tuossa yläpuolella on epäselvä, mutta se on siis selästäni ja siinä on nyt näytillä se leikkaushaavan pituus. Osaat hahmottaa, mistä on kyse. Mikään pikkuhaavahan se ei siis ole. Tänne en laita kuvaa itse niittauksesta ja haavasta, koska on se sen verran hurjan näköinen ja heikommat voivat pahoin, mutta ehkä läheisemmille voinkin sen näyttää... Ehkä. ei siis mikään kaunis näky missään nimessä! Haava sitä paitsi alkaa sen verran alhaalta, ettei puolitutut tule vakoani näkemään uteliaisuuttaankaan! :D

Koska tämä oma sessioni viivästyi, olen myös joulukalenterin lähetysajankohtia siirtänyt himpun, eli kunhan olisi perillä joulukuussa ajallaan. Muutama paketti onkin jo tullut. Kiitos siitä! 
Minä teen arvonnan kuitenkin joulukuun alussa, jotta saan itse paketit matkaan, joten arvontaan osallistuaksesi pakettisi tulisi olla marraskuun loppuun mennessä perillä. (Lipsautinko minä? Monikossa...? :D :D )

Kommentit

MarikaH sanoi…
Toivottavasti kipulääkkeiden toimivuus ennakoisi sitten parempaa myös lääkityksen vähentyessä, toivotaan niin oikein tosi kovasti. Tsemppiä toipumiseen ja kuntoutumiseen!
Riina sanoi…
Toivotaan parasta ! Huvitti tuo sairaalaruokakuvan alla oleva teksti :D. Se kun on niin totta. Oma maustepurkki kannattaisi olla sairaalassa mukana. No, mutta hyvä, että sentään ruokaa saa. Itse olen neuron osastolla kerran aamupalan syönyt ja eihän se puuro ollut sitä mitä itse tehty :).

Paranemista sinulle !
Viltsu Mari sanoi…
Marika H: Jää nähtäväksi, mutta toiveikkaana täällä ootellaan
Viltsu Mari sanoi…
Riina, tälläkin reissulla omat mausteet olivat mukana, mutta eihän niilläkään samoin saa makua kuin tekovaiheessa lisättynä. hyvä kuitenkin, että ruokaa oli ja riittävästi. Itselleni sairaalaruoka on tullut tutuksi aivan liian usein ja aivan liian pitkinä jaksoina kerrallaan. Pisin yhtäjaksoinen jakso taisi olla 6 kk. Nyt kuitenkin pari viikkoa riitti.

Hyvältä kuulostaa parantumisesi ja on mahtavaa, että leikkaus tuntuu olleen avuksi.
Tsemppiä parantumiseen.
Tuikku sanoi…
Paranemisia sinulle täältäkinpäin.
Sinähän toivut pikavauhtia. Ihanaa. Jospa ne kivukin helliävät.
Viltsu Mari sanoi…
Outi. Toivoin olla väärässäkin sillä lääkitys on kova. Yli puolet vahvempi kuin ennen leikkausta. Mutta ainakin jokin auttaa ja pystyn olemaan itkemättä ja elämänhaluinen
Viltsu Mari sanoi…
Toivun ja nukun. Tai sitten lääkitys on nii korkea että tuntuu siltä vain. Vasta aika näyttää mutta nyt nautin kun saan hetken edes nukkua!
Tiia K sanoi…
Hurjasti zemppiä paranemisen tiellä. Kuulostaa niin pelottavalta ja rankalta... <3

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…