Siirry pääsisältöön

Mietitään yhdessä asiaa

Kaunis aamu. Ihan hiljaista vielä. Makoilen Vielä sängyssä ja mietin, mistä tänään kirjoittaisin. Mieleen tulee aihe, mikä pomppaa pinnalle uudestaan ja uudestaan eri puolilla, eri henkilöillä.

 Pohditaanpas siis yhdessä asiaa, eli saako saadun tarvikkeen/tavaran/tuotteen antaa eteenpäin? Otetaan nyt vaikkapa täysin keksitty esimerkki.

Saara kertoo tarvitsevansa uuden kevättakin. Hän ei sitä kuitenkaan voi ostaa,koska opiskelu on vienyt rahat. Ella sanoo tarvitsevansa kipeästi korttia varten tarvikkeet. Hänen isosiskonsa valmistuu lääkäriksi. Jotain sinistä, jotain aiheeseen sopivaa. Hän ei osaa tehdä käsitöitä mutta kortin haluaa tehdä. Titta taas osaa ommella, muttei tehdä kortteja.

Titta huomaa Ellan korttiaikeet ja toimittaa hänelle niitä. Vähän kaikenlaista kaapista. Lisäksi takin, jonka luulee sopivan Ellalle koulumatkoille. Todella kaunis ajatus.

Ella saa kortin tehtyä. Tarvikkeita on enemmänkin ja se takki. Ihanaa, että häntä on näin muistettu! Nyt voi jemmaankin tehdä kortteja! Se takki vaan ei istu Ellan päälle. Väri ei ole oikein Ellan juttu. Hmm. Itseasiassa yksi nauhakin on askartelutarvikkeissa sellainen, mitä Ellalla on jo entuudestaan paljon.

  Ella huomaa Saaran ilmoittelevan takki-tarpeesta ja että tarvitsisi nauhaa korttiin. Ella kysyykin nyt sinulta: Saako Ella antaa Titalta saamansa takin ja nauhan niitä enemmän tarvitsevalle, vai pitääkö Ellan pukea se takki päälleen koulumatkoille ja käyttää se nauha itse?

  Ella antaa Saaralle tässä kuvitellussa esimerkissä ne. Saara on todella iloinen! Hän kiittää Ellaa lahjoittamalla Ellalle muutaman matonkuteen, joista ehkä voisi askarrella jotain ja 5€ kahvilaan käytettäväksi. Hemmottelurahaa. :)

Ella käykin kahvilla ilomielin ja miettii, voiko hän soittaa Titalle ja lahjoittaa hänelle ne matonkuteet? Voiko?

Ella soittaa ja tekee niin. Titta ilahtuu täysin. Ella myös kertoo, että takki on Saaralla nyt. Loppupelissä kaikki ovat tyytyväisiä!

Ihan oikeasti, eikä enää fiktiivisen esimerkin maailmoista, minä en halua hamstrata turhaan sellaista, mille ei ole käyttöä. Toisaalta en myöskään halua heittää käyttökelpoista tavaraa roskiinkaan. Eikö siis ole luontevaa antaa se sille, joka tarvitsee?

Olen itsekin lähettänyt jotain tarvikkeita vaikka nyt ATC.n mukana ja sittemmin huomannut kolmannella osapuolella sen saman saaneen siltä jolle olin itse lähettänyt. Minusta se on hyvä asia! Jollei tarvitse, antaa toiselle.

 Kaikki ei kuitenkaan tykkää siitä. Etenkään jos näkee itsensä lähettämät muilla. Miten siis on? Kuinka sinä asian koet? Pitääkö jemmata, heittää roskiin, antaa pois niin, ettei voi sitä toinen nähdä, tehdä väkisin kortiksi,myydä, lahjoittaa,... ??

Tai synttärilahjat?
Saat synttärilahjaksi maljakon mistä et yhtään tykkää, mutta tiedät sen olevan arvokas. Onko sen oltava esillä tai kaapissa?
Annatko sen ensi vuonna naapurille syntyärilahjaksi?
Voiko kenties myydä sitä oikeasti haluavalle ja ostaa rahoilla itse itselleen mieluisa asia?

Minulla on yleensä se periaate, että jollen ole pariin vuoteen jotain askartelutarviketta käyttänyt ja yhä tuntuu siltä, että ei vaan ideoita synny, annan pois. Tai kasaan isomman setin myyntiin ja ostan sen mikä on tärkeä: Liimapuikko, korttipohjat, jokin kukka...

Tai jos olen sanonut, etten tarvitse vaikkapa putkihelmiä ja niitä silti tulee siksi koska teen kaikennäköistä ja kun ne nyt kaverilla lojuvat ja samallahan nekin nyt otat... En minä niitä ala jemmaamaan satoja kappaleita. Joitakin on, omiin tarpeisiini.

Jos ajatellaan, että haluaa ilahduttaa toista ja lähettää kaikenlaista tavaraa, niin eikös sekin ole ilahduttamista, kun toisella on sitten vaikkapa jotain arvontoihin tai atc-vaihtoihin eikä tarvitse kauppaan lähteä?

 Ihan varmasti jokainen saa hyvän mielen sekä oman osuutensa.

  Kun annan pois vaikka korun jonka olen tehnyt, annan samalla täydet oikeudet saajalle käyttää sitä kuten tahtoo. Omassa tai toisen käytössä, purkaa osiksi tai myydä. Se on hänen oma asia. Toki yritän miettiä lahjaa antaessa, mikä olisi hänelle sopiva, mutta aina ei vaan onnistu.

 Tai jos saa minulta tarvikkeita. Ei minulta tulleita ole pakko jemmata jossain nurkassa. Tiedän silti, että osa loukkaantuu jos antaisin jotain heiltä saatua pois. Kuinka toimia?

Enkä nyt tarkoita mitään väärinkäytöksiä. Olen tosin siihenkin törmännyt, että huhuillaan, että tarvitaan vaikkapa joulukorttitarvikkeita. Kysyn, mitä eniten tarvitsee ja lähetän minulle turhista tarvikkeista  kuvan ensin hänelle. Hän haluaa kaiken. Lähetän ilmaiseksi, maksan postikulutkin ja kjn kuori on perillä, tuotteet ovatkin heti myynnissä kaikki!

Toki tälkaisessakin tilanteessa ajattelen, että itsehän annoin, joten samalla myös ne käyttöoikeudet, mutta silloin myös tuntuu inhottavalta jostain syystä. Etenkin kun sitä myyntitavaraa lisii muiltakin ja kaikki kuvista jo katsottu ekaksi. Olisi eri asia sanoa, että haluaa myyntiin, kuin että haluaa tehdä joulukortteja.

Sekin olisi eri asia, jos ei tiedä, mitä saa, eikä sitten tarvitse just niitä mitä tuli.

Kerrothan oman mielipiteesi ja mitä ajatuksia herätti. Aihe on varmasti aina akuutti monille.

Kommentit

Susanna sanoi…
Minä ainakin olen sitä mieltä, että on ok laittaa kiertoon sellaista mitä ei itse tarvitse, vaikkakin se olisi ollut lahja joltakin. Voihan niistä ottaa vaikka itselle valokuvat muistoksi. Esim jos on joku maljakko tai koriste-esine josta ei niin välitä, mutta sillä on tunnearvoa niin kuvan siitä nappaisin muistoksi. Kierrätys kunniaan minun mielestäni ;))
Tuula sanoi…
Siis EI TIETENKÄÄN SAA!!!! ;) Ehdottomasti täytyy säilöä mahdollisesti ylimääräistä tavaraa! Etenkin jos jollekin toiselle siitä on hyötyä! ;) -- viltsu kyllä tietää millä "äänensävyllä" tänä kommentti luetaan. Ei ole mitään järjen hiventä säilyttää itsellä tarpeetonta. Jos saan vaikka lapselleni vaatteen ja hetken katseltuani tiedän ettei se tule käyttöön, niin se lähtee kierrätykseen. Jos saan jotain askartelutarviketta jota on jo tarpeeksi. Ehkä se hetken pyörii pöydällä. Sitten menee a) jollekin askartelijalle b) naapurin 10vlle c) omien lasten askartelulaatikkoon d) päiväkotiin :) Jotkut ehkä loukkaantuu, toiset ei. :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Super SaltBalans testissä

5. kesäkuuta 2013

Luin Pirkka-lehdestä mainosta, jossa kerrottiin yhden pillerin auttavan turvotukseen, silmäpusseihin, laihdutukseen, selluliittiin, magnesiumin puutteesta johtuviin kramppeihin tai suonenvetoon, runsaan hikoilun aiheuttamaan mineraalikatoon sekä hillitsemään suolan käytön haittoja. Itse kiinnitin huomiota erityisesti turvotukseen, silmäpusseihin ja kramppeihin. Lisäksi kesäkuumalla hikoilu sekä tietenkin selluliittiäkin löytyy, joten ne myös lisäpotkuna tuossa purkissa. 
En ole mitään laihdutuspillereitä edes halunnut kokeilla, koska niissä yleensä on jokin yhtenevä pointti: Ota tämä pilleri, juo vettä ja liiku paljon ja laihdut 5 kiloa vähintäänkin! Haloo! Ilman sitä pilleriäkin laihtuisi niillä ohjeilla! Mutta tällainen oireita lievittävä pilleri voisi ollakin kokeilun arvoinen. Toimiiko vai ei, sen tietää vain kokeilemalla. Mainos kun ei väittänyt mitään ihmeitä eikä pyytänyt tekemään suolan vähentämisiä tai muitakaan temppuja, jolloin tietenkin se auttaisi itsess…

Exfoliating Socks Lavender Kuorivat sukat käyttökokemukset

Kotimainen kosmetiikan verkkokauppa, Sunrise Cosmetics, joka tunnetaan muovituotteita valmistavana ja kosmetiikkaa maahantuovana yrityksenä, lähti mukaan jalkahoitoni toteuttamiseen Iroha naturen kuorivilla sukilla. 
Syy siihen, miksi tarvitsin apua, oli se, että kaikista voiteista ja raspaamisista, liuottamisista ja muistakin kotikonsteista huolimatta sairauksieni yhteissumma aiheuttaa jalkapohjieni kuivumista, hilseilyä ja paksuuntumista. Muutaman kerran kuukaudessa jopa repeilivät verille saakka. Luulin jo, ettei muuta apukeinoa olekaan, kuin voidella hoitavilla, paksuilla voiteilla usean kerran päivässä. Parhaillaan/pahimmillaan olinkin paksu kerron voidetta jalkapohjissa ja muovipussit päälle. Sillä konstilla ei kuitenkaan kävelä liukastelematta ja muutenkin pussi rullautuu helposti varpaisiin, jos esim. jalat liikkuvat mattoa/sänkyä vasten. Mitä hävittävää minulla siis oli siinä, että kokeilisin vielä yhtä uutta juttua, eli kuorivia sukkia.
Sunrise Cosmeticsin verkkokaupasta lö…

Kahvin ja mandariinin yhteinen liitto

Kahvi on yksi koukuttavimmista nautintoaineistamme, joita käytämme sen enempiä miettimättä, koukuttaako se vai ei. Kuitenkin niinä aamuina, kun heräämme aamupalalle, ja huomaamme kahvin loppuneen kaapista, koukutuksen vieroitusoireet huomataan hetkessä. Kahvia on vain saatava!

Kahvin keksijöinä pidetään arabeja, jotka valmistivat kahvia luultavasti jo 1200-luvun tienoilla Jemenissä. Eurooppaan kahvi tuli 1600-luvulla ja maailman suurin kahvintuottajamaa on Brasilia, joka tuottaa noin 1/3 maailman kahvista. Me suomalaiset olemme  maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti, sillä suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kiloa vuodessa. Minusta se on hassua, sillä itselleni kahvi tuo ensisijaisesti mieleen ennemminkin turkkilaisen kahvin tai jonkin kahvintuottajamaan, kuin Suomen. Olenko siis liian lähellä...?!


Toinen herkku, joka ainakin minulle maistuu erittäin hyvin, on mandariini. Ihanan mehukas, hedelmäinen ja raikas hedelmä, joka saa auringon paistamaan sisältämme…