keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Arvonta

Nyt on vuorossa kommentointikisan arvonta. 
Säännöthän olivat selkeät:  jos haluat osallistua arvontaan, kommentoit vanhoja tai uusia bloggauksiani, ja kerrot arvontapostauksessa numeroin, montako arpaa saat kuukauden aikana. 
Idean nappasin toisesta blogista tähän arvontaan, sillä minusta idea oli erilaisuudessaan houkutteleva. 
Porkkanaksi pistin arvonta-bloggaukseen linkkejä muutamaan kommentoimattomaan bloggaukseen. Vapaata riistaa. ;) 
Nyt arvotaan osallistuneiden kesken askartelun "säläpussi", eli sekalaista tarviketta. 
Myös "säläpussi"-termi on toisesta blogista kuultua sanastoa, ja sekin minusta kuvaava sekalaiselle palkinnolle. 
Säläpussiin keräsin 3D-arkin, 3D-vihkon, siirtokuva-arkin sekä korvikset. 



Kuka voittaa?!

Eipäs voita kukaan! 
Ei ollut osallistujia! 

Koska palkinto on minun sponssaama, pistän sen jemmaan ja arvon taikka jaan joskus toiste jossain muussa yhteydessä. 

Kiitos... Öööö.... Kaikille


Inspiration haastaa, lokakuu

Inspishaasteen lisäksi Inspirationissa käydään haastetta oman nimikkohaasteen muodossa, eli Inspiration haastaa!-haasteessa. Inspiration haastaa! on haaste, jossa tehdään ATC-kortteja annetun värin ja kirjainten mukaisesti. 

Joka kuukausi arvotaan PIENI palkinto jokaisen osallistujan kesken.
(Random. org arpoo voittajan).

Lisäksi vuoden vaihteessa on mega arvonta, johon osallistuvat vain ja ainoastaan ne askartelijat, jotka ovat ohjeiden mukaisesti tehneet ATC-kortteja ja ilmoittautuneet oikeaan aikaan kuukausiarvontoihin JOKA KERTA!
Aina 12 kuukauden ajan! KAIKKI PALKINNOT OVAT MINUN ITSENI SPONSOROIMIA!

Inspiration haastaa!-haaste löytyy tämän blogin oikeasta sivupalkista klikkaamalla. (Vastaavasti Inspis-haaste löytyy omasta blogistaan, jonne pääset tuolta ylhäältä blogin nimen alta klikkaamalla).




Seuraavat henkilöt kisaavat edelleenkin mega-palkinnosta:


-Raija Annikki
-Anemone
-Ulriikka
-Heenu
-Manumiina
-Loreal blondi
-Funchis
-Marita
-Paula

Syyskuussakaan ei yksikään tipahtanut matkasta pois! 
Jäljellä on siis yhä 9 atc-askartelijaa. 

Lisäksi ihastuttavaa se, että kuukausiarvontoihinkin osallistuu myös listan ulkopuolelta porukkaa! IHANAA!

Kuka tahansa voi voittaa kuukausipalkinnon, vaikkei mega-arvonta-listalla olisikaan! Listan sakki siis tavoittelee mega-arvonnan palkintoa vuoden vaihtuessa. 

Linkityksen kanssa on ollut ongelmia. nythän linkitys on muuttunut muutenkin, eli jollet voi laittaa linkkiäsi nimeesi suoraan, laita se kommenttilaatikkoon! Siis kommenttiisi! 

Ohjeet tässä "LINKISSÄ"


LOKAKUUN ajan tehdään ATC-kortteja tällä uudella aiheella ja yhä muistutan, että TARKISTA ITSE, että linkitys kommentistasi vie siihen postaukseen, missä sinun korttisi ovat!

Ei ole tässä vaiheessa kiva diskata väärän linkityksen takia ketään pois! 
En enää erikseen huhuile! 
Enää en etsi oikeaa bloggausta. 
Nyt on aika ajatella minulla minua itseäni ja voimavarojani. Siispä tulkaa vastaan sen verran, että tarkistat oman kommenttisi oikeellisuuden. 


TEEMA LOKAKUULLE KUULUU NÄIN: 

PINKKI  V, W sekä X. 
Atc-kortteja tehdään yksi jokaisella kirjaimella. 


1. Tee yksi ATC-kortti jokaisesta kirjaimesta. V, W sekä X

2.  Pinkin on oltava ATC-korttisi pääväri. 
-Voit kuitenkin käyttää muita värejä tehosteena, mutta mahdollisimman pinkkiä pitää olla. 



DT-TYÖNI TÄSSÄ
Viltsu goes WILD!
Jeps, sekosin pinkistä täysin! 

V niinkuin Viltsu... Eikä! ;) V niinkuin Villivadelman väite
(Ja kaikkihan tietävät, kuka Villivadelma on?! En minäkään tiennyt ennen tätä korttia. :D 

Korttipohjalle: gessoa ja tusseja. 
Teksti: tussia
Kuva: leikattu lehdestä

W niinkuin White goes Pink WEDDING

Taustalla: gessottu pohja, akryyleja
Kuva: tulostettu. ehostettu tusseilla
Kuvan hepeneet: huntu sulasta ja timangikukasta tehty
vyötäröllä timangikukka
Mekon laahus pitsiä ja neljää eri sävyistä puolihelmeä

X niinkuin XOXO (lyhenne: suukkoja halauksia, suukkoja halauksia)

Tausta: Gessoa ja tussia
Pää niinkuin VIltsulla, eli paperista.
Xoxo ja huulet piirretty paperille ja leikattu ja liimattu
mukana helmiä ja kaulaketju. Pala nauhaa katosi gesson syövereihin. 




OHJEITA JA OPASTUKSIA: 

Samaan postaukseen kaikki kortit ja samaan postaukseen linkki Inspirationiin! 

Kopioi osoiterivi siitä tekemästäsi postauksesta! Ei etusivusi tai google+-sivusi, vaan SE POSTAUS, jossa korttisi ovat!

 SITTEN VASTA tule takaisin tänne ja kommentoi ja liitä osoiteriville se sinun postauksesi osoite! 

Tarkista!

En lähde etsimään etusivujen tms kautta oikeaa postausta. En välttämättä kuitenkaan kerkeä samana päivänä käydä kurkkimassa töitäsi. Voi mennä vaikkapa kuun loppuun saakka! 



Muistutan vielä, että haasteen jokainen osa kestää kuukauden, eli sinulla on kuukausi aikaa tehdä näitä teeman mukaisia atc-kortteja se sallittu määrä ja sitten osallistut arvontaan kuun loputtua! Toki enemmänkin saa tehdä, muttei niistä tule lisäarpoja tai pisteitä. Jokainen 12 osaan osallistunut osallistuu myös vuoden päästä mega-arvontaan! 

MINÄ ja MINUN BLOGINI! MINÄBLOGI

Olen kertonut sinulle synttärihuumastani.Vielä olisi muutamia huippuhetkiä jaettavana blogiani lukevien ystävieni ja ihanien blogini lukijoiden ja soulsistereiden kesken. Enhän vielä ole esitellyt tarjoilua enkä lahjoja.

Mietin kuitenkin kertoakko vai ei, sillä en haluaisi pahoittaa kenenkään mieltä tarkoituksella.
En myöskään voi tietää, luetaanko blogiani sana sieltä ja toinen täältä vai antaumuksella?
Luetaanko niinkuin kirjoitan, vai rivien väliä kaivaen ja olettaen että minähän tarkoitan juuri sitä, mitä sinä saat päähäsi kirjoitusteni muka tarkoittavan?! 
Pitääkö minun vääntää rautalankaa vai ihan rautakankea, että ymmärrettäisiin se, ettei rivieni välissä ole mitään!!!

Kertoakko siis asioita, joista joku voisi tulla kateelliseksi?
Ajatella ihan just niin väärin ajatukseni, kuin olla ja voi?!
Minun ei ole ollut tarkoitus loukata ketään koskaan blogillani. Saatikka sillä, että olen onnellinen, positiivinen tai avoin. Minun tyylini vain on se mikä on ja minun luonteeni on avoin. Kerron ehkä liikaakin itsestäni ja elämästäni. Mitään salaamatta tai mitään siihen lisäämättä. 

Jos kerron, ajatteleeko joku taas kerran asiat muka tietäen, mitä muka ajattelen:
Mullon, mut sullei oo..Mä sain, sä et. Mulla oli syndet, sulla ei. VDDU, kerjäsinks mää lahjani vai en?
Mutta eikö jokaisella ole joka vuosi syntymäpäivä?!

Ehkäpä joku voisi tuntea olevansa vähemmän rakastettu tai ettei hänestä välitetä samoin, kuin minusta?
Mulla oli rakkaat lähelläni, sä oot ihan nöpönä yksin. 
En mä sua kutsunu bileisiini, enkä kutsu ensi vuonnakaan tuleviin! 
Mä sain kokea olevani rakastettu, kun sä vetelit yksinäs einesmakaronilaatikkoa, kylmänä. Koira ehken siin kerjäämässä vieressä. 
Mä itkin onnesta, sä pettymyksestä...

Voihan jotakuta myös pinkki ruusukimppunikin ärsyttää... Liian romanttista...
V-tuillakseni pistin, että kaikki rokkihemmot yrkkäis...

Tai jonkun mielestä vähävaraisen ei edes kuuluisi saada arvokkaita lahjoja... Nehän suorastaan rikastuttavat sellaisen elämänlaatua!
Kato nyt, kuinka sain, kuinka oikein kerjäsin lahjoja. Ja nyt ooon niiiin rikas ja kuuluisa! Brooke the Logan number twå. Ihquu hei! 

Mietin, pitäisikö minun vaieta? Vähätellä vaikka, etten mä mitään saanu. Semmosiahan ne, kunhan nyt jotain toivat. Mä niillä mitää tee, mut tossahan ne nyt lojuvat. Eikä tos ees mitää oo... 

Vai pitäskö mun sanoa; Whåt Ever ja So whåt!? Mä teen niinku MÄ haluan! Jollen kelpaa blogini kanssa sellasena ku ollaan, Tosson raksi mistä painaen pääset netistä realitylaiffiin. Go baby go! 


Olen miettinyt ja pohtinut erinäisiä asioita paljonkin. 
Olen miettinyt blogianikin jonkun verran;

Jatkaa vai lopettaa, pistää tauolle vai kerätä voimia jotenkin muuten? 

Sitä, kuinka minulle läheiseksi tulleet lukijat ovat tehneet blogistani merkityksellisen. 
Ihan niin te täysin "tuntemattomasta tulleet" kuin liveystävätkin, jotka täällä olette. 
Kuinka teistä on tullut minulle tärkeitä ja rakkaita. 
Myös sielunsiskot, joiden kanssa pidän yhtä muutenkin, kuin vain bloggaamalla. 

Kuinka saan tukea ja turvaa lukijoilta. 
Kannustusta. 
Rohkeutta. 
Varmuutta, että tämä avautuminen kannattaa. Että siitä on apua jollekin. 
Että minun täytyy jatkaa bloggausta. 
Ja niitä kommentteja tai meilejä tai jopa kasvotusten sanottu, että olen auttanut blogillani jotakuta vaikeina hetkinä, ollut ystävä, että blogistani saa voimaa ja hyvää mieltä, pohdittavaa tai ymmärrystä.

Mutta miettinyt olen myös niitä kommentteja, joissa minut haukutaan 
 vaikkei koskaan tapaa minua, eikä puhu edes puhelimessa?! 
Jollei kysy totuutta? 
Halua tietää faktoja?!
 Jollei tunne luonnettani tai näe elämääni sivustakaan? 
Miksi edes kirjoittaa oman päänsä tuotosta vain omien olettamustensa takia?! 

Mietin myös
Kuinka olen saanut teiltä vinkkejä ja ohjeita ja voinut jakaa teille sitä samaa omasta takataskusta. 

Olen osallistunut arvontoihinne ja haasteisiinne.
Lisäksi kauppojen arvontoihin, nettiarvontoihin, radioarvontoihin...
Haaste on yleensä myös samalla arvonta. Niin minullakin. 
Ja omilla töilläni olen myös kilpaillut voitosta. Voittanutkin. 
Monta voittoa tullut nimenomaan koruillani tai korteillani. 

 kuukaudessa osallistun lähestulkoon 50:een arvontaan. Voi joku kuukausi olla 30 ja joku toinen kuukausi 80, mutta keskiarvio 50. 
Minulla ei muuta olekkaan kuin aikaa! 
Minulla ei ole työtä, ei harrastuksia kovinkaan tiuhaan kodin ulkopuolella, ei pienet lapset jaloissa tai muita sellaisia rajoitteita. Ja kun etsin sponsoreita ja yhteistyökumppaneita, väkisinkin törmään arvontoihin ja haasteisiin! 

Voittoja... No, ehkä 1-4 kuukaudessa. 
Jollekin se on paljon, jollekin onnettaren suosiota. 
Joku sanoisi, että töitä sen eteen on saanut tehdä...

Paljonko se muuten on prosentteina? Osaako joku laskea?
Minulla ei ole hyvä prosenttilaskupää. 
Tehdäänpäs nyt onnettaren suosiosta matemaattisia faktoja!!!

Kuva netistä

 Olen järjestänyt itsekin kaikenlaista; 
Arvontaa ja haastetta toisensa perään. 
Useampia joka kuukausi! 

Tehnyt hurjasti töitä taustalla saamatta siitä itse yhtikäs mitään maallista, vain ja ainoastaan siksi, että lukijani saisivat minulta itselleen asioita. Vaikkapa palkintoina lahjakortteja, koruja, askartelutarvikkeita tai esineitä. 
Tai sitä yhteistä tekemistä ja vaihtokortteja. Mistä mitäkin. 
Onhan minulla nytkin haaste jossa 13 arvontaa kaiken kaikkiaan, joulukalenteri jossa arvonta, lisäksi juuri päättyi yksi arvonta. Puhumattakaan eri blogissa toimivasta Inspishaasteesta, jossa myös arvonta jokaikinen kuukausi. 
MINÄ ANNAN!
En ota, en saa. 
Miksi sitten jatkan? 
Saan iloa ja kokemusta, haastetta itsellekin ja tekemistä. 

kuva netistä

Blogin avoimuus on ollut aina se pääpointti. 
Kerron suoraan ja kaartelematta, 
kuinka voin, 
miten menee, 
miten saan päivät kulumaan,
 mikä ilahduttaa minua, 
mistä pidän, 
mikä saa positiivisuuteni jatkumaan... 

MINÄ, MINUN, MINULLE, MINUSTA, MINUUN... Minä-blogini! 
Minun terapiaani. 
Minun arkeani.
 Minun harrastuksiani. 
Minun pohdintaani. 
Minun runojani. 

Kyllä, niihin kuuluu myös minun saamiseni. 
Ja nyt puhun arpavoitoista ja lahjoistani. ;)
Miksi salaisin niitä?! 
Esim. arpavoitot, eikö kuka tahansa ilahtuisi voittaessaan vaikka pienenkin paketin?! 
Miten minun tulisi erota kaikista toisista!?
 Hiljaa hykerrellä, että ei vaan kukaan saa tietää? 
Salata!? 
Valehdella?! 
En mä mitään oo voittanu...
Aikamoinen työmaa sellaisessa. 
Ettehän julkaise nimimerkkiäni blogissanne, jos voitan, ettei vaan kukaan näe...
Aika paha! 
Mä mitää oo yrittäny, en kertaakaan arpalippua täyttäny, mua ne mitää kiinnosta...
ENPÄ!

kuva netistä


Vaikka blogini onkin minä-muotoinen ja avoin, olen pyrkinyt tekemään siitä myös sellaisen paikan pysähtyä, jossa SINÄ-muodossa olisi hyvä olla. 
Jotta SINUN hetkesi olisi miellyttävä, 
mielekäs,
 ehkä SINÄ  pysähtyisit miettimäänkin asioita.
 Tai SINÄ saisit osallistua haasteisiini,
 SINÄ saisit osallistua arvontoihini,
SINÄ saisit osallistua ryhmässä erilaisiin puuhiin.
 Ja SINÄ saisit mahdollisuuden voittaa niin itsesi, kuin palkintojakin. 

Minä teen paljon blogin ulkopuolella työtä sen eteen, että olen saanut sponsoreita palkinnoille tai kerättyä itse kasaan palkinnot. En tarkalleen ole laskenut, mutta noin 20 kyselyä jokaikinen kuukausi eri tahoille, jotta yksi tai kaksi vastaa kyllä, jos sinä teet näin...
Eli sen lisäksi, että TE saatte palkinnon arvontaan,  minä vielä maksan sen tuplaten työlläni!

 A)Ensin etsin n. 20 kontaktilla yhden palkinnon,
B) sitten bloggaan tietyn määrän bloggauksia yrityksestä ja tuotteesta. 

Palkinnon saatuani:
Kuvaan sen ja  käsittelen kuvan, 
teen kisat ja haasteet. 
Arvonnat
Hankin DT:t, 
Sovittelen DT:iden kanssa teemat ja aikataulut yhteen, 
muistuttelen DT:itä tulevasta haasteesta, 
Teen omat DT-työni, 
kirjoitan puhtaaksi koneelle...

 ja tarkistukset, kuka osallistuu rehellisesti ja oikein, 
ja kenelle ilmoitan, että tekisitkö vielä näin, jotta osallistuisit varmasti... 
Voisinhan toki olla hiljaa, hyräillä vaan ja ilmoittaa myöhemmin, että hei, kaikki eivät osallistuneetkaan arvontaan pienten kämmiensä vuoksi! Ähäkutti! 
Entä, jos se osuisi SINUN kohdallesi?! 

Kuva netistä

Hyvin harvoin erittelen, mitä olen antanut pois. 
Ei sillä, etteikö se olisi merkityksellistä, tai ettenkö sitä tekisi,  mutta enpä ole kokenut aiheelliseksi kehuskella, kuinka antelias olen tai kuinka paljon lähetän kellekin! 
Eri asia, jos se on ollut omatekemäni, kuten tämä korusetti lapselle, bloggarin lapselle tarkennettakoon siis. 


Hän kuuluu pitävän hiuskoruista, Hello Kittystä ja värikkyydestä. 
Tässä nyt vaan on yksi lahja. Pienen pieni joulukalenterin luukku. 
Tällaisia pienenpieniä lahjojahan odotan itsekin, enkä suuria arvoesineitä. :D 
Olen varma, että jokainen osallistuja on ihan vapaaehtoisesti luukkunsa valinnut ja lahjansa antamassa. Niin teen minäkin! Täysin pakottamatta! 

Kyllä, minä saan ja minua autetaan. 
Minä voitan ja minulla on onnea. 
Minä pyydän, jos tarvitsen jotain apua. 
Minulla on pokkaa sanoa, että hei, jollet tarvitse tuota, saanko sen? 

JA jos puhutaan tuosta VIltsun toiveet-sivusta, tein sen EN ITSENI TAKIA, vaan PYYNNÖSTÄ! Lukijoideni pyynnöstä!!!

Mutta kaikella on myös se puoli, jota ei välttämättä noteerata. Siitä ei tehdä numeroa!

Minä annan, minä autan. 
Minä arvon, ja toimin onnettaren sanansaattajana. 
Minulta pyydetään, jos tarvitaan apua.
Myös minulta pyydetään suoraan, voinko antaa lahjoja tai jotain tiettyjä asioita, jollen itse niitä tarvitse tai halua. 

Joillakin ihmisillä on aistit tallella. He huomioivat nämäkin tosiasiat.
 Ei mikään ole maailmassa ilmaista! Ei minullekaan. 
Toisilla taas on laput silmillä ja kaikki niin mustavalkoista. 
Kunpa hekin muistaisivat sen tosiasian, että voittaa et voi, ellet yritä. 
Et saa mitään, ellet itsekin anna. 
Olipa kyse sitten materiasta tai henkisestä lahjasta. 


Life is a beautiful thing 
so always follow your heart and make it the best.