Siirry pääsisältöön

Aurinkopuuterit olivat tehty tummaihoisille

Minun ensimmäinen aurinkopuuterikokeiluni oli joskus teinivuosina. Muistan, kuinka rotjasin aurinkopuuteria siveltimellä ympäri naamaa, kuin peittäisin koko naamani tai rakentelisin kasvoilleni naamaria. Olihan se tottakai aivan liian tummaa ja aivan liian ruskeaa ja aivan liian kaikkea! Olin ihan varma, että aurinkopuuterit olivat tehty tummaihoisille. ;) 

Nyt aikuisiällä olen lukenut ja katsellut, kuinka aurinkopuuteria oikeasti käytetään. Ei sitä ympäri naamaa sudita! Ei myöskään meikkisienellä, jota aiemmin mietin myöskin. 

aurinkopuuteri

Laveran aurinkopuuteri on ensimmäinen aurinkopuuterini nuoruuteni kokeilun jälkeen. Tahdoin aurinkopuuterin, joka olisi luonnollinen ja laadukas. Sellainen, jolla voisin alkaa harjoittelemaan oikeaoppista sutimista saaden aikaan kauniin lopputuloksen. Sellainen edellyttää laatua. Jokin huonolaatuinen puuteri lannistaisi minut hetkessä. Valintani oli siis Mineral sun glow puuteri. Sävy Golden Sahara. 

luonnonkosmetiikkaa

Laveran aurinkopuuteri sisältää luonnollisia ja valoa heijastavia mineraaleja, jotka saavat aikaan hohtavan kuultavan ja raikkaan lopputuloksen. Sipaisu poskille, kasvoille tai dekolteelle saa ihon näyttämään päivettyneeltä. Ei sisällä talkkia ja on täysin vegaani tuote. Laveralla on laaja jälleenmyyjäverkosto, joten tätä ihanaa kosmetiikkaa löytyy lähes kaupungista kuin kaupungista. Verkkokaupoista puhumattakaan. Oman jälleenmyyjäsi löydät täältä.



Kuinka aurinkopuuteria sitten käytetään ja onko tästä oikeasti hyötyä? 

Luin keskustelupalstoilta, että joillakin aurinkopuuteri loppuu vuoittain, joillakin sama puuteri säilyy ikuisesti. en siis voi sanoa, kuinka tiuhaan aurinkopuuteria tarvitsee ostaa. Harvemmin kuitenkin, kuin tavallista puuteria. 

Meikkisiveltimen tulee olla hyvä. Ei ole mitään mieltä käyttää aurinkopuuteria siveltimellä, joka tekee seepran raitoja tai läiskiä. Ota siveltimeen ensin tummempaa sävyä ja sen jälkeen vaaleampaa sävyä. 

Paina ylimääräinen puuteri pois, esimerkiksi rasiaan takaisin tai kämmenselkään,  ja vasta tämän jälkeen kasvoihisi. Aurinkopuuteri tulee  varjoksi poskipäiden alle.  Lisää poskipunaa sen yläpuolelle. Aurinkopuuterin levittäminen kannattaa aloittaa poskipäiden reunoilta ja häivyttää sivuilta kohti kasvojen keskiosaa.

Aikaa minulla meni oppia, kuinka oikeaoppinen meikki tehdään, mutta onneksi on netti ja ohjevideoita pilvin pimein meikkaukseen. Kun aikani yritin, löysin oikean tavan ja oikean määrän. Voi autuus ja ilo, kuinka suuri muutos kasvoilleni tulee aurinkopuuterilla! Luonnollinen hehku, tervettä väriä kalpeuden sijaan ja aurinkopuuteri korostaa parhaita puoliani, mutta myös häivyttää kamalan korkeita poskipäitäni. Toimii! 

Laveralla on kaksi eri sävyä aurinkopuutereissa. Itse tykkään enemmän tästä ruskeammasta sävystä. Laveralla osataan auttaa sävyvalinnoissakin, jos rohkeasti kysyt neuvoa.


Saatu blogiyhteistyössä 

Kommentit

Mä en tulisi toimeen ilman aurinkopuuteria. Kesällä rusketun niin hyvin, että yleensä sipaisen vain aurinkopuuteria vähän koko kasvojen alueelle. Talvella se toimii kivasti poskipunana ja vähän sitä sipaisen tuonne hiusrajan lähelle myös.
Mukavaa tiistai-iltaa.
Taru sanoi…
Mä taas oon lopettanut aurinkopuuterin käytön ja käytän contouria. Paras keksintö ever
Jenni sanoi…
Hahaa, minäkin olen sutinut joskus teinivuosina aurinkopuuteria koko naamaan :D Onneksi siihen aikaan ei kauheasti ollut kännyköitä tai jos oli, ei kameraa :D
Viltsu Mari sanoi…
Outi. Mä en edes rusketu. Mutta totta, ettei ruskettuva muuta tarvitsekaan
Viltsu Mari sanoi…
Taru, minä taas käytin nämä vuodet korostuspuuteria ja jätin sen nyt tauolle aurinkopuuterin vuoksi. Aikansa kutakin. Katsotaan Kaivanko sen uudestaan joskus esiin vai en.
Viltsu Mari sanoi…
Jenni. Hah hah. Kamala ajatus! Eikä myöskään tubetusta.

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…