Pyhä lämmin lempeä. Annan rakkautta ja se seisoo!

Tieni kutsuu, houkuttaa
Länteen, itään, pohjaa päin;
Moni tie vie kodin suuntaan,
Minun tieni eteenpäin.
Taakse jää vain harmautta,
Kuljen yhä matkaa lisää
Etsiessäin kauneutta
Luojan multa kätkemää.

-John Masefield-

Kyseinen runo on ote kirjasta Erämään pyhiinvaeltajat, joka arvotaan Kuvakäs-haasteessa kuun lopussa. Nyt laitoin instagramiinkin arvonnan, sillä 4000 seuraajan raja on kohta rikkoutumassa. Hurjaa!

Vaan onkos tullut joulu vai mikä dementia minuun on iskenyt? Joulukortti helmikuussa? Juu!

Ja eikä mikään tavallinen joulukortti, vaan tuplakortti! 

Sen verran iso joulukorttitilaus alla, että on aloitettava ajoissa saadakseen kortit valmiiksi. En tahdo kiirehtiä ja hutiloida, enkä sarjatulella pistää tulemaan, vaan antaa rakkautta jokaiselle kortilla yhtä lailla. 

Kortin sivussa roikkuu poro, ja jos tarkkaan katsot, huomaat sen tehdyksi korvakorusta.

Kortin saa laitettua pöydälle ja se seisoo pystyssä itsestään.

Toisella puolen pöydän kulmaa istuvat näkevät suukottavat joulukuuset... Eikun...

Kuulin, että "Se oikea Ulriikka" tykkää pöllöistä, joten pöllö pyrähti hänen luokseen Pocket letterin, eli taskukirjeen muodossa. 

Huomaatko, mistä pöllö on tehty kuvassa? 

Toisen puolen näytän myöhemmin.

Uusi viikko alkamassa. Oma viikkoni tulee olemaan poikkeuksellinen, joten postaukset painottuvat iltaan. Pidä peukkuja. ;) 

Rohkaisevaa ja antoisaa uutta viikkoa!