Runoni : Hyvästi

Tämä runo on fiktiivinen.


"Heräsin heti keskiyön jälkeen johonkin,
en tiedä mihin.
Katsoin kelloa mobiilin näytöltä
ja jäin samalla katsomaan kuvaasi sen taustakuvasta.
Jokin sykähdytti sisälläni.
Oliko se ikävä
vai jotain muuta?
Haikeutta
tai kenties halua?

Muistelin viimeisiä kertoja
kun näimme ja
ajatukseni alkoivat liukua
kohti unelmia,
kuin meren aalloilla seilaava purjevene.

Kunpa saisin edes kerran koskettaa sinua kaikkialta. Kunpa saisin tuntea kehosi kehoani vasten,
huulet huulillani.
Maistaa suolaisen ja makean kaulaltasi.

Muistan kuinka katsoit minua viimeksi silmiini
ja tahdoit halata minua.
Jokin esti sinua kuitenkin.
Aivan niinkuin minuakin.
Olin aistivinani pienen liikkeen sinussa minua kohti
ja kuin olisit taistellut sotaa itseäsi vastaan,
vetäydyit pois samassa hetkessä.

Halusin huutaa ääneen:
"halaa hittovie minua nyt ja lujaa sittenkin"
mutta sen sijaan väänsin kasvoilleni hymyn väkisin
ja sanoin hyvästi.

Kyyneleet viilsivät jo sisintäni sapeleillaan
ja kun suljin oven perässäni,
en voinut enää katsoa taakseni,
vaan kävelin pois näkemättä enää mitään tulvivilta suolaisilta viikatteilta,
joita kyyneliksikin sanottiin.

Ja kun olin tarpeeksi kaukana,
kuiskasin vapisevin äänin: "Minä rakastan sinua".

-Viltsumari-

Kommentit