Siirry pääsisältöön

Päätösten aika, toveri elokuun tuotoksia ja kortteja

On tullut aika sanoa hyvästit. Sanoa, ettei asiat menneet niinkuin piti. Lopettaa leikki kesken kaiken ja luovuttaa sen sijaan, että yrittäisin vielä kerran, uudestaan ja uudestaan. Ei enää uusia ohjeistuksia, ei uusia sääntöjä. Ei säännöistä lipsumisia eikä keksimällä keksimistä. Nyt on aika lopettaa toivo ja usko. Työmäärä ja tahto. Mistä saada kasaan ideat, mistä palkinnot. Mistä löytää tekeviä käsiä, osaavia tai osaamattomia. Linkittää ja kertoa, anoa ja vaatia. Tänään, tässä kuussa ei enää julkaista Kuvakäsin uutta haastetta. Ei ensi kuussa eikä seuraavanakaan. Se on ohi nyt. Haasteita olen tehnyt vuosia, palkinnot kaikki (paria poikkeusta lukuunottamatta) omasta pussista. Teemat ja mallikortit, mallikuvat ja kaikille avoimet portit. Osallistujien määrä on vaan niin alhainen, esimerkiksi elokuussa yksi! Kiitos Maca! <3 Kiitos myös kaikille aiemmin osallistuneille! En koe haasteen olevan aiheellinen enää. Haasteiden aika on nyt siis ohi. Jos joskus mieleen tulee, että satunnaisen haasteen teen, niin ok, muttei enää pysyvää. Voimavarat vs. tarve eivät vaan ole balanssissa keskenään. Kiitos kaikille, ja pahoitteluni. Jatketaan yhteistä polkua ilman aikatauluttelua. Eikös vain!


Simppelien, ohuiden joulukorttien joukkoon meni tämäkin hassunkurinen kortti. Sen verran mainittava, että ennen kuoreen laittoa huomasin mokanneeni ja korjasin sen! Nimittäin tuon kieroutuneen timanttirivin . 


Viimeinen toveri elokuun kuorikin lähti matkaan ja saavutti saajansa. Kuoreen sujautin korttitarvikkeet. 


Laitoin kirjekuorenkin, mikä eka kuvasta jäi uupumaan. Sekä kuori että korttipohja kimaltelevat. 


Lisäksi tein hieman erikoisen kortin, nimittäin tähän korttiin en käyttänyt mitään muuta, kuin kuvassa näkyvät tarvikkeet ja liimaa. Ei siis saksia tai leikkureita. Halusin kokeilla haastaa itse itseni ja yrittää tehdä silppulaatikon antimista jotain fiksua. Ensin meinasin ottaa sakset, mutta sitten ajattelin, että ei käy! Jollei näillä tarvikkeilla synny korttia ilmankin, niin johan on kumma! 


Minulle viimeisessä kuoressa saapui papereita, pienehköjä kartonkisia kuvioita, paljetteja ja hauskoja kangaskukkia. Noissa kuvissakin on ihania kimaltelevia kuvia, jotka heti oli pakko hipelöidä ja tutkia. Samoin nuo kukat. <3


Katilta tuli myös upea värikäs kortti, josta saa energiaa myös kauniin kirjoituksen (sisällä) ansiosta. Kiitos ihana Kati. <3 




Kommentit

Kyllä sinä kauan olet jaksanut tehdä näitä haasteita. Minä olen taas tosi laiska osallistumaan minnekään haasteisiin. Jos joku aikataulu on esim. kortin teossa, en vain saa itsestäni ajalliseksi että rupeaisin tekemään. Ei mukamas löydy aihetta tai muuta mitä nyt ikinä ehdotetaan.
Kiva että kuitenkin jatkan blogin pitämistä, mä jo pelästyin kun näin ton otsikon !!!!
Jaksamista ja hyvää syksyn alkua.
Viltsu Mari sanoi…
Kiitos Tuija! Blogia en lopeta! Se on minulle kuin oma lapsi, työ tai rakkaus. Henkireikä.
Jokainen tekee ja osallistuu kiinnostuksen, voinnin ja inspiksen mukaan. Jollei inspistä löydy, niin vaikeahan se on sellaiseen osallistua. En siis missään nimessä syytä ketään tästä päätöksestä, vaan ihan itse tässä päätöksessä olen vaikuttajana.
Ihanaa kun on kuitenkin lukijat olemassa ilman haastettakin. Kyllä jotain vaihtoja ja pikku haasteita tulee tuonnempana. Se on saletti
Kauan jaksoit näitä haasteita järjestää. Välillä ihan harmitti kun en itse osaa kortteja tehdä, niin en voinut osallistua.
Kivaa syyskuun ensimmäistä päivää tai jo nyt iltaa!
Viltsu Mari sanoi…
Voi Outi.. Haasteisiini on voinut osallistua millä tahansa kädentaidolla. Kuvakäsissäkin oli sekä valokuvaus että teeman mukainen käsityö/askartelu/kakun koristelu...mikä tahansa käsillä tehty. Ei yksistään kortit. Ja sai osallistua joko molempiin osioihin tai vain toiseen.
SirpaH sanoi…
Pitkään jaksoitkin vetää haasteita, kiitos niistä! Aina ei vaan tuntunut olevan joko aikaa tai inspistä osallistua.
Käyn kyllä lukemassa kuulumisia, mutta aina ei vaan ole kommentoitavaakaan.
Hyvää, aurinkoista syksyä Sinulle :)

Terveisin,
Sirpa
(voisitko laittaa osoitteesi mun s-postiin)
Esther Helmiä sanoi…
Itselläkään ei vaan rahkeet riitä osallallistua aina kaikkiin vaikka niin haluaisikin, aikaa menee kuvia ym tehdessäkin ja kun pitää nää muutkin tehdä. Tykkäsin haasteestasi ja toivonkin että joskus teet vaikka ylläri haasteen. On oikein lopettaa kun ei resurssit riitä. Kiitos että pidit sitä! ja oli kiva osallistua vaikka vähiin menikin.

Oma itse on tärkeä ei mikään muu. Kun väsyy niin väsyy, näin on haivaittavissa itsessänikin.

Pääasia että blogisi säilyy ja päivä kerrallaan eteenpäin, pienistä asioista iloiten ja nauttien.!

Mukavaa viikonloppua :)
RaijaAnnikki sanoi…
Kiitos ihanainen viimeisetä ja kaikista toverikuun kirjeistä.Tykkään kovasti.haasteisiin ei aina jaksa vastata varsinkin kun joskus koneella olo on tuskallista.Tänään on hyvä aamu ,toivon että sinulla myös.Oletkin kauan vetänyt haasteita ja niihin todella kuluu aikaa ja voimia.Kiitos sinulle.Tapaillaan silti täällä blogissa.♥
Juuri, kun vasta löysin kivan blogisi niin säikähdin jo, että lopeteta. Et onneksi! :D Haasteesi vaikuttivat kovin kivoilta, siispä toivoisin niitä jatkossakin; "rennommin mielin", ilman palkintoja. :)
Kati sanoi…
Ole hyvä. Minusta oli ihanaa lähetellä sinulle pieniä yllätyksiä ja toivottavasti ne ovat edes vähän tuoneet iloa sinulle :)
Voimia syksyyn.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Super SaltBalans testissä

5. kesäkuuta 2013

Luin Pirkka-lehdestä mainosta, jossa kerrottiin yhden pillerin auttavan turvotukseen, silmäpusseihin, laihdutukseen, selluliittiin, magnesiumin puutteesta johtuviin kramppeihin tai suonenvetoon, runsaan hikoilun aiheuttamaan mineraalikatoon sekä hillitsemään suolan käytön haittoja. Itse kiinnitin huomiota erityisesti turvotukseen, silmäpusseihin ja kramppeihin. Lisäksi kesäkuumalla hikoilu sekä tietenkin selluliittiäkin löytyy, joten ne myös lisäpotkuna tuossa purkissa. 
En ole mitään laihdutuspillereitä edes halunnut kokeilla, koska niissä yleensä on jokin yhtenevä pointti: Ota tämä pilleri, juo vettä ja liiku paljon ja laihdut 5 kiloa vähintäänkin! Haloo! Ilman sitä pilleriäkin laihtuisi niillä ohjeilla! Mutta tällainen oireita lievittävä pilleri voisi ollakin kokeilun arvoinen. Toimiiko vai ei, sen tietää vain kokeilemalla. Mainos kun ei väittänyt mitään ihmeitä eikä pyytänyt tekemään suolan vähentämisiä tai muitakaan temppuja, jolloin tietenkin se auttaisi itsess…

Exfoliating Socks Lavender Kuorivat sukat käyttökokemukset

Kotimainen kosmetiikan verkkokauppa, Sunrise Cosmetics, joka tunnetaan muovituotteita valmistavana ja kosmetiikkaa maahantuovana yrityksenä, lähti mukaan jalkahoitoni toteuttamiseen Iroha naturen kuorivilla sukilla. 
Syy siihen, miksi tarvitsin apua, oli se, että kaikista voiteista ja raspaamisista, liuottamisista ja muistakin kotikonsteista huolimatta sairauksieni yhteissumma aiheuttaa jalkapohjieni kuivumista, hilseilyä ja paksuuntumista. Muutaman kerran kuukaudessa jopa repeilivät verille saakka. Luulin jo, ettei muuta apukeinoa olekaan, kuin voidella hoitavilla, paksuilla voiteilla usean kerran päivässä. Parhaillaan/pahimmillaan olinkin paksu kerron voidetta jalkapohjissa ja muovipussit päälle. Sillä konstilla ei kuitenkaan kävelä liukastelematta ja muutenkin pussi rullautuu helposti varpaisiin, jos esim. jalat liikkuvat mattoa/sänkyä vasten. Mitä hävittävää minulla siis oli siinä, että kokeilisin vielä yhtä uutta juttua, eli kuorivia sukkia.
Sunrise Cosmeticsin verkkokaupasta lö…

Kahvin ja mandariinin yhteinen liitto

Kahvi on yksi koukuttavimmista nautintoaineistamme, joita käytämme sen enempiä miettimättä, koukuttaako se vai ei. Kuitenkin niinä aamuina, kun heräämme aamupalalle, ja huomaamme kahvin loppuneen kaapista, koukutuksen vieroitusoireet huomataan hetkessä. Kahvia on vain saatava!

Kahvin keksijöinä pidetään arabeja, jotka valmistivat kahvia luultavasti jo 1200-luvun tienoilla Jemenissä. Eurooppaan kahvi tuli 1600-luvulla ja maailman suurin kahvintuottajamaa on Brasilia, joka tuottaa noin 1/3 maailman kahvista. Me suomalaiset olemme  maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti, sillä suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kiloa vuodessa. Minusta se on hassua, sillä itselleni kahvi tuo ensisijaisesti mieleen ennemminkin turkkilaisen kahvin tai jonkin kahvintuottajamaan, kuin Suomen. Olenko siis liian lähellä...?!


Toinen herkku, joka ainakin minulle maistuu erittäin hyvin, on mandariini. Ihanan mehukas, hedelmäinen ja raikas hedelmä, joka saa auringon paistamaan sisältämme…