Perinteisen Pepen kaveriksi Valtteri?

Mitä perinteet sinulle merkitsevät? 
Ovatko ne olleet aina yhtä tärkeitä? 

Huomaan iän karttuessa arvostavani enemmän ja enemmän perinteisiä asioita, vaikka olenkin aina ollut suht perinteitä kunnioittava. Eritoten ruoka perinteisinä juhlapyhinä on se, mikä on tärkeää minulle. Samoin lapselleni halusin  laittaa ilmapallot ja serpentiinit vappuna ja joulupukki jouluaattona, kun hän oli vielä pieni poika. 

Vastaavasti avoliiton sijaan avioliitto on omalla kohdallani se minulle oikeampi muoto, vaikken tuomitsekaan avoliitossa asuvia. Jokainen tavallaan. Tässäkin se perinteisyys ja tunne ovat ne avainasiat, ei niinkään usko. 


Haluaisin kirjoittaa muistiin lapsuuteni leikit ja lorut jälkipolville, koota kiiltokuvamuistot kansien väliin ja opetella neulomaan villasukat ihan itse niinkuin mummoni teki ja äitini tekee. Onneksi joitakin itselleni lapsuudesta rakkaita leivonnaisia kyselin mummolta ajoissa, ennenkuin hän matkasi tähtien lomaan. Yksi hyvin oleellinen mummon paistama oli kala-. liha- tai lanttukukko puu-uunissa. 


Jos suljen silmäni, voin melkein maistaa ja haistaa lapsuuden tuoksut ja maut. Vastaleivotun leivän ja vehnäsen, munkkirinkilät tai lihapiiraat. Muistan kuinka äidin kanssa pestiin mattopyykkiä järven rannalla ja mummon kanssa vaatepyykkiä hyisen joen varrella. Ihan niin perinteisiin tapoihin en enää ryhtyisi, kuten alati pyykkäys virtaavassa vedessä, mutta mattopyykillä käymme edelleenkin Murusen kanssa kesähelteillä. 


Minä olen niitä, joiden mielestä Suvivirsi kuuluu kesäloman alkuun ja lakupatukan paperissa saa olla musta LakuPepen kuva. Ei ne minusta ole rasistisia, eivätkä loukkaa ketään. Ei tarkoituksella ainakaan. Voi, kun olisi tehty LakuPepen kaveriksi ValkosuklaaValtteri. :D 

Rahkapullaan kuuluvat rusinat ja mämmiäkin on pääsiäisen aikaan ihan pakko maistaa. Jos kysytään lapsuuden peleistä, muistan heti Polttopallon ja Kymmenen tikkua laudalla. Puhumattakaan Kirkonrotasta tai Twististä. Perinteet ovat juuri niitä kaikkia muistoja, joita tahdon lapselleni jakaa, kertoa ja ehkä jopa siirtää pysyväksikin. 


Kaikkein eniten tämän hetkisen 
elämäsi laatuun vaikuttaa se henkilö,
jollaiseksi sinä olet aikonut tulla.

Kommentit

Minäkin haluan vaalia perinteitä, ehkä sitten olen joltain osin aika vanhanaikainen :)
Kivaa viikkoa Viltsu!
KataMaria sanoi…
Kyllä mäkin perinteistä tykkään! :)
Varsin nyt oon haalinut paljon sellaista tavaraa, josta saan muistoja lapsuudestani!
Kai se ikäkin tuon tekee, mutta toisaalta hyvä näinkin. :)
Outi kaikissa meissä asuu pieni suuri sielu joka vaatii isojen juttuja. Ja pienten myös. Minua ainakin lapset myös. Hihii
Kata, kuinka ihania retrotavarat ovatkaan eikä niitä sillon arvostettu samoin.
Kata, kuinka ihania retrotavarat ovatkaan eikä niitä sillon arvostettu samoin.
Outi kaikissa meissä asuu pieni suuri sielu joka vaatii isojen juttuja. Ja pienten myös. Minua ainakin lapset myös. Hihii