Hae tästä blogista

Uusivuosi 2016



Happy New year!
Hyvää uutta vuotta!
Buon anno!
Yeni Yılınız Kutlu Olsun
สวัสดีปีใหม่
Feliz Año Nuevo!
Sretna Nova godina !
नया साल मुबारक हो
Godt Nyttår!
Glückliches neues Jahr
سنة جديدة سعيدة !

Talven makuja

Helppoa, mutta hyvää. Leipä sopii joka tilanteeseen! 


Pågenin kanssa yhteistyössä saamani Jouluisa-leipä kruunaa uudenvuoden kattauksemme. Jouluisa on täynnä upeita talven makuja, jotka sopivat tähän Joulun aikaan parhaiten. Siksi se onkin kausimaku, eli kesällä tätä leipää ei kaupoista löydä. Tällaiset erityiset kausituotteet ovatkin meidän perheen toiveherkkuja, sillä niitä perinteisiä makujahan saa aina. Kausituotteilla saa vaihtelua ja tyystin uusia elämyksiä. 


Jouluisa on elämys, sillä se on perinteinen vehnä- ja ruisjauhoista leivottu leipä, joka saa ihanan makunsa jouluisista mausteista. Näitä jouluisia mausteita ovat inkivääri, mausteneilikka, pomeranssi ja kaneli. Leivässä maistuu myös rukiin pehmeys, vierteen makea mausteisuus sekä rusinoiden ja siirapin makeus. 

Jouluisa viettelee minut paikkaan, jossa Joulumuori vaivaa leipätaikinaa tuvan hämyssä. Tonttulapset kirmaavat ja muori hymyilee ja naurahtaa ääneen. Muori ripsauttaa purkista mausteneilikkaa taikinan sekaan, raastaa inkivääriä ja  heittää hyppyselliseen pomeranssia taikinaan. Vielä puurolta jäänyt kaneli mukaan. Kyllä pukki ilahtuu! Tuvassa on lämmin maata poron taljan päällä "pottulaatikossa", eli vanhan ajan vetosängyssä. Pakkanen paukkuu vuorten huipuilla ja lapin tuuloset puhaltavat lumiharson taivaan kannen tieltä pois. Revontulet, ne ketturepolaisten tulihännät, vilkkavat sysipimeällä taivaalla. Odotan, että muori saa Jouluisan leivottua ja päästään syömään! 

Käy lukemassa Jouluisa illanistujaisleipä-ohje Pågenin reseptivihkosta. 



Vaan entäpä jälkkäri!? 
Makean ystävänä Pågenin Gifflar-piparkakku katoaa suuhuni hetkessä. Lempeä piparkakun maku tutun vehnäisen Gifflarin kanssa on juurikin sopiva makeapala talvipäivänä. Pieni pulla mahtuu pieneenkin käteen tai suuremmalle sopivaksi suupalaksi. 



 Ensi yönä siirrytään ulkona rakettien räiskeessä Uuteen vuoteen . Maahan sateli jo taas lumiharso ja odotettavissa pakkasia ja lisääkin lunta. Tällainen talvipäivä tarvitsee sisäistä lämpöäkin ja yllä mainittujen herkkujen kanssa sopii mainiosti Ruohonjuuresta yhteistyönä saamamme Yogi tean Choco mint-tee. Ruohonjuurelta löytyy paljon muitakin Yogi tean teemakuja, joista löytyy sinun suosikkisi ihan varmasti. Valikoimaan pääset KLIKKAUKSELLA


Choco Mint on nimensä mukainen elämys. Se on herkullista tuoksuvaa suklaata ja viilentävää minttua. Mintun sisältämät eteeriset öljyt lumosivat aistini hetkessä. Päädyin tuhannen ja yhden yön satujen palatsiin, jossa olin pukeutunut itämaisiin vaatteisiin. Siellä tuoksui voimakas minttu ja maistui maailman paras suklaaviettelys. Siellä haaremin naiset kuiskuttelivat ja kikattelivat keskenään ja upein sulttaani etsi mielitiettyään.

Vanilja, ripaus kardemummaa ja mustapippuria ovat viimeinen silaus tälle herkulliselle teenautinnolle. Uskoisin, että jos mielikuvani olisi totta, ja pyytäisin kaunista haaremin Chaymaea tarjoamaan tätä juomaa sulttaanille, rakastuisi sulttaani Chaymaeaan välittömästi.

Raskaan päivän jälkeen suo itsellesi rentouttava ja aistikas teenautinto! Testaa ja ihastu ikihyviksi!

Yhteistyössä Pågen ja Ruohonjuuri

Suklaa-lakutiikerikakku

Meidän perheelle perinteet ovat tärkeitä, muttei ruokapöydässä. Toki Jouluna söimme laatikoita ja kiisseleitä, mutta niissäkin oli uusia variaatioita. joulutortutkin ovat yhä leipomatta, sillä päädyimme hieman erilaisiin herkkuihin tänä jouluna. 

Alkupaloina söimme valkosipulitäytteisiä jättioliiveja, lihahyytelöä ja kylmäsavustettua lohta. Perinteisen porkkanalaatikon sijaan meillä oli punajuuri-ohralaatikkoa ja perunalaatikon sijaan bataattivuokaa. Jälkiruokana huikea suklaa-lakutiikerikakku. Toki oli paljon muutakin, niin pää- kuin jälkiruuissa, mutta kerron nyt vain ne "uutuudet". Tuo Suklaa-lakutiikerikakku oli niin ihana, että saat ohjeen. 



AINEKSET 
Normaali kakkuvuoka
200 g meijerivoita tai leivontamargariinia
2 dl sokeria
3 isoa kananmunaa
2,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1/2 dl kaakaojauhetta (Van houten tms)
1 dl  lakukastiketta
2 rkl kaakaojauhetta (Van houten tms)
Kuorrutus
Tee vasta sitten, kun kakku jäähtynyt
3/4 dl kuohukermaa
100 g  tummaa leivontasuklaata(taloussuklaa tms)
n. 1/2 dl lakukastiketta
75 g  lakritsia (kuvassa: siivutin 3 isoa lakupötköä; 1 tavallinen, 1 suklaalaku ja 1 päärynälaku)
 VALMISTUS 

Voitele ja jauhota kakkuvuoka (tilavuus 1,8 l).
Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri.
Lisää vaahtoon huoneenlämpöiset munat yksitellen hyvin vatkaten.
Sekoita jauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja 1/2 dl kaakaojauhetta keskenään. Lisää jauhoseos siivilän läpi taikinaan ja sekoita tasaiseksi.
Ota taikinasta noin 1/3 erikseen kulhoon. Sekoita joukkoon lakukastike ja 2 rkl kaakaojauhetta.

Lusikoi puolet vaaleammasta taikinasta vuokaan.
Lisää tummempi taikina ja päällimmäiseksi loppu vaaleampi taikina.

Nostele taikinaa esimerkiksi haarukalla, jotta taikinakerrokset sekoittuvat tiikerin raidoiksi.
Tasoita taikinan pinta ja vedä keskelle taikinaa vako, jolloin kakku kohoaa tasaisemmin.

Paista 175-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 50 minuuttia. Varmista kakun kypsyys tikulla. Kumoa tiikerikakku vuoasta hieman jäähtyneenä.

KUORRUTTEEN TEKO:

Kuumenna kerma kiehumapisteeseen kattilassa.
Ota kattila liedeltä ja lisää paloiteltu suklaa.
Anna suklaan sulaa rauhassa 2-3 minuuttia.
Sekoita tasaiseksi seokseksi.
Valuta kuorrutus kakun päälle.

Valuta lakukastiketta suklaakuorrutuksen päälle ja koristele kakku lakritseilla.

VINKKI: Annoin kakun kuorrutteen jähmettyä viileässä. Kokeilimme nauttia kakkua sekä heti viileästä pois otettua että himpun lämpöisenä (muutama sekunti mikrossa, mutta kuorrute EI saa kiehua!) ja kyllä se lämpöisenä on maukkaampaa.

Lakujahan voi laittaa makunsa mukaan, tai jättää pois kokonaan. Alkuperäisohjeessa ne olivat Fazerin pikkupusseista niitä pehmopalasia koristeena lautasella, mutta sovelsin itse ja koristelin kakun kokonaan erimakuisilla lakupalasilla. Voit kokeilla myös vaikkapa tavallista lakua palasina tai uutta twistiä marmeladeilla tai sulkaahippusilla.



Onneksi on Ikean Puolukkahilloakin


Asumme mäen päällä, mutta pihamme on montussa. Kun talvi saa jääpeitteen, olemme liukkaan rinteen alla. Sieltä sitä lähden kipittämään kyynärsauvaan turvaten jääpiikki jäähän rouskahtaen eteenpäin. Ensin vien biopussillisen kahvinbööniä roskakatoksen biolaariin, sitten ovesta turvaa ottaen laskeudun pienen niljakkaan jäisen nyppäyksen yli ylämäkeen. Sitä nyppäystä ei tervejalkaiset edes noteeraa, mutta auta armias, jos minä siitä vauhdilla tulisin.

Minun onneni on siis jääkelillä jääpiikki kepissäni. Toisilla ei ole mitään turvaa, ja niinpä sitä on hyvin monella kättä jalkaa poikki. Jotkut nuoret kolliaiset laskettelevat kengillään mäen alas. Tietähän ei hiekoteta, tai savolaisittain sanottuna "teitä", sillä kaikilla sivuteillä on merkki "Omalla vastuulla. Ei talvikunnossapitoa". Ei tarvitse äitien miettiä, miksi uudet merkkikengät ovat taas puhki ja miksi nykyaikana valmistetaankin niin huonoja kenkiä...
Hommaisin rinteeseen liukurit tai pulkat, mutta kun rinne laskee suoraan autotielle, niin henkihän siinä menisi! Kaiken lisäksi hyvä pulkka menisi rikki...

Kun lopulta pääsen rinteen alle ja lähikauppaan, huokaan helpotuksesta. Olen saavuttanut nirvanan, tai ainakin alarinteessä nököttävän lähikaupan oven. Ihan ensimmäiseksi seisahdan polkemaan jalkaa eteismatolle, josta kassaneiti tai -herra näkee minut. En minä hänelle siinä kunniaa jää tekemään, vaan nyökkään ja kuivaan kengänpohjat, etteivät liukastele pitkin kaakelilattiaa. Samalla kopautan jääpiikin tyhjäksi. Minä ja kaikki muutkin mummut niin tekevät.

Sitten alkaa tarjousten vahtuu. Ajan ostoskärryn kylmäosaston alennus-laatikolle ja huomaan jonkun rouvan siinä jo keräävän -50% tuotteita kärryyn. Hän tutkii tarkoin maksalaatikkoa, laittaa sen punastellen kärryyn ja tokaisee : " Minulla on koira. Vien sille". Kurkistan ale-laatikkoon, otan sen himpun kalliimman, laktoosittoman/rusinattoman/gluteenittoman maksalaatikon ja tuumaan: "Minulla ei ole koiraa, mutta on laktoosi-intoleranssi.". 

Siellä sisätiloissa on lämmin. Ulkona viima ja kylmyys. Ulkona tarvitsen lämmintä ylle, sisällä se lämmin on liikaa. Tunnen, kuinka harmaat raitakuosiset kalsarini alkavat ahistaa olemustani. Ei muuten, mutta se kuuma...
Joku toinen sanoisi, että minulla on päälyhousujen alla ribbikuosiset legginsit, mutta samaiset henkilöt varmaankin juovat myös leggingssi-kännit, viettävät sunnuntaisin leggingssipäivää ja sitä rataa? Oikeastaan ihan sama, sillä alkoholia käytän vain nautintona lasin tai kaksi, en humalahakuna. Se on yks ja sama, onko minulla siis housujeni alla leggingssit vai kalsarit. sunnuntaisinkin minulla on kaftaani.

Kun olen maksalaatikkoni ostanut, alkaa kotimatka. Jääpiikki kolahtelee välillä asfalttiin, välillä hakkautuu jäähän. Päällimmäiset ajatukseni ovat: " Nyt kun vielä jaksaisin kävellä kotiin" sekä "Onneksi on Ikean Puolukkahilloakin"!


Vuosi omin sanoin ja kuvin

Keräsin yhteen koosteen vuoden 2015 bloggauksista. Tokihan joka kuulle mahtuisi vaikka ja mitä muutakin, mutta tässä otteita joka kuukauden yhdestä postauksesta. Muistatko vielä, vai tuleeko uutena?

Jokainen kuukausikooste on linkitetty, joten voit lukea postaukset uudestaan, jos kiinnostuit. Jokaisesta valitsemastani postauksesta näet yhden kuvan ja otteen tekstistä. ei siis uutta, vaan vanhaa. Tästä se alkaa! Vuosi omin sanoin ja kuvin!

Tammikuu 2015: 



Olemme paljon saaneet, paljon itsekin hankkineet ja yrittäneet kasata mieleistämme. Olemme halunneet sisustaa kodikkaasti ja silti yhtenevästi. Ei yhtä ja samaa valkoista, vaan lämpimiä sävyjä. Sellaiseksi, mistä me tykkäisimme. 
Silti, koska rahaa ei ole sisustaa, kotimme on yhä keskeneräinen. Mutta se on meidän koti! 
MEIDÄN KOTI! 

Me asumme täällä!


Helmikuu: 

Olen tässä. Nyt.

Juuri tänään yritän olla onnellinen. Niin onnellinen, kuin mahdollista on. Hyvin moni ihmisistä on niin onnellisia kuin he itse päättävät olla. toisin se on niissä maissa, joissa onnea ei sallita. Minulle, meille on annettu lähtökohdat valita.

Juuri tänään yritän mukautua siihen kohtalon suomaan tilaan, joka minulle on annettu. Löytää epäkohtien ja vääryyksien seasta ne hyvät ja onnea tuottavat asiat.  En vaadi, enkä edes tahdo koko minua ympäröivän maailman elävän minun ehdoillani. Minun tarpeitteni mukaan. Minun on itse elettävä omien asioideni kanssa. Se ei ole toisten vika. Suon heille onnensa ja vapautensa olla, liikkua, tehdä töitä, nauttia... Minulla ei ole ihan kaikkia heidän hyveitään, muttei onneksi paheitaankaan.


Maaliskuu:

Tarina kipupotilaan arjesta

Kuinka monta vuotta onkaan takana. 
Kuinka monta kyyneltä poskilleni kuivunut.
Kuinka monta hikistä yötä lakanoilla. 
Kuinka monta kertaa ihoni vereslihalle palanut. 

Ennen olin voittaja, joka sanoi, 
kuka määrää tahdin. 
Nyt olen tovin ollut se luuseri, 
häviäjä,  joka menettänyt otteensa itseensä. 
Temppeliinsä, jonka sisälle jäi vangiksi. 

Ritarit ratsuineen yrittäneet avata holvikaarien ovet. 
Ruhtinattaret tiirikoida salvat ja ruostuneet lukot. 
Hetken toivoa, 
uskallusta hymyillä helpotuksesta 
ja taas, kuin kohtalon ivaamana
korppikotkien lauma pyrähtänyt eteen 
ja ajanut kaikki pois oveltani.
Paskoneet vielä päälleni 
ja rääkyneet voitonriemuista käheää nauruaan. 

Gargoilit kivipaaseina. 
Yksisilmäiset jättisuuret monsterit vallihautojen reunoilla. 
Alligaattorit ja lohikäärmeet vartioineet uniani, 
etten nukkuisi tai näkisin painajaisia. 
Noita-akkoja hulmuhelmoja. 

Ja Tuhkimo nukkuu satavuotista untansa
 ollen aina ja ikuisesti Ruma ankanpoikanen linnan vankina...




Huhtikuu: 

Tulevaisuuteni on tässä päivässä


Usko pois vaan, kaipaan suunnattomasti paperin pölyä sormissani, musteen tuoksua ja liiman tahmeutta. Putoilevia helmiä lattialle sekä kaikkea muuta ihanaa askarteluhärpäkettä. Mutta kun viikkojen vuodepotilaana olo on verottanut paljon. Nyt kuitenkin tutkimustyö loppumaisillaan ja perjantaina vielä yksi isompi tutkimus, sitten olisi kaikki tehty. Syyt ja seuraukset selvillä ja tulevaisuudenkuva sitä luokkaa, jotta tästä lähtien elän vain tässä hetkessä, enkä yhtään kauempana. En haaveile etelänmatkoista sitten joskus tai kuntoutumisestakaan sen kummemmin.
Kaikki haaveet ovat nyt tässä ja kesässä. Ei sen kauempana.
Ja ei, en silti ole kuolemassa.. En vielä ainakaan ajatellut tehdä sitä.







Inspis on kuin minä, joka olen kasvanut aikuisuuteen ja keski-ikään huomaamattomasti. 
Inspikseen on löytynyt suunta, jota kulkea ja mitä Inspiksestä halutaan. Minälainen sen tulisikin olla. Minunlaiseni, keski-ikäisen XL-naisen oma tarina. Tämä tarina on todellinen ja se pitää sisällään rakkauden ja hyvänolon lisäksi turhautumista ja normaalia arkea. 
Inspis on blogi, jossa ei asioita kaunistella. Riitaa ei tarvitse haastaa, muttei myöskään alistua. 


Kesäkuu: 

Senkus hyökkäät kii ja puret ne nirvanaan!

Kamut hei, jotai ihan kamalaa tapahtui eilen! Pakko kertoa, sillä toivon, ettei teille tapahdu mitään näin järkkyä!
Mä ihan nätisti istuin omalla ikkuna-ovi-laudalla keittiössä ja kauniisti pyysin äitiä päästämään mut ulos. Siis se ikkunaovi oli auki partsile, mutta ulos ulos, eli partsin ikkuna raolleen.
Äiti vikisi ja volisi jotai aamukahvista ja että just kaato kuppiin ja so what!? Suorastaan huusi mulle että MUN pitäs olla hiljaa, vaikka mä vaan nätisti PYYSIN! Siis sillai hipihiljaa ja yhtään en korottanut ääntäni enkä vaatimalla vaatinut, pois se minusta!


Heinäkuu: 


Paljon onnea vaan! Paljon onnea vaan! Paljon onnea Inspis, paljon onnea vaan! 
Rakas Inspiration on nyt 3 vuotias! Kolme vuotta sitten ajattelin perustaa blogin, jossa olisi kiva olla jokaisen, ihan kourallinen ehkä lukijoita kanssani. Blogini olisi paikka, jossa tuoda julki korttejani ja runojani sekä purkaa sieluni mustaa möykkyä pois. En todellakaan tiennyt, mitä aiheita tulisin käsittelemään tulevaisuudessa blogissani, miten se kehittyisi tai jatkuisiko se edes. Saatikka, löytäisikö tänne toista kourallista ihmisiä lukemaan MINUN juttujani?! 


Elokuu: 


Yks kaks muistin, että olin keväällä päättänyt, että tänä kesänä syön hattaran. Jossain vaiheessa tivolikausi oli loppu ja tajusin, ettei hattaraa enää saanut. Sen ajan, kun tivolit olivat meidän kaupungissamme, olin sängyn pohjalla. Se tunne, kun olet pettynyt itseesi vaikkei syy olekaan minun. Se tunne, kun tiedostat olevasi hattarakojun vieressä, nainen pyörittää hattaraa ja valo syttyy kirkkaana otsalohkossani ; "MINÄ SAAN HATTARAN!".


Syyskuu: 


Ja Vaikka leijonapoikamme ei lihaisia purkki-ja annospussiruokia syökään, päätimme tehdä totaalisen fiksun vaihdon ja vaihtaa lihansyöjää! Syököön leijonamme Prima Catin muroja, märkäruokaa meillä on syömässä uusi tulokas! Pieni ja suloinen pantterin poikanen! Ikää 12 viikkoa.



Lokakuu: 


Mikään ei voita rauhallista nuotioiltaa, pois kaupungin hälystä aivan rauhassa. Kun kovin meteli on nuotion räiske tai kaukana taivaalla kaartelevat suihkarit. Olla hiljaisuudessa ja nauttia, olla pimeän illan sylissä ja käpertyä rakkaansa lähelle. Nauttia vedestä ja tulesta samalla katseella. Kuksassa höyryävä tee ja tieto siitä, että ensimmäiset tähdet syttyvät ihan kohta taivaalle.


Marraskuu: 

Toipilasaika hyvää vauhtia eteenpäin menossa. Olen harjoitellut niin istumista, kuin kävelyäkin kotona sisätiloissa. Tosin eilen poistettiin niitit, 21 kpl, selästä ja piti siis olosuhteiden pakosta käydä himpun verran pitemmällä kävelylenkillä. 


Joulukuu: 


Minulle valo on enemmän, kuin apuväline kirjoittaa tai lukea. Se on enemmän, kuin löytää pimeässä tavaroita. Enemmän, kuin nähdä eteensä kävelytietä pitkin kulkiessa tai autolla ajaessa. Minulle valo on osa sisustusta, osa kotia, mielen harmoniaa ja sielun soljuvaa uiskentelua siinä huoneistossa tai tilassa, jossa valo on tarjolla. Olipa sitten luonnonvalo, sähkövalo tai vaikkapa liekkinä loimuava roihu. 


Solmittava sivellinpussi


Joulu on juhlittu ja nyt suurimmat juhlahumut takanapäin. Voi alkaa katsella tarkemmin, mitä se joulupukki toikaan lahjaksi. Saitko kenties huulipunia, kajalia tai muita ihania meikkituotteita?! Mietitkö, kuinka ne järjestää niin, että löydät tarvitsemasi helpolla?! Tai meikkisiveltimet? 

Tässä yksi esimerkki, jonka minä olen ottanut käyttööni. Tuossa yläkuvassa vasemmalla oleva "käsilaukku" sisältää siveltimet. Sivellinpussi on Pieni sivellinpuoti-valikoimaa ja löytyy täältä.




Toinen sivellinpussi eroaa hieman aiemmin esitellystä, sillä sitä ei napsauteta nepparilla kiinni, vaan rullataan ja solmitaan nauhoilla. Tämä suurempi sivellinpussi on minulla kosmetiikalla johtuen siitä, ettei siveltimiä ole niin montaa, että kahteen menisi ja koska haluan löytää nopeasti kajalit, huultenrajauskynät, mascarat... Juuri ne kaikki pienet meikit, jotka rasioissa tai purnukoissa häviävät. Nyt voin ottaa helposti mukaanikin tarpeelliset, eikä mene aikaa valitsemiseen ja etsimiseen. Löydät solmittavan sivellinpussin täältä



Osa lokeroista on sopivia esimerkiksi kahdelle tai kolmelle meikkikynälle tai kynsiviiloille. Siveltimiäkin mahtuu kivasti mukaan tässäkin.


Osa lokeroista on leveämpiä, jolloin mascarakin mahtuu tai poskipunasivellin.

Pienessä sivellinpuodissa on erilaisia sivellinpusseja ja tottakai siveltimiä, ja erityisesti nyt kannattaa tsekata tarjous, joka on TÄÄLLÄ.

Pieni sivellinpuoti kätkee sisäänsä ihastuttavia tuotteita laadukkaaseen ja virheettömään meikkaukseen sekä ohjausta ja koulutusta ihanan Riitta Vaaran opastuksella.

Facebookissakin kantsii tykätä!
Postaus on yhteistyössä tehty Pienen sivellinpuodin kanssa. 

Uusi arvontavoittaja


Korttivuosi 2015 alkaa vedellä loppujaan. Loppurutistus päättää tämän vuoden mittaisen korttiaskarteluhaasteen. Joitakin kyselyjä ja ehdotuksia on tullut jatkosta, ja ilman haastettahan en malta uutta vuottakaan aloittaa. Muutoksia kuitenkin tulee ihan urakalla. Paljastan, että seuraava haastevuosi sisältää muutakin, kuin vain askartelua! 


Mutta mutta.. Velvollisuuteni on myös ikävämmät asiat, kuten arpavoitto, jota ei koskaan lunastettu. Yksi laskija, Kartsun voittama, arvotaan uudestaan, koska en saanut hänen osoitettaan. Arvonta suoritettiin heidän kesken, jotka jo olivat osallistuneet kyseiseen arvontaan. Uusi voittaja on Mari V. Onnea! Toivottavasti Mari V.n osoite tulee pian, niin saadaan "pulkat" matkaan. Odotan 3.1.2016 saakka. Sen jälkeen uutta arvontaa ei enää suoriteta, vaan ilmoitan Plastexille jo olemassa olevat osoitteet. 


Tänään sattui hauska tapaus. Lupasin eräälle entuudestaan tuntemattomalle ihmiselle antaa ilmaiset kahvit. Hän siitä ilahtui niin, että päätti ilahduttaa minua omatekemällään korulla. :D Kumpikohan tässä nyt ilahtui enemmän ja kumpi yllättyi enemmän. :D Joskus näinkin. 

Ikuisesti valkoinen joulu

Joulu on juhlittu ja arki alkanut meidän kodissa. Murunen kävi joulupäivänäkin töissä, joten mitään pitkää joululomaa tai suurempia suunnitelmia meillä ei ollut tänä jouluna. Silti joulupukki oli käynyt kuusen alle tuomassa lahjoja, kuten kynttilänjalan ja alempana näkyvän enkelilumipallon ja paljon muuta. Myös kisupojille, jotka puskivat ja kiittivät vielä joulukuustakin lahjoista. :D  


joulupöytään
Kerroinkin jo aikaisemmin, että paras joululahja oli tietää läheisenikin olevan turvassa ja voivan paremmin. Ilo ja kaikkien hyvinvointi on ollut  minulle sitä parasta joululahjaa ikinä. Ilo nähdä toisten avaavan lahjoja ja yllättyvän iloisesti. Ilo kuulla saaneensa juuri sitä, mikä oli mieluinen, ilo lasten saada viesti joulupukilta ja kyllä meidän iloa oli pystyä viettämään joulu jalkeilla!
Nähdä ja kuulla toisten nauttivan, ja tottakai nautin minäkin. Jotenkin vain se toisten ilo on parasta, mitä tiedän. Siitä se oma ilokin kasvaa huimasti. Kyllä asenne tekee joulun!
Ja ruoka, ja kynttilät ja läheiset ja ... :D 



Meille tuli valkoinen joulu aatoksi, mutta sitten se suli pois. Sisällä valkoinen joulu voi olla koska tahansa, kun ravistelemme enkelilumipalloa. Joulupäivänä kävimme Murusen töiden jälkeen elokuvissa katsomassa Point break. Oli erilainen ja hyvä leffa.


Lasipallot taitavat olla vallanneet kotimme, sillä erilaisia lasisia palloja on useita. Kristallipallo on myös, mutta myös esim. Pentikin pallo-maljoja eri kokoja. Enkelipallo käy siis täydellisesti meille.

Kiitos rakas joulupukki!

Osoitteet puuttuvat ja arvontaa tarjolla

Vielä eivät ole kaikki laittaneet osoitetaan ahkio ja laskijakisan voitosta. Huomiseen odotan. Sitten  pika-arvonnalla uudet voittajat  Osoitteettomille.  Tarkista! Huhuilen fb.sä , instassa ja blogissa.

Olethan osallistunut jo fb.n askartelukirja arvontaan!? Fb.sivu löytyy tosta oikeasta reunasta.

Ja täällä blogissa huulikiilto arvontaa!

Tarkistuspiste voittajille:
http://somanyinspiration.blogspot.fi/2015/12/joulukalenteri-luukku-21-pulkka.html?m=0

Joulukalenteri, luukku 24



Se paras joululahja ei aina tarkoita materiaa, vaikka onhan ne herkut ja etenkin itsetehdyt lahjat kivoja. Toivon sinullekin joululahjaksi jotain, mikä oikeasti ilahduttaa, saa hymyilemään tai tuntuu sydämessä saakka. Jollekin se on vauvan potku masussa, jollekin lasten nauru, joku kenties halaa isoäitiä tai vaaria. Mikä ikinä se sinulla onkaan, NAUTI! Anna joulun tulla sydämeesi! 



Viimeinen joulukalenterin luukku on Mökkihöperön Riinan lähettämä ylläripaketti. Kyllä vain, hänellekin lähti ylläripostia jo aikaisemmin. :) 



Paketissa oli tonttu ja teetä sekä saatekirje. Tottakai sateenkaariperheeseen yksi tonttu mahtuu lisää. :D Kiitos Riina!




Tonttu sopii väritykseltäänkin kuuseemme, sillä tänä vuonna kuusi koristeltiin sateenkaaren värein.


Tonttu toi lahjat tullessaan kuusen alle..


Myös kisupojille omat lahjat...


Ja yksi suosituimmista paikoista on vartioida omia lahjoja kuusen takimmaisessa nurkassa piilossa! :D Milloin on leopardin poika, milloin leijonan poika vartiossa. 




Rakkauden ja suvaitsevaisuuden täyteistä joulua! Valoa, jouluntaikaa ja naurua!
Lapsenmieltä, halauksia, jotain ihan pienen pientä, suuren suurta...

Tavataan taas joulun jälkeen!

ARVONTA kiitoksena 2015

suukko joulupukin muorille
Kun punaan  huuleni, tahdon niiden näyttävän herkullisilta, täyteläisiltä ja valmiilta suutelemaan jalat alta. Aina siihen ei tarvita räiskyvää punaista, vaikka sitäkin huulipunistani löytyy. Toisinaan on kiva leikitellä huulikiilloilla, joissa on punaa mukana. Joo, myönnän, olen hulluna myös sävyttäviin huulivoiteisiin. Nyt kuitenkin pussaan joulupusut huulikiillolla, jonka sävy on Hazel Nude 12, Laveralta

katseen kestävä

Laveran ihana huulikiille antaa luonnollisen punan ja hohtavan kiillon. Se pitää huulet pehmeinä. Kasviöljyjen sekä yhdistelmän vitamiineja ja mineraaleja ansiosta huulet saavat suojaa ja rauhoittavia ainesosasia. 

nam nam



 Laveran huulikiilto on luonnonkosmetiikkaa ja laadukas ja helppokäyttöinen.
Sivellinosa on pehmeä ja helposti levittävä.

pikkukivaa
Jos miettisin lahjaa naiselle, jolla on jo kaikkea, Laveran luonnonkosmetiikka on sellaista. Se toimii niin  lahjasetteinä, kuin juurikin tällaiset yksittäiset tuotteet vaikkapa pikkujouluissa tai muissa muistamisissa. Sujahtaa kirjekuoreenkin kirjemaksulla. Ja kukapa ei tahtoisi tällaisia ihania pakkauksia omaan käsilaukkuunsakin! Myös nuoremmille.


Tiesitkös, että Lavera lahjoitti Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:lle laveran ja Born to Bion luonnonkosmetiikkatuotteita joululahjaksi. Sitä kautta luonnonkosmetiikasta pääsevät nauttimaan hekin, joilla ei kosmetiikka ole ostoslistalla varattomuuden vuoksi. Lisäksi Laveran maahantuoja, Oy NHS – Nordic Health Systems AB, lahjoitti pakolaisten  vastaanottokeskuksiin Lavera luonnonkosmetiikka ja Born to Bio shampoita, suihkugeelejä ja hoitoaineita, yhteensä 400 kappaletta. Kunnioitettavia tekoja! 


Joulukuun Livbox sisälsi myös Laveran ihanan huulikiillon, jonka sävy minun boxissani (boxeissa oli eri sävyjä) on Almond kiss 04. Kierritin huulikiillon auki ja katsoin, että on niin liki sitä jo käytössäni olevaa huulikiiltoa (eli  Hazel Nudea), että päätin jättää tämän Livboxin huulikiillon käyttämättä.  (On siis vain avattu, ei kokeiltu.) Ehei, en suinkaan heitä menemään, vaan lahjoitan sen yhdelle lukijoistani. Se voit olla sinä!



Joulukuun livbox sisälsi: Hammastahnaa, suihkusaippuaa, huulikiillon, käsivoiteen, shampoon, yövoiteen, hiusvalkin sekä raakasuklaata. Niin ja ruutu+ ssaa ilmaisjakson. Jos sinua livbox kiinnostaa, suosittelen sitä mielelläni sinulle. Saat kutsulinkin minulta pyydettäessä. Livboxin hinta tällä hetkellä on 16.90€/kk.

Laveran ihana huulikiilto haluaa huulillesi


ARVONTA: Voita Laveran huulikiilto Almond kiss 04. 

Vain blogin lukijoille kiitoksena kuluneesta vuodesta! Voit liittyä lukijaksi, jolloin saat yhden arvan. Jo aikaisemmin lukijana olleet saavat kiitoksena 2 arpaa.

Lisäksi alemman kuvan ja linkki jakaneet saavat lisäarvan, eli jopa kolme arpaa mahdollista saada!
Jakaa voit blogissa, facebookissa tai Instagramissa. Vain julkiset jaot, jotka pääsen tarkistamaan.

Kerro kommentissa arpojesi määrä.

Arvonta-aikaa 31.12.2015 loppuun saakka

saa jakaa

Blogitekstisuositus

Kolme mökkiä, kolme elämäntyyliä

Esittelen sinulle kolme ihmistyyppiä, joita yhdistää mökki. Mökki ei ole sama, eivätkä henkilöt tunne toisiaan. Heillä kaikilla on oma eläm...