Miksi olen kasvoton

" Sinulla on
Ajatustenlukemisen voima!
Jokainen ihminen on sinulle kuin avoin kirja, oli kyseessä kuka tahansa. Havaitset valheet kilometrin päästä, ja teet sen myös tiettäväksi ne kertoneelle. Kykysi on tehnyt sinusta suoran ja rehellisen ihmisen, joka tarkoittaa aina mitä sanoo. Yrität kuitenkin olla siitä huolimatta ystävällinen ja huomaavainen, jotta et suotta loukkaisi toisia. Sosiaaliset taitosi ovatkin huomattavat, ja niiden ansiosta ihmissuhteesi ovat usein tavallista läheisempiä."

Noilla sanoilla minua on myös kuvailtu. Näen itsekin  tuossa itseni selvästi. 


On heitä, jotka kiittävät kasvottomuuttani, mutta olen törmännyt myös kyseenalaistaviin ihmisiin, joiden mielestä sitä joko ollaan kasvokuvalla ja omalla nimellä tai ei mitään. Ettei voisi olla rehellinen nimimerkillä,  koska nimimerkkihän on keksitty. 

 Itse olen nimimerkkini valinnut siten, ettei se oikeasta nimestä kävisi edes. En ala muiden blogeja nimeämään, mutta  onhan nimimerkillä myös esim. useita haastebloggaajia tai esim etu- ja sukunimen lyhenteitä kasattua lempinimiä . Kaikki  siis jotain muuta kuin oma nimi.  En silti kyseenalaista kenenkään motiiveja. 

Tiedän kyllä,  että jopa arvostelijoista löytyy heitä,  joilla itsellään on ns. Feikkiblogi täysin etu- ja sukunimellä,  joista voisi uskoa henkilön nimen oikeasti olevan "Anna Mäkinen". 
Eikä siis Ko. Nimi ole kyseinen vaan heitin tyystin tuulesta sen. 
Vain yksi yhteistyö on  kuihtunut kasvottomuuteni, sillä heille kasvokuva oli tärkeä.  

Nämä arvostelijat  ovat hämmentäneet minua,  sillä kaikki toiset ovat ymmärtäneet syyni , anonyymiyttä lukuunottamatta, ja arvostaneet päätöstäni pysyä jatkossakin kasvottomana ja nimettömänä. Tai koko kansan Viltsuna, Viltsumarina.Toisaalta meidän kaikkien ajatusmaailma eroaa niin paljon, ja saakin erota, joten se on heidän ajatuksensa.  

Miksi olen kasvoton ja nimetön? Tai siis nimimerkin takana? Miksi et saa nähdä kasvojani, hiusteni suortuvia tai kuulla nimeni lausuntatapaa? 

Minun taustani ovat sen takana. Niin pakomatkani, haluni olla nimetön ja kasvoton vertaistuki sekä luoda se turvallinen ympäristö blogiini, jossa kuka tahansa voi puhua minulle tuntematta jotain vain siksi, ettei kasvokuvani miellytä tai jos se vaikka ihastuttaakin aivan ylisuuresti. On helpompaa puhua ihmiselle, jota ei tunne, kuin ystävää, mutta silti tuntee ystävyyden siteen vahvasti. 

Ja entä avoimuuteni blogissani ennen ja nyt?! Mitä kaikkea olen avannut elämästäni ja perheestäni sinulle, heille, hänelle...!? 
Olen antanut sinulle kaikki aseet suoraan käteen joilla voisin sanoa; ISKE MINUA! Ja joku iskisikin... Haluanko sitä?! En. 

Tarkoitan, että kun avauduin vaikkapa masennuksestani, jollekin se on ihan so what-asia. Joku kuitenkin ajattelee aivan eri tavalla ja jopa pitää niin sairaana ihmistä, joka käytti/käyttää mielialalääkkeitä, että huhhahhei ja rommia korikaupalla!
Entäpä, jos hän onkin naapurini?! 

Tuo julkisuuden henkilö, joka tuossa asuu. Joka kertoisi lehdille hänen naapurissaan asuvan mielisairaan hullun, joka söi hullujen lääkkeitä!? Ja kohta koko kaupunki "tietäisi" sen. 

Tai asuuko naapurissani kiihkouskova, joka vaatisi kaikkia kipulääkkeitäni pois ja saarnaisi oven takana rappukäytävä tai piha raikuen, kuinka Saatanan riivaama paholainen saadaan ulos kehostani suitsukkeilla ja mirhamilla!? 

Entä kun minut on häpäisty ja minut on satutettu niin, että itsekin inhosin vuosikausia itseäni. Tai kuinka yhä edelleen kovimpien kipujen aikana näen painajaisia siitä, kuinka psykopaattista touhua elämäni poluilla on ollut menneisyydessäni. Tahdonko, että ihan jokainen täällä tietää ja alkaa sääliä ja voivotella, että voi voi nyt poloista, kun se entinen elämä oli pahaa?! Olenhan sanonut, etten blogiakaan pidä säälin takia, vaan kertoakseni hänelle, joka tätä lukee, et ehkä juuri sinä, mutta se toinen, joka on nyt siinä tilanteessa missä minä olin silloin, että aina on toivoa! Ole rohkea! Et ole yksin, vaikka siltä tuntuisi. Et ansaitse pahuutta, itsesi alentamista, iskuja, vainoamista...Ja kun hän ottaa minuun yhteyttä ja kiittää siitä, että uskaltaa vihdoin jollekin kirjoittaa , koska olen kasvoton ja nimetön, se on se asia, miksi blogini on ollut  olemassa! 

Kommentit

كنت صديقا عزيزا على الرغم من مجهولي الهوية

Arabia näyttää niin kauniilta <3
دائما إن شاء الله
Kyllä vain, kaunista, kauniin kuuloista, soljuvaa ja kuin musiikkia.
Lady of The Mess sanoi…
Pyrähdin tänne vain pikaisesti toivottamaan sinulle ja läheisillesi oikein hyvää pääsiäistä <3
Susanna sanoi…
Ainahan ihmiset näkevät punaista asiasta jos toisesta ja aina keksitään jotain narisemisen aihetta. Mitäpä niistä ;) Nariskoot rauhassa jos se on heistä kivaa, vai mitä ;)
Tiia Koivusalo sanoi…
Pidät juuri sen näköistä blogia kuin sinulta tuntuu, arvostelijoita riittää silti aina. Oli kasvot tai ei, oli mitä tahansa, näykkäistä kuitenkin täytyy.

Hieno postaus Viltsu, mukavaa pääsiäistä <3
Anonyymi sanoi…
Hienoa tekstiä! Itse olen tätä asiaa pohtinut paljon ja lopulta päätynyt omassa blogissani näyttämään minut ja lapseni. Vanhempi lapseni saa jo valita, että mitä kuvia hänestä ei saa julkaista. Mieheni on antanut kasvonsa, mutta haluaa pysyä
Nimettömänä ja kunnioitan sitä:) hieno postaus!<3
Lady, kiitos. Toivottavasti teillä myös on ollut ihana pääsiäinen. Me olemme viettäneet rauhaisan loman. Yllätys. Hih
Sussu, olet kyllä niin oikeassa! Jos laitan kasvot, sitten nekään ei kelpaa. Juuri näin.
Totta turiset Tiia. Kiitos sinulle. 🐈
jatkossakin Inspis on juuri minunlaiseni. Onhan tuossa lukija-laatikossa myös se "en halua seurata"-nappikin. Tosin enemmän toivoisin asioiden selvittelyä hyvässä asiallisessa hengessä, kysyä suoraan miksi ja jäädä lukijaksi tietäen totuuden. Ja vaikka vinkata kaverillekin kivasta blogista. Hih



Noora, ihailtavaa se on jos rohkeus on Blogata oikealla nimellä, kuvalla ja kaupungilla. Tietäen että kuka tahansa voi kaupassa tai lenkillä sut tunnistaa. On varmaankin kuitenkin vaikeaa sitten kertoa salaisuudet julki?