Siirry pääsisältöön

Hyvä vs Parannettavaa


Me suomalaiset olemme itseämme mollaavia ja vähätteleviä ihmisiä. Hyvin helposti meillä tulee sanotuksi, etten minä ole tarpeeksi, etten ole riittävä, enhän minä nyt osaa tai miten sinä nyt minusta noin, kun olen vaan tämmöinen... 
Mutta kuka meitä sitten kannattelee ja nostaa ylemmäksi ellen minä itse!?

Miksi laittaisin päälleni paidan, josta en oikeasti itse tykkäisi ja josta sanoa kaverille, ettei tämä ole minkäänlainen? Miksi ostaisin sohvan, jota vihaan ylikaiken ja vähättelisin, että onpahan jotakin? Miksi kävisin kampaajalla, jos tietäisin, että vastaukseni olisi kunhan on kiharat tai letti?

Minä en ole täydellinen. Minä en ole mitättömyyskään. Olen ihan tavallinen, mutta erityinen samalla. On ihan yks ja sama, tekeekö joku toinen kauniimpia piparkakkuja kuin minä tai tekeekö joku parempia kortteja kuin minä. Ei sillä ole mitään väliä! Sillä on, että minä yritän, minä teen ja onnistun lopulta siinä! Ei haittaa, vaikka joskus epäonnistuisinkin. Minä voin aina harjoitella! Minä harjoittelen koko elämäni ajan asioita! En ole koskaan täydellinen! Se on muistettava! 
Kilpailen vain itseni kanssa.

Jokaisella on joskus hetki, ettei tunne olevansa yhtään mitään. Tai ainakaan kovin paljon. Tai ettei osaa eikä vaan onnistu millään. Kaikkea ei voi edes oppia. Mutta keinot on löydettävä siihenkin, että noustaan sieltä mitättömyyden suosta ja epätoivosta. Hyväksytään se tosiasia, ettei se suurikaan toiveemme, jota halusimme oppia, ole jokaiselle. Kaikista ei tule missejä tai astronautteja!
Mutta tee ensin parhaasi! Sitten vasta PLAN B!

Otappas kynä ja paperia tai vaikka se kännykkä tai Microsoft word esiin. Kirjoita itsestäsi 10 asiaa, joissa olet hyvä. Kirjoita myös 10 asiaa, joita pitää vielä harjoitella. Ja sitten vaan harjoittelemaan! Toteuta suunnitelmasi! 


Muuan pikkupoika matkusti paikkakunnalta toiselle isänsä mukana. Isä toimi hevosten kouluttajana. Eräässä monista kouluista, joita poika kävi, opettaja pyysi oppilaita kirjoittamaan aineen tulevaisuuden unelmastaan.
710
Poika kirjoitti aikovansa hankkia oman hevostilan, joka on täynnä palkintohevosia. Tilalla on laajat vihreät laitumet, siistit tallit ja isot ladot – ja kaiken kruununa upea kartano järven rannalla.

Opettaja ojensi aineen takaisin ja sanoi: ”Kirjoita tämä uudestaan jotta saat paremman arvosanan kuin nelosen. Tämä on aivan epärealistinen sinun kaltaisellesi pojalle.” Poika puhui asiasta isänsä kanssa. Isä kehotti poikaa tekemään niin kuin itse haluaisi, mutta muistutti, että jos hän ei kirjoittaisi uutta ainetta, sillä olisi omat ikävät seurauksensa.

Seuraavana päivänä koulussa poika ojensi opettajalle saman aineen ja sanoi: ”Olen päättänyt, että minulle riittää aineesta nelonen, mutta aion pitää unelmani.”

Vuosia myöhemmin tuo poika toteutti täysin tuon unelmansa. Hänen nimensä on Monty Roberts, joka tunnetaan kutsumanimellä ”Hevoskuiskaaja”.


Piparkakut ovat kaikki minun tekemiäni viime jouluksi. Löydätkö robotit, perhoset ja rintaliivit?! ;)

Kommentit

Ihana tuo Montyn tarina. Itsensä kehuminen on niin vaikeaa. Minä keksin heti muutaman harjoiteltavan asian, mutta jo hyvät on vaikeita.
Viltsu sanoi…
Lähde liikkeelle ihan pienistä asioista. Ei tarvitse olla suuria. Esim. Oletko hyvä kuuntelija, Bloggaaja tai valokuvaaminen kukkia? ;)

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…