Siirry pääsisältöön

Kaikkien aikojen häät


Älä unelmoi elämääsi, vaan elä unelmaasi. 
Se on jonkun viisaamman kaunis mietelause, mutta niin todentotta meitä Murusen kanssa, että oksat pois. 

Vaikka elämäämme varjostavatkin minun ja lapseni vakavat sairaudet, työkyvyttömyyteni sekä vähävaraisuutemme, silti yritämme tehdä elämästämme elämisen arvoisen, kauniin ja hyvän. Vaikka elämä koettelee ja on välillä syvältä, on myös kivuttava uudestaan ja uudestaan kohti valoa, ihan uhallakin, ja taisteltava itselleen sitä unelmien toteutumista. 
Siitä kaikesta bloginikin kertoo. 
Selviytymistarinaani vaikeuksista huolimatta. Ja minähän EN luovuta! 

Olen kauan haaveillut naimisiin menosta Murusen kanssa. Vaikka häät olisivat kuinka pienet, menee niihin silti rahaa. Sormukset, vaatteet ja ruoka. Niistä en tingi! 
Nyt kun matka oli tarjolla, mietimme, voisiko häät sittenkin viettää samalla?! 
Tuula kyselikin jo aikaisemmin, jotta onko matkamme häämatka samalla, mutta silloin sanoin, ettei olla hääpäivää mietitty, sillä emme sillä hetkellä olleet päättäneet ollakko vai eikö olla tai jos niin milloinka. Siispä yksi oli oikeassa, mutta hieman liian aikaisessa vaiheessa. ;) 

Kun päivämäärä sovittiin, tai edes se, että menemme naimisiin, alkoi armoton säästäminen ja poismyynti. Suursiivous ja kaikki turha pois. Jokainen lantti olisi tarpeen. Niin matkan pakollisiin, kuin häihinkin. Samalla kerkesimme saada säästöön joululahjarahat, synttärirahat ja myyntitulot. Tingimme ruuasta ja purimme hammasta, Murunen käveli työmatkoja, jätimme väliin kaikki vähänkään turhat menot mukaan lukien hammaslääkärin, vaikka hampaaseeni sattui/sattuu. Kissaakaan emme voineet ajatellakkaan ottavamme ennen matkaa. Voin kertoa, että muutamaan otteeseen olin hajota kertakaikkiaan, mutta kasassa pysyin, kun tiesin, mitä tulemme saamaan. 


Tein jo aikaisemmin itse kaulakoruni. Hiuksetkin laitoin itse, samoin meikin. Kengät olivat kaapista vanhat mutta siistit. 


Vaatteet haettiin kaupasta, mutta ei mitään kallista. Sadan euron unelmieni asu jäi kauppaan. Jollekin se olisi hyvin halpa hääasuksi, mutta minulle ihan liian kallis. Siispä hääpukuuni meni muutama kymppi. 


Korvakorut valitsin tyyliin sopivaksi. Kiitos rakkaan ystäväni, jolta nämä sain! Kultaa ja rubiini. 


Halusin hääkukan. Mietin ja mietin, mitä tekisin, sillä olisi naurettavaa ostaa kimppu ja heittää se menemään heti. Me kun lähdimme häiden jälkeen matkaan lähes välittömästi. Hääyönämme. Juu juu, kerkesimme nukkua ensin hetkisen... ;) 
Yks kaks keksin sen! Hankin kukan hiuksiini! Hääkukkani! JIPPII! 
Neilikka, punainen: Ihailu / kiihkeä rakkaus

Lakkasin sekä käsien että varpaiden kynnet OPI:n kynsilakoilla.
  Ajattele, että ne lakat ovat varpaankynsissäni yhä ja siistit, vaikka olen kävellyt paljon, ollut paljain jaloin ja kengät jalassa, jalat turposivat välillä, saunottukin on kolmesti jo... 
USKOMATTOMAN HYVÄÄ LAKKAA! 


Maistraatissa sanoimme TAHDON. 
Henkikirjoittaja puhui kauniisti rakkaudesta ja tasavertaisuudesta. 
Niin meidän liittoamme! 
Koristelu oli pienimuotoista, karuakin, mutta silti tilaisuus oli kaunis. 
Sydämenivalittu rinnallani! 

ROUVAT Murunen ja Viltsunen <3


Tottakai skoolasimme, kippistelimme ja nostimme maljaa. 
Jollen ihan väärin laskeskellut, niin kalleimmaksi tuli sormusten jälkeen ruokailu. 
No mutta, mietippäs, jos olisimme juhlineet suurella porukalla.
Me menimme salaa naimisiin ja vain lapsemme tiesi asiasta! 
Näin ollen tarjoilu oli hyvin minimissä sekin. Toisaalta, eipähän vieraidenkaan tarvinnut panostaa vaatteisiin, kampauksiin, lahjoihin jne jne. :) 


Minulle timanttisormus, Muruselle ilman timangeja. Juurikin niin meidännäköiset kummallekin, jotta kelpaa katsella ikuisesti aina kunnes kuolema meidät erottaa. 
Mummini katseli taivaasta meitä ja hymyili onnellisena. Hän tiesi, että meistä tulisi onnellinen aviopari vielä joskus. Harmillista, että hän ei kerennyt kuulla uutista, vaan nukkui pois kesällä. Silti tiedän, että kannustavana ja meitä puolustavana hän oli häissämme läsnä.



 Hääateria koostui useammasta osasta ja kahdesta eri ravintolasta. Antipasti toisaalla, pääateria toisaalla. Ihan oli oma valinta. :) No joo... Jälkiruokakin oli sitten omansa...Kotona.


Valkosipulileipää, sitruunaoliiveja, balsamicosipuleita, patatas bravas, jokiravunpyrstöjä ja chiliä, Jamon serrano ja melonia, MANCHEGO-juustoa JA hillottua viikunaa.


Juomingeissa kuohuvaa...
Ruokajuomana oli alkuun karpalolla höystetty likööri.
Sitten siirryttiin alkoholittomiin, eli tervaolutta ja vettä. 


Kyllä kunnon tervan makuinen olut, ilman alkoholia, on maukasta! 


Kylmäsavuhaukea, paistettua turskankieltä, tervasilakkaa, lämminsavu­lohimoussea, riimiporoa, punajuurisiirapilla koristettua ankkarilletteä, maalaissalamia, mustikka-sipulihilloketta, tervattuja puolukoita, yrttiöljyssä pyöräytettyä kasvimaan antimia kera pähkinöiden ja siementen, pikkelöityjä siitakesieniä, pariloitua vuohenjuustoa sekä saaristolaisleipää ja perunarieskaa.


Ruuat pysyivät lämpiminä kaiken aikaa hauskalla tarjottimella elävän liekin päällä. 


Saaristolaisleipä on jännä tuttavuus. Siitä ei vaan opi tykkäämään oikeasti täysillä, mutta silti sitä pitää aina vaan maistella ja ottaa vähän lisää. :D 


Savuomena-pekonimoussella kuorrutettua härän ulkofileepihviä, tulista adjikakastia, viikinkien kilpiperunaa ja hunajaisia juureksia sekä mustikka-sipulihilloketta.


Terva-sinappivoilla ja riimiporolla kruunattua härän sisäfileetä vierellään kermaisen
pehmeää suppilovahverokastia, valkosipuli­relissillä kuorrutettua perunakakkua ja hunajaisia juureksia sekä mustikka-sipulihilloketta.


Mietippä, paljonko menisi siihen rahaa, että pitopalvelu tekisi eri perinneruokia notkuvaksi pitkäksi pöydäksi?! Entä kaikki juhlapaikan koristelut, astiastot ja kukkaset... Nyt meillä oli ne ateriat, mitkä halusimme ja koristelu oli hyvin erilainen ja aiheeseen sopiva. Ruokailimme aivan eri maailmassa kivisen linnan uumenissa, viikinkien lomassa. Se nyt vaan oli kaupungin omaperäisin ravintola ja siis meille täydellinen paikka. Erilaista, erikoista ja valmiiksi koristeltua. 


Entä hääkakku?! Paljonko maksaa jokin monikerroksinen hääkakku? 
Entä kuka ne söisi, kun lähdimme tosiaankin heti häämatkallekin?! 
Siispä kotipakettiin prinsessakakkua minulle ja...


Suklaakakkua Muruselle. Kahveet ja kaakut nassuun ja sitten köllimään mahojemme viereen sänkyyn. Ah Amore! 


Loppuun vielä suklaatit ja matka avioliitossa voi alkaa. 


Kiitos kaikille ihanille, jotka tahoillanne autoitte tavalla tai toisella saavuttamaan unelmamme toteutumisen. Kiitos onnitteluistanne! 
Kiitos Muruselle! 

Kommentit

Oi oi miten ihanaa juhlahumua. Todella kauniit nuo korusi ja hääpukusi. Ja oi oi noita herkkuja. Olen onnellinen onnestanne.
minä itse sanoi…
Se on se, kun todella SEN OIKEAN löytää ja tahtoo elää elämänsä hänen kanssaan loppuun saakka. Se kerta, kun vihille astellaan, siitä halusimme tehdä muisteltavan ihanan. Vähällä rahalla saa täydelliset häät, jos on valmis tinkimään jostain. Minulle tärkeintä oli se, kuka vierelläni seisoi alttarilla. Eivät huippusuunnittelijan mekot tai notkuvat pitopöydät. Silmäpusseja en pois saanut kipujen ja väsymyksen takia, mutta kelpasin vaimolle silti. :)
Olemme niin samantyylisiä jollain tapaa, ettei tarvinnut edes riidellä häiden suunnittelussa tai toteutumisessa. Ei yllättänyt oikeastaan.
Kiitos soulsister!

Viltsu
RaijaAnnikki sanoi…
Paljon, paljon onnea♥
Susanna sanoi…
Ihanaa! Oikein paljon onnea teille kyyhkyläisille! Ihana oli myös lukea häämatkastanne ja nähdä kuvia! Tervetuloa takaisin kotiin ;) P.S. Mulla on vielä joulukalenteri-luukku lähettämättä, mutta pikapuoliin yritän saada sen postiin...
minä itse sanoi…
Kiitos toinenkin soulsister!
Luukku kerkeää hyvin. Kuukausi vielä aikaa.
Nanna sanoi…
Oi että miten ihanaa oli lukea häistänne <3 Todella teidän näköiset häät ja ei se mitä kaikki on tullut/ei ole tullut maksamaan vaan se tunnelma. Tekstistäsi välittyi ihana fiilis:) Pieni muistaminen on tulossa jossain vaiheessa teille;)
minä itse sanoi…
Nanna, meille riittää ihan onnittelut. Toki korttikin on aina todella ihana muisto tulevaisuutta ajatellen. Olet <3
Tiikeriankka sanoi…
Voi, onnea!! <3 Ihana postaus :)
Jos oisin tiennyt, niin oisin lähettänyt sulle pari Haraldin alennuskuponkia "häälahjaksi" ;)
minä itse sanoi…
Meillä tämä oli niin salaista, ettei mitään mahdollisuutta tietää muilla. Onhan tätä kaikki läheiset odottaneet jo kauan, mutta eivätpä osanneet arvata, että salaa vihitään. :)
Maikki sanoi…
Lämpimät onnitteluni ♥ Teksti oli ihana ja uskon juhlan olleen aivan yhtä kaunis ja herkkä! Rakkaus on ihanaa, pitäkää toisistanne huolta ♥
Puzzle Bride sanoi…
Oi, ihanat ja teidännäköiset häät. Ei tarvita aina satoja-tuhansia euroja häiden järjestämiseen! Sydämelliset onnittelut teille! <3
minä itse sanoi…
Kiitos. :)
Ja meillehän ei edes olisi kirkkohäät mahdollista, emmekä kuulu koko tahoon, joten pienemmät niistä tulisi jokatapauksessa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Super SaltBalans testissä

5. kesäkuuta 2013

Luin Pirkka-lehdestä mainosta, jossa kerrottiin yhden pillerin auttavan turvotukseen, silmäpusseihin, laihdutukseen, selluliittiin, magnesiumin puutteesta johtuviin kramppeihin tai suonenvetoon, runsaan hikoilun aiheuttamaan mineraalikatoon sekä hillitsemään suolan käytön haittoja. Itse kiinnitin huomiota erityisesti turvotukseen, silmäpusseihin ja kramppeihin. Lisäksi kesäkuumalla hikoilu sekä tietenkin selluliittiäkin löytyy, joten ne myös lisäpotkuna tuossa purkissa. 
En ole mitään laihdutuspillereitä edes halunnut kokeilla, koska niissä yleensä on jokin yhtenevä pointti: Ota tämä pilleri, juo vettä ja liiku paljon ja laihdut 5 kiloa vähintäänkin! Haloo! Ilman sitä pilleriäkin laihtuisi niillä ohjeilla! Mutta tällainen oireita lievittävä pilleri voisi ollakin kokeilun arvoinen. Toimiiko vai ei, sen tietää vain kokeilemalla. Mainos kun ei väittänyt mitään ihmeitä eikä pyytänyt tekemään suolan vähentämisiä tai muitakaan temppuja, jolloin tietenkin se auttaisi itsess…

Exfoliating Socks Lavender Kuorivat sukat käyttökokemukset

Kotimainen kosmetiikan verkkokauppa, Sunrise Cosmetics, joka tunnetaan muovituotteita valmistavana ja kosmetiikkaa maahantuovana yrityksenä, lähti mukaan jalkahoitoni toteuttamiseen Iroha naturen kuorivilla sukilla. 
Syy siihen, miksi tarvitsin apua, oli se, että kaikista voiteista ja raspaamisista, liuottamisista ja muistakin kotikonsteista huolimatta sairauksieni yhteissumma aiheuttaa jalkapohjieni kuivumista, hilseilyä ja paksuuntumista. Muutaman kerran kuukaudessa jopa repeilivät verille saakka. Luulin jo, ettei muuta apukeinoa olekaan, kuin voidella hoitavilla, paksuilla voiteilla usean kerran päivässä. Parhaillaan/pahimmillaan olinkin paksu kerron voidetta jalkapohjissa ja muovipussit päälle. Sillä konstilla ei kuitenkaan kävelä liukastelematta ja muutenkin pussi rullautuu helposti varpaisiin, jos esim. jalat liikkuvat mattoa/sänkyä vasten. Mitä hävittävää minulla siis oli siinä, että kokeilisin vielä yhtä uutta juttua, eli kuorivia sukkia.
Sunrise Cosmeticsin verkkokaupasta lö…

Kahvin ja mandariinin yhteinen liitto

Kahvi on yksi koukuttavimmista nautintoaineistamme, joita käytämme sen enempiä miettimättä, koukuttaako se vai ei. Kuitenkin niinä aamuina, kun heräämme aamupalalle, ja huomaamme kahvin loppuneen kaapista, koukutuksen vieroitusoireet huomataan hetkessä. Kahvia on vain saatava!

Kahvin keksijöinä pidetään arabeja, jotka valmistivat kahvia luultavasti jo 1200-luvun tienoilla Jemenissä. Eurooppaan kahvi tuli 1600-luvulla ja maailman suurin kahvintuottajamaa on Brasilia, joka tuottaa noin 1/3 maailman kahvista. Me suomalaiset olemme  maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti, sillä suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kiloa vuodessa. Minusta se on hassua, sillä itselleni kahvi tuo ensisijaisesti mieleen ennemminkin turkkilaisen kahvin tai jonkin kahvintuottajamaan, kuin Suomen. Olenko siis liian lähellä...?!


Toinen herkku, joka ainakin minulle maistuu erittäin hyvin, on mandariini. Ihanan mehukas, hedelmäinen ja raikas hedelmä, joka saa auringon paistamaan sisältämme…