Hiljainen viikonloppu ja kesäkuvat

Eipä ole Viltsua pahemmin näkynyt kommentoimassa blogeja. En ole jaksanut päivittää blogianikaan kuin jollakin pikaisella, tai valmiiksi kirjoitetulla. Juu, ideoitahan minulla on miljoona ja kirjoittelen niitä valmiiksi, jotta voin julkaista silloin, kun en jostain syystä kerkeä tai voi olla koneella. Ajastan valmiiksi vapaapäiville jne jne. Ihan hyvä, sillä nytkin olisi blogini ollut hiljaa monta päivää. 

Kuva netistä


Minäpä kerron tarinan alusta loppuun saakka. Tiedät mitä tapahtui. ymmärrät ehkä paremmin, miksen ole kommentoinut ennen tätä päivää. 
Jo aikaisemmin, vajaa kuukausi sitten uusin reseptin apteekin kautta. Varmistin asian kahdesti. En siis itse enää tarkistanut pätkivällä netillä, onko asia ok vai ei. Olihan apteekissa kahdesti sanottu ok. (Netti pätki, koska tekevät korjaustöitä).

Kesän uinti- ja auringonottoretkiltä. Kuvasta näet, kuinka lähelle rantaa pääsemme autolla. 


Menin hakemaan lääkkeitä viime perjantaina iltapäivällä. Aikaisemminhan niitä ei saa, koska maksukatto täynnä ja kela laskee menekin jne jne. 
Reseptiä EI oltu uusittu!
Syyttävä tiuskaisu minulle, etten itse ollut asiaa hoitanut ja resepti uusintaan vasta perjantaina. Lääkkeet loppuvat la-aamuna. (Käytän niitä 4 päivässä, ja minulla oli enää 3 jäljellä. Mieti. Viikonloppu tulossa!)

rannalla

TK:hon puhelua. Kukaan ei ollut enää vastaamassa.
Mietin sairaalaa. Se ei ole reseptin uusintaan tarkoitettu paikka. En ole kuolemanvakavasti sairas. Minullahan tulisi olemaan "vain vaikea kiputila ja vieroitusoireet". Lisäksi sairaalalle meno maksaisi liikaa lompakollemme. Vaihtoehtoja?! Jaa lääkkeet, ne 3 jäljellä olevaa niin, että yksi per päivä. Saisin EHKÄ sillä hieman huijattua kroppaani???

Aurinko

Lauantaina otin lääkkeen aamulla. Seuraavan vasta sunnuntaina yöksi. Voin kertoa, että la-su yö oli järkyttäviä painajaisia! Koko ihmiskunta kuoli unissani. Se nyt oli pientä muihin uniini nähden. Sunnuntai päivä oli vieroitusoireiden kanssa taistelua. Hikoilua, sydämen kipua, oksentelua, vapinaa, palelua, apatiaa, itkua... yöksi sain unta toisen pillerin kanssa.

rantakivet

Maanantaina otin lääkkeen jo aamusta, sillä olihan arki. Voisin soittaa sitten TK:hon ja pyytää sieltä reseptiä kiireellisenä. Onhan omalääkäri-sijainen kuitenkin lääkkeen aloittanut minulle ihan sillä, että saisin avun ja tiesin, ettei hän halua muuta, kuin kipujeni lievitystä, sivuoireiden poistumista jne. Hän ymmärtäisi! viimeinen pilleri siis otettu.

Vihreää, kaunista

Soitto TK:lle. Ihan rauhallisesti ja asiallisesti yritän kertoa hänelle, että reseptini on jäänyt apteekin toimesta uusimatta ja se on nyt uusittu perjantaina ja tarvitsisin lääkkeet heti, koska ne ovat jo loppuneet. Hoitaja keskeyttää koko ajan! Hän hokee vain sitä, että "kaikki on hyvin": "Kaikki on kunnossa". "Resepti on ihan oikein uusittu perjantaina". 
Kerron uudestaan, että kyllä. Resepti on uusittu perjantaina ja tarvitsen lääkkeet heti tänään, sillä minulla ei ole niitä ollenkaan! Hän vain tuumaa vievänsä viestiä lääkärille ja kertoo, että soittoaikakin on jo varattu aikaisemmin ja silloinkin voin lääkeasioissa keskustella lääkärin kanssa ja kaikki on hyvin ja viikkohan reseptin uusintaan on varattu aikaa... 
Yritän vielä kerran sanoa, että joo, ymmärrän oikein hyvin, mutta kun tätä lääkitystä ei saa keskeyttää! 
Hoitajan vastaus on vain, ettei hän voi enempää tehdä ja vie viestin lääkärille. Asia on kunnossa. Lääkäri uusii reseptejä iltaisin ja viikkohan niihin varataan,heippa.

picnic-retki


Odotan toiveikkaana, että hän todellakin vie viestin, kuten kerroin.
Koko iltana ei puhelin soi, ei tule viestiä eikä mitään. Katson tunnin välein Kanta.fistä onko uusittu, mutta ettei tulisikaan viestiä. Mutta ei. Katson kelloa. On jo kuusi illalla. Tiedän, ettei enää tänään reseptiä uusita. Tiedän, että oloni tulee hyvin pian menemään uudestaan hyvin heikoksi. Yritän syödä nyt, että myöhemmin olisin voimakkaampi.
Yö on tuskainen. Kivut omaa "normaalia voimakasta" kipua kovemmat. Onhan vieroitusoireet jälleen päällä ja koventavat kivut entisestään. Mietin rahatilannettamme. Ei onnistuisi saamaan rahoja kasaan pakollisiin menoihin sitten. Enkä edelleenkään tahtoisi "reseptiä uusittaa" sairaalan ensiavussa! Todennäköisesti he eivät edes uusisi sitä, vaan antaisivat piikin ja se siitä. Entä ne vieroitusoireet?!?! Ei apua... Joten ajatus sairaalasta ei lohduta. Unet, ne vähäisetkin, täynnä painajaisia. Tiistai-aamu tulee. Pahoinvointi alkaa kasvaa. Voimat heiketä. Tiedän, ettei muuta tehtävää ole, kuin odottaa ja toivoa. Kipujen suhteen tiistai on muutenkin vaikein päivä, joten arvata voit, missä kunnossa olin! Omat kivut, tiistain pahemmat kivut, vieroituskivut.

rantaheinikko

Rakkaani katsoi hetken oloani ja lähti TK:lle. Hänelle sanottiin suoraan, ettei lääkäri ole talossa kuin maanantaisin ja torstaisin! Eli lääkkeeni uusittaisiin torstaina! Ja siis iltaisin. Hoitaja "on vain hoitaja, eikä voi tehdä asialle mitään muuta!". Ja ettei nyt mitään Buranaa edes kiireellä tarvita... JESTAS! Mistään Buranasta ole ollut missään vaiheessa puhe!!! 
Lisäksi hoitaja kertoi minun soittaneen monta kertaa hänelle jo. SOITIN KERRAN! Lisäksi hoitaja puhui jostain hoitokodista. Minä en todellakaan asu missään hoitokodissa!!! 
Näin käy, kun ei kuunnella yhtään asiakasta! 

Rakkaani tulee vihaisena kotiin 15 minuutissa. Soittaa matkalta, ettei muuta vaihtoehtoa ole, kuin sairaala. Hoitaja ei kuulemma voi tehdä mitään. 

Mietin, että jos hoitaja oikeasti haluaisi, hän pyytäisi apua toiselta lääkäriltä! Kyllä ihan varmasti TK:ssa on lääkäreitä!!! On mennyt sen 15minuuttia siitä, kun rakas lähti hoitajan luota ja avaa kodin oven. Saan juuri tekstiviestin. Lääkkeeni on uusittu!

Picnic-ruuat: Grillimakkaraa, rommisinappia, omatekoista tomaattisalsaa, teetä.

Katson viestiä, kerron rakkaalleni sen ja mietimme, että ihan varmasti vei sen viestin nyt jollekin toiselle lääkärille. Rakas hakee lääkkeeni ja tiedän, että pian oloni kohenee...
Tunnin päästä TK:n hoitaja soittaa. Hän ei anteeksi pyytele, mutta sanoo lääkkeen uusituksi ja tuumaa, ettei sitä edes saisi keskeyttää ykskaks ja on äärettömän tärkeää, että sitä jatketaan heti! (Jaa. niinkö meinaat?! enkös minä sitä jo puhelimessa sanonut ja eikös rakkaanikin siitä käynyt sanomassa kasvotusten?!). Hän kertoo toisen lääkärin joutuneen menemään jotain eri väyliä reseptien uusintaan ja bla bla vuokseni, mutta asia on nyt kunnossa ja jatkossa voit soittaa ja pommita puheluilla, että resepti on uusittava! (Aha! Minähän soitin eilen! Ja sinä sanoit, ettet voi tehdä asialle mitään!).
Tuumasin puhelun jälkeen rakkaalleni, että olipa sen verran mieli muuttunut hoitsulla, että taisi joko saada lääkäriltä viestin tai sitten tarkisti itse lääkkeen tiedoista, mistä oikeasti on kyse! Hänen "buranansahan" ei ole vaaraksi terveydelle, jos keskeyttäisikin sen. Mutta kun puhutaan kovemmista aineista, yhtäkkinen lopetus lyhyenkin käytön jälkeen voi aiheuttaa myös kouristelua.

Kyllä makkara on hyvää kun syö sen ulkona!

Tiistai-ilta vielä kivuliaampi kuin ennen, mutta muuten olo alkoi kohentua parin pillerin jälkeen. Nyt viime yö oli levollinen ja tänään kivut laskeneet. Eletään keskiviikkoa... Kaikki alkoi perjantaina.

Jälkiruuaksi grillattua banaania ja grillattua vaahtokarkkia. AH!

Tämä sai minut ymmärtämään sen, että vaikka kahdesti kysyt apteekissa, onhan resepti uusittu, se ei tarkoita sitä, että asia olisi oikeasti kunnossa.
Netti on saatava jostain kautta käyttöön ja kanta.fistä tarkistettava silti. Mutta kuka maksaa pankkitunnukset, kun alan viikottain lääkkeitä tarkistamaan?! Tällä lääkearsenaalillahan se on viikottaista. Niitä kun ei siis saa yhtä aikaa haettua sen Kelan takia.
Tämä opetti myös sen, että olemme vain pelinappuloita, joiden elämää voidaan hallita sellaisilta tahoilta, jotka eivät tule asiasta kärsimään millään tavalla. Apteekki ei ota vastuuta. Onhan sana sanaa vastaan. Heillä on se tyyli, että asiakas ei ole itse uusittanut reseptiä. TK:ssa hoitaja on vain hoitaja eikä hänellä ole mitään aikomusta kuunnella tai auttaa. Hän on päättänyt, että asiakas on vain huvikseen hysteerinen. Ja ei, en missään vaiheessa puhelua sitä edes ollut. Lisäksi rakkaani kuuli oven takana aulassa istuessaan, että hoitaja tuumasi toiselle, että onhan tuossa puheluita toiselta alueelta, mutta saavat odottaa... Ja lähti kahville. Eli koska tahansa elämämme voi muuttua, vaikka kuinka yrittäisit tehdä asiat oikein.
Jos sinulla on rahaa, saat apua. Jollei sinulla ole rahaa, et saa apua. Niin se vaan menee. Ja joo, pyydä rahaa joltain... Viikonloppuna?! Ei ne tilille tulisi ajoissa! Niin se kuulkaas on.

Loppuviikko olkoon parempi! 

Kommentit

Tiikeriankka sanoi…
Voi ei, olipas ikävää luettavaa :( Jaksuja ja voimia! <3 Toivottavasti viikonloppu on jo parempi.
Tiinanaskartelut sanoi…
Voisitko varata minulle ATC:n white goes pink wedding... ihana kortti ja jos jaksat, ehdit, viitsit niin tehdä minulle pari sinistä korttia??? Jos löytäisit minulta vaihtareita niihin? Toivottavasti voit paremmin...
Tikru ja Tiina, kiitos, kaikki on nyt hyvin. Olihan tuo kokemus, mutta opetti sen, että tarkistusta tarkistuksen perään!

Tiina, tottahan toki! Varaan ja teen. :)
Tiia Koivusalo sanoi…
Voi ei johan nyt on, taas tuollaista järjetöntä pompottelua jonka jouduit kokemaan pahimman kautta. Nyt jotenkin olen sanaton, tuska on niin käsin kosketeltavaa ja no pepusta kaikki tuo kohtelu!

Mutta ihania kesäkuvia, niissä aivan mieletön tunnelma. Jotenkin retrokin, värit kaikki, tuli kaipauksia omiin lapsuudenmaisemiin. Jotenkin kaikki kuvassa näyttivät siltä.


Tiia
Tiia, eikä varmasti yhtään kuvien tunnelmaa latista retro-kori tai retro-kylmäkassi. :D
Tiinanaskartelut sanoi…
Hyvin sopii, varaan sinulle pin upin ja teen kaksi sinistä :) ja hyvä että voit paremmin <3