Prinsessoista pelastukseen, Manumiinalta hetken kappaleeseen

Minun päiväni on ollut hyvin tunnepitoinen.
Mieltäni kaihertavat muutamat asiat, joita yritän parhaani mukaan hoitaa kuntoon.

On myös tätä hormoonien heittelyä, sillä kilpirauhaseni ei tunnu alkavan pelittää kunnolla, vaikka lääkitystä on lisätty. Lääkärin kanssa tulen keskustelemaan siitä, kuinka suuri annostus seuraavaksi kokeiluun. Oireet ovat hyvinkin selkeät eikä laisinkaan vähäpätöisiä tunteiden heittelyt tai uneliaisuus. Puhumattakaan jalkojen oireistosta.

Lisäksi kipulääkityksen lisäys on aiheuttanut sivuoireiden kirjoa, josta olen hyvinkin tunnelatauksien vallassa välillä. Kaikki on laitettava ylös muistiin ja muistettava katsoa, että ne ovat muistissa ja muistettava muistaa myös silloin, kun tulee oikosulkujen suma. Huoh.
Ei, ei siitä kukaan ota selvää, kun en itsekään pysy itseni perässä!
Mutta kipujen väheneminen tällä lääkityksellä on sen verran radikaali, että aion yrittää vielä.
Toivoa, että sivuoireet katoaisivat tai edes lievittyisivät tästä.

Ajattelin aikaisemmin, että onpa ihanaa, jos voin vähentää kipulääkkeiden määrää edes parilla pillerillä päivässä. En todellakaan haluaisi ensimmäistäkään pilleriä popsia, ellei olisi pakko. Nyt kuitenkin nuo kilppariarvot niin pyllyllään, ettei puhettakaan pillerien vähentämisestä, vaan loppupelissä dosettiini tulee ilmeisemmin muutama pilleri lisää! Laji vain vaihtuu.



Tänään olen temppuillut netinkin kanssa. Pitäisi tehdä Inspiration haastaa-DT-kortit, mutta en saa tulostettua matskua netistä! Pitäisi tehdä haaste valmiiksi ja pitäisi tehdä Inspishaaste valmiiksi. Pitäisi tehdä molemmat arvonnat valmiiksi nimiä vaille ja samoin kommenttiarvonnan pohjakin. Kuinka teet mitään ilman nettiä?!

Vasta pari tuntia sitten sain netin toimimaan, kun tein pieniä muutoksia masiinoihin. Ja kas, hämmästys oli suuri, kun tolpat näyttävät 100% käyttötoimivuutta! Ikinä ole sitä ollut netti päällä! Siis niin naurettavan pieni muutos antoi täysin toimivan netin! HUIKEAA! Tässä sitä nyt ollaan netin ääressä! Kohta haasteiden kimppuun. Huomenna loppusilaukset arvonnoille ja eetteriin.



Seuraavaksi soikin ovikello ja lahjoitin ovelle tulleelle miehelle tavaroita Viroon vietäväksi. Ilo oli molemminpuolinen. Meille tuli hieman enemmän tilaa ja vähemmän pölynkerääjiä. Heille tuli tavarat mukaansa vietäväksi. Nautimme siis molemmat tahot elämästämme täysin. :)

Nyt uskon vahvasti, että onneni on kääntymässä hyväksi. Siis kaikin puolin. Onhan onni hyvä ollutkin joissakin asioissa, kuten aikaisemmin kerroin tuolla blogin edellisissä kirjoituksissani, mutta joitakin asioita tarvitsee vielä viilata. Ei pilkkua sentäs. Hihii.

Minun piti kirjoittaa vain lyhyt atc-kuvaus, mutta tässä sitä taas oltiin. Tarinaa riitti. Piti kertomani vain pelastajastani. Siitä, mikä tuo pelastuksen mukanaan. Ihan varmasti!


Manumiina lähetti kortin jossa hauska kuva. Mukana oli pelastajani! 


Pelasta mut!
Manumiinan tunteikas atc-kortti!

Manumiinalla heräsivät monet tunteet korttia tehdessä. Kortin taustallakin on tunteikas laulukin.
Tässä atc:ssa näkyy vastaus laulussa kuultuun pyyntöön: Pelasta mut. 
Manumiinan sanoja lainaten: jokaisella meillä on hetkiä, jolloin pyydämme pelastusta. 

Kiitos Manumiina! 

Tässä vielä Hetken kappaleena kyseinen kappale. Senhän löydätte myös Enkulin haasteesta, johon tämä kortti alunperin tehtiin. 



Kommentit