Yleisön pyynnöstä: Minipillerit

Kirjoitin aikaisemmin monsuunisateista tai kansallisemmin Kuukautisista. Se aihe saikin palautetta ihan kohtuudella ja ajatus syntyi keskustelujen aikana myös tästä uudesta bloggauksesta, nimittäin "kun Viltsu käytti minipillereitä". Lupasin kertoa siitä tarkemmin, joten tässä toivepostaus pyynnöstä. Olkaatte hyvät.

Se oli eräs kesäpäivä, kun olin aikuisopiskelijana vielä jossakin päin maailmaa. Siihen(kin) aikaan SE AIKA KUUSTA, eli kuukautisaika, monsuunit, menkat tai mikä rättipäivä liekkään, aiheutti minulle valtavia kipuja koko lantion seudulle. Samalla se vuoto oli niin runsasta, että rauta-arvot laskivat ja maksalaatikko, mitä koiran ruuaksi sanotaan, upposi tähän lyyliin kertaheitolla. Sitä yksinkertaisesti oli pakko saada! Rautaa! Maksalaatikkohan se lienee helpoin, nopein ja halvin tapa lisätä rautavaroja.

Olin opistolla ja siellä luokkakamuni, minua noin 10 vuotta nuorempi likka, jutteli minun ja erään minua vanhemman naisen kanssa ruuasta. Hänhän se kertoi, ettei maksalaatikkoa vaan voi syödä. Siis tämä nuori neiti.
Vanhempi taas tuumasi, että kyl hän joskus, muttei se lempparia ole. Minä aloin avautumaan, että kerran kuussa on pakko saada sitä raudan puutteen vuoksi. Samalla manasin öljynvaihtoviikot syvinpään hornan kattilaan. Tämä likka sitten vaan tuumasi, että hänellä ei niitä ongelmia onneksi ole, koska käyttää pillereitä.

Jäin miettimään hänen sanojaan ja lähdimme tunnille. Pillerit... Siis e-pillereitähän käytetään jos halutaan säännölliset menkat tai ehkäisy, mutta ei mulla ainakaan menkat loppuneet silloin, kun kokeilin niitä hillitsemään PMS-oireita... Nekin sitten aiheuttivat sivareita, joten oli lopetettava.
Siispä otin likan juttusille heti seuraavan tilaisuuden tullen.

Tämä likka kertoi ihan avoimesti kuinka minipillerit eroavat e-pillereistä ja kuinka hän on käyttänyt niitä jo 2 vuotta oireetta ja menkoitta... Kehotti vieläpä ottamaan seuraavana arkipäivänä yhteyttä lääkäriin ja hankkimaan minarit!

Ja niin minä teinkin! Kävin lääkärissä ja sain minipillerit. Odotin ohjeen mukaista aloitusta ja kun menkat alkoivat, alkoi myös pillerin popsinta. Siitä se sitten lähti. Yritykseni lopettaa menkat kokonaan!

Oireita ei muistini mukaan ollut... Paitsi että ne ekat menkat kestivät ehkä 2 päivää, loppuivat päiväksi ja alkoivat taas. Kestivät jotain 7 päivää ja olivat 2 päivää poissa ja taas viikon holvasin ja taas päivä taukoa... MITÄ HITTOA?! Sinnillä jatkoin. Ekan kuukauden jälkeen vatsaani alkoi koskea. Ajattelin, että jospa se ohi menisi. Eka kuukausihan voi olla hankala... 5 viikkoa, ja menkat olleet koko sen ajan lähes tauotta. Kipu yltyi... 6:des viikko... ja kipu oli jo kovaa! Seitsemäs viikko menossa, kun kipu oli jo niin kovaa, etten voinut enää olla sen kanssa! Vuoto jatkui koko sen 7 viikon ajan! Juuri niitä päivän, pari taukoja lukuunottamatta. Vielä viikko ja olisi lääkäriaika, mutta kun en vaan kestä!

Otin tuoteselosteen esille ja aloin lukea haittavaikutuksista. Tiputtelua saattaa esiintyä... Tää mitää tiputtelua ole! Vatsakipua voi esiintyä. Jos kipu on voimakasta ja voimistuu, on pillerien syönti lopetettava välittömästi, sillä maksan vaurioituminen todennäköistä! WHAT?! Mun maksa poksahtaa?! ÄITIIIIII!!!!

Jo olin tarpeeksi yrittänyt, joten lopetin popsimasta pillereitä. 2 päivän sisällä lopettamisesta vuotokin loppui ja kivut alkoivat tasaantua ja kadota. Sen koommin ei epäsäännöllisyyttä ollutkaan. Soitin sille likalle kertoakseni kuinka kävi ja hän repesi ihan täysin, kun aloin kertomaan, jotta joo, kiitti vinkistä! Lopetanpa vähän niinku menkat ja popsin sitten 7 viikkoa pilsuja vuotaakseni 7 viikkoa lähes  joka päivä ja poksauttaakseni maksan! 

Ei ole siis kemikaalit minun juttuni tässä asiassa. Täytyy tyytyä edelleenkin niihin ilmaisjakelutamppooneihin... ehkä... ;)

Kiitos. Tämä oli siis tarina, jonka aiheen sain lukijoiltani.
Tulen edelleen puhumaan aiheesta, joten olkaas varpaillanne... ;)

meidän Terttu


Kommentit

Tiia Koivusalo sanoi…
Täällä ryystän aamusumppiani ja toivomani minipilsujuttu plompsahti juuri tänne näin. Jei ja voi ei, johan oli kokemus, sait menkat säännölliseksi aika monen kivuliaan mutkan kautta! Maksalootajuttu nauratti, se ei uppoa, mutta maksamakkaraa on tullut pötkylä tolkulla välillä ahmittua varmaankin sitten raudanhimoon. Kyllä keho kertoo, mitä keho tarvitsee.

Hormoneja vastaan olen minäkin ja hurjaa kamaa ovat, senhän todellakin kertoo hurja stoorisi. Sinulle siis iski varmaankin kaikki kauheat sivuoireet. Aivan värisyttävä juttu...

Onneksi olen juuri ollut totaali lääkärintarkastuksessa sitä painotonta lentoa varten, joka siirtyi vuodella... Arvot on kohdillaan ja minulla taas nuo menkka ja menkkoja edeltävät ym.kivut veivät yöunet. Paranee vaan popsia...minipilsuja...

Tämä sun juttusi kuitenkin tulisi laittaa oppimateriaaliksi nuoria varten... Hieman miettisivät, etteivät vain muuteen vaan popsisi pilsuja, niinkin todella moni nuori tekee. Varulta varmuuden vuoksi, jos tulee seksikohtaaminen...

Tamponit ja siteet, voi kökkö sentään niitäkin. Naisen elo on kirjaimellisesti pepusta tai ainakin pyörii tosi paljon sen ympärillä.

Aurinkoista päivää!

Tiia
Nanna sanoi…
Sulla on niin mahtava tyyli kirjoittaa,harkitsepa kirjailijan uraa;)
Oletkos koskaan koittanut kuukuppia? Itselläni on ja siteisiin en enää vaihda. On niin kätevä ja kestää sama kuppi monta vuotta. Voin käydä jumpassa,juoksemassa ym. ja vain ekana päivänä saattaa tarvita kestositeen varmistamaan ettei tule ohivuotoja.
Viltsu sanoi…
Tiia, tarkistus omaan höpsöön sanamuotooni, että siis aikaisemmin menkat olivat jo normaalit. Tiesin ne tunnin tarkkuudella! Sitten tuli tuo minipilleri-kokeilu ja vuosin sen 7 viikkoa! Mutta sitten alkoi taas tasaantua ja muuttua tarkoiksi. Ei enää ole tunnin tarkkaa, mutta noin päivän pari yleensä. Joskus heittelee.

Kyllä hormooneilla on iso vaikutus. Huomasin noilla ja huomasin normipilsuilla ja huomasin myös kilpirauhasen tehdessä lakon. Nythän jälleen tappelen sen kanssa. Eli oireet todellakin vaikeita. Ei moni tule ajatelleeksi nuorena...

Nanna, olen harkinnutkin, ja aloitinhan kirjoittamaankin omaelämänkertaani jostain aikaa, mutta ei minusta ole kirjan kirjoittajaksi. Lapsille olen lasten kirjoja tehnyt käsin ja aikuisille niitä runokirjoja, mutta ne ei ole juur mitään oikeaan kirjallisuuteen verrattuna.