Siirry pääsisältöön

Muutos on aina mahdollisuus

Miksi pelkäisit muutosta, kantaisit huolta siitä mikä on otettu pois? Käytä sen sijaan aikasi etsimällä mitä löytäisit tilalle. Muutos on aina mahdollisuus.

Muistatko, kun aikaisemmin kirjoitin "varaton yhtä kuin alkoholisti"-kirjoitukseni? Mietin silloin(-kin) asiaa, miksi niin usein ajatellaan, että varaton tai vähävarainen on sama asia kuin alkoholisti. Eihän jokainen köyhä ryyppää viimeisiä rahojaan! Ei edes vähällä toimeen tuleva! 

Niin monesti ajatellaan, että vähävarainenkin on pahvilaatikossa asuva, hielle ja kakalle haiseva risuparta tai luiseva nainen, joka kantaa vauvaansa likaisissa rääsyissä ja piikittävät toisiaan selvitäkseen arjesta. Ajatellaan, ettei vähävaraisella ole mitään eikä saa näyttää hyvältä eikä voi olla kotia. 

On tottakai olemassa ne ääripäät, jotka asuvatkin lehtilaatikoissa ja osa heistä todellakin elää huumeilla ja viinalla, mutta voisinpa väittää, että yhteiskunnassamme suurin osa vähävaraisista on kuitenkin ihan normi-asukkaita kuten kaikki muutkin. 

Vähävaraisen rahat menevät elämiseen. Ne menevät ruokaan, laskuihin, lapsiin,.. Sellaiseen mikä on pakollista. Lapsista kyllä huolehditaan mahdollisuuksien mukaan, mutta itse aikuinen saattaa jäädä vähemmälle. 

Se, ettei sinulla ole rahaa kovin usein mihinkään ylimääräiseen, ei tarkoita sitä, ettetkö koskaan ostaisi mitään tai kävisi kaupassa tai ettet saisi mitään tai ettet voittaisi. Ettet näyttäisi hyvältä tai ettei kotisi olisi kaunis. 

Jokaikinen käy kaupassa joskus! Ruokaa on pakko ostaa. Samoin kakkapaperia, pesuaineita... 
Rahat menevät perusasioihin. Kun kysytään, mitä haluat lahjaksi tai vaikka kiitokseksi tekemästäsi työstä, raha tai tarpeellinen tavara on vastaus. Ei niinkään hömpänpömppä rihkama, vaikka kauniita esineitä olisikin koristeosastot täynnä. On myös läheisiä, joilla vaatekaapin siivous tai sisustusbuumi saa aikaan lahjoitusvietin. Jonnekinhan ne vanhat tavarat laitetaan. Jollei kirppikselle halua viedä, voi lahjoittaa ne sille läheiselle varattomalle. Ihan varmasti kelpaa pahvilaatikon tilalle oikea ruokapöytä vaikka olisi 10 vuotta vanha! Ihan varmasti kelpaa rikkinäisten vaatteiden tilalle ehjät! Tai jos kahvikupista puuttuu sanka, ehjä kuppi on luksusta! Ja kun näitä läheisiä on useita, voi hyvinkin varattoman kodista tulla kaunis ja viihtyisä! Voi varaton kulkea kauniissa, ehjissä vaatteissa! Mitä sitten, jos ei olekkaan viimeisintä huutoa ja dolceja tai gabbanoita!?

Ja jos on sairauksia ja lääkityksiä, tulee joskus ehkä maksukattokin täyteen ja lääkkeet halvemmiksi. Taas jää rahaa enemmän käyttää vaikka herkkuihin tai johonkin muuhun ylimääräiseen. Voi olla, että on saanut myytyä jotain tai voi olla että käy hoitamassa lapsia kavereille ja saa sieltä rahaa. Joku voittaa arvonnassa polkupyörän, myy sen ja saa rahaa. ... Onhan niitä vaihtoehtoja Ja keinoja samalla kasata pikkuhiljaa kaunis koti ja kauniit vaatteet. 

Mutta kuinka sitten vähävaraisen koti ja vaatekaapin sisältö eroaa varakkaammasta? Elämä itsessään? 
Vähävaraisella on vanhempaa tavaraa. On naarmuisempia huonekaluja. Vaatteet kuluneempia ja muoti menneiltä vuosilta. Kampaajalla ei käydä yhtenään eikä laiteta rakennekynsiä. Ei ole kuntosalijäsenyyttä tai oteta äkkilähtöjä. Jos harrastetaan jotain, harrastusvälineet ovat vanhempia tai kuluneempia. Voi olla, että puuttuu jotain vähempiarvoista. Varakas voi ostaa hienoja tarvikkeita, lisämatskuja. Varaton soveltaa ja säveltää. Tekee itsekinpaljon enemmän. 

Kierrätys, tarjoukset, arvonnat, läheiset, mielikuvitus, tuunaus, soveltaminen... Sitä listaa voisi jatkaa, kuinka vähävarainen rakentaa elämästään mahdollisimman viihtyisän ja kauniin. Ja kun ei voi mässäillä yltäkylläisyydessä (mikä itseasiassa on ihan hyväkin asia), todellakin keksii keinot nauttia elämän pienistä asioista. Kauneudesta. Se on sitä just, kun kampaa hiukset kauniisti, meikkaa arkena tai kiillottaa pöytähopeat arkiruualle eikä säilö niitä kaapin perukoilla! 

Seuraavan kerran kun mieleesi tulee, ettei vähävaraisella saa olla mitään tai ettei hän saa saada mitään tai edes ostaa mitään, mieti, miksi ei?! Miten se on sinulta pois? Entä jos tilanne kääntyisi päälaelleen ja sinä olisit tyystin omillasi eikä kukaan auttaisi sinua!? Toivoisitko, että joku lahjoittaisi sinulle kattilan, milllä keittää ruokaa tai kauniit verhot, ettei naapurit näe sisälle kotiisi?! Jos näkisit arvonnan, jossa voit voittaa kahvinkeittimen ja vuoden kahvit, osallistuisitko vai ajattelisitko, ettet voita kuitenkaan? Voitko voittaa, ellet osallistu!? Ja entä jos voittaisitkin!? VUODEN KAHVIT! Varattomalla! Ja sitten joku tulisi sanomaan, että sullahan on vuoden kahvit! Sähän oot rikas kun sulla on ollu vara ostaa vuoden kahvit ja uusi keitin... Miltä se tuntuisi sinusta, kun sinun sanaasi ei uskottaisi!? Syytettäisiin huijariksi siksi, ettet sä sitä ole voinut voittaa! KUKAAN EI VOITA VUODEN KAHVEJA! SAATIKKA KEITTIMEN KANSSA! Niin... Heittäisitkö tyypin ulos vai keittäisitkö kahvit ja sanoisit, että istuppa nyt alas ja jutellaan! Kertoisitko, että joskus voi oikeasti käydä varattomallekin mäihä, kun yrittää kaikkensa! Ja että on niistä kahvista todella kiitollinen! Sehän mahdollistaa sen kahvin hinnan käytettäväksi vaikka voihin! JUHLAA! Tai kun muutaman paketin hinnan säästäisi, voisi ostaa t-paidan tai shortsit... UUTENA! (Ihan sama, onko syksyllä -70% alekorista, mutta ne on UUDET!) Kertoisitko samalla epäröivälle, ettei kaikki mitä hän näkee ole OSTETTUA KALLIILLA. Se, että saa jotain uutta, vaikka kahvileipää, ei tarkoita, että ostanpa tässä kalliit kahvileivät. Voihan se olla, että kaapista löytyi tarvikkeet ja teki niistä tai naapuri toi tai jäi kummilapsen ristiäisistä... Aina ei elämä ole mustavalkoista! 

Lähimmäisenrakkautta viikkoosi! 

Strudeleita.. Mansikka-raparperihillolla, omenalla sekä unikolla. 
Kippis! 


Kommentit

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…