Siirry pääsisältöön

Hyppelyhaaste

"Paula"  yllätti minut pienimuotoisella haasteella, sillä hän itse osallistuu usein minun haasteisiini. Nyt kuuluu olevan minun vuoroni. :) Ihan kiva ja ilomielin lähdenkin hyppelemään kanssasi. Kyseessä siis hyppelyhaaste. Haaste ilmeisesti kiertää käsillätekevien keskuudessa. Skräppäystä ja askartelua ainakin, mutta lienee se käy myös ompelupuolellekin?


Kysymykset on alla, vastaukseni niihin samalla.
Haastan mukaan blogihyppelyyn kolme blogiystävääni ja jos he osallistuvat hyppelyyn, saamme lukea heidän vastauksensa VIIKON KULUTTUA, eli 11.8.2014.
EDIT: Lisäaikaa saatte. Eli bloggaus tulisi julkaistavaksi 25.8.2014. Ja teidän haastamanne henkilöt julkaisisivat hyppelynsä siitä viikko eteenpäin. Näin jokainen pääsee mukaan halutessaan. 

Haastetut ovat: "TIINA", "SUSANNA" sekä "JAANA H-V"



1. What I am working on right now? – Mitä teen juuri nyt?
-Minulla on muutama projekti kesken atc-runokirjojeni kanssa. Ne taitavat olla ikuisuusprojektini. En oikeastaan edes tiedä, miksi ne eivät edisty. Eihän se olisi muuta, kuin ottaa kirjan tekeleet esille,  teiltä tulleet atc:t esille,alkaa runoilla korteista ja valkata parit korteista ja runoista.  Sitten vaan tehdä kirjaksi asti. Oman pääkoppani sisällä se venkulointi on, mikä hidastaa minua. Tartun näköjään mielummin uuteen, nopeaan projektiin tai tilaustöihin, kuin niihin pikkusen vaan isompiin juttuihin.



2. How long does it take to complete a project? – Kuinka kauan minulta menee työn tekemiseen?
-Ainakin vuoden olen noita kirjaprojektejani kaapissa pitänyt. Jos nyt kuitenkin puhutaan niistä töistä, mitä enemmänkin teen, teen ne yleensä heti alusta loppuun. Jos koruja tai kortteja teen, muutama tunti menee näperrellessä. Jos taas jokin rasia tai muu isompi, muutamassa päivässä on valmista.

3. What are my favourite things to create with at the moment? – Mitä tarvikkeita käytän mieluiten juuri nyt?
-Juuri nyt tykkään gessosta ja sen värjäämisestä tavalla tai toisella. Nestemäisiä musteita minulla ei ole kuin tummanvihreä DI, joten sellaista mustesutinaa en voi touhuta, mutta tussit, leimasintyynyt, leimasimet, sabluunat... Ja ihan kaiken maailman kierrätetty matskuhan on aina IN.
Välillä en millään saa itseäni leimaamaan mitään ja sitten se taas iskee täysillä. Kausittaista kaikki. Väreistä tykkään! Minulla oli/olen toipumassa synkempi kausi, joten oikeastaan mikään ei huvittanut, innostanut tai en vaan saanut inspistä. Nyt kun lääkitys on kohdallaan, sitä kaipaa värejä! ;) Tekemistä! Saada askarteluun ILOA.



4. How does my creative process work? – Miten luon?
-Kun saan päähäni tehdä vaikkapa rasian, otan tyhjän rasian eteeni. Katson sitä päätäni kallistaen edestä ja takaa. Pyörittelen sitä käsissäni. Vajoan johonkin mindfullness-maailmaan, ja alan mielessäni kuvitella sen rasian jonkin tietyn värisenä. Olisiko se punaisena hyvä? Ruskeana? Valkoisena?
Kun väri on mielessä, transsini syvenee ja alan nähdä...ei nyt suoranaisia hallusinaatioita, mutta... rasiassa jotain sielukkuutta. Olisiko se romanttinen rasia vai rockia?! Kun sieluni silmät avoinna näen edessäni olevan blancon rasian vaikkapa ruskeana ja romanttisena, palaan todellisuuteen. Kipitän hakemassa erilaisia tarvikkeita ja alan päällystää rasiaa ruskeaksi. Sitä mukaa, kun rasiaan laitan yhden palan tai osan, saan idean, että tuohon kävisi sellainen nauha, tämän kanssa sellainen kukka..... sommittelen ja kokeilen koristeita ja kuvia jne. Ihan tekemällä vain, en sen kummemmin luonnostele tai mieti kokonaisuutta etukäteen enempää. Jossakin vaiheessa rasia on sellainen, kuin haluan sen olevankin.


5. How do I become inspired and stay inspired? – Miten inspiroidun?
-Inspiroidun oikeastaan ihan miten tahansa ja mistä tahansa. Ei se kysy aikaa tai paikkaa. Minulla on yöksikin kännykkä sängyn vierellä ja jos herään yöllä inspiroituneena, näpytän äkkiä ideani tai runoni virtuaaliseen muistiooni.
Joskus inspis iskee kaupan kassajonossa katsellessani värikkäitä karamellejä. Joskus luonnossa kävellessämme (lue hiipiessämme polkua eteenpäin hissukseen) tai ihan vaan aamupalalla lehteä lukien, kun sellainenkin nyt meille vielä hetken tulee. (Kiitos kummipoikani äidin, joka sen meille tilasi). Ajatukset vaan tulevat päähäni sen ihmeemmin miettimättä. Inspis vaan hyppää sinne sieluni silmään  ja hyppii ja pomppii siellä niin kauan, että otan siitä kiinni, keskityn kuuntelemaan, mitä sillä on asiaa ja työstän sen valmiiksi työksi.



6. What is my signature style? – Mikä on minulle tyypillistä?
-Minulla on enemmän ajatuksia, kuin keinoja toteuttaa.
Ja jos minulla on keinoja toteuttaa, ei sitten ole tarpeeksi taitoa. Mutta jos minulla on kaikkia noita olemassa, ei minua mikään voi estää luovuuden synnyttämisestä. Melkein mikään ainakaan...
Tahtoa ja halua voisikin olla moniin juttuihin, mutta sitten eteeni tulee se fakta, etten jaksa tai en enää kärsi istua enkä seisoa.

On minulla joitakin tarvikkeitakin ihan reilulla kädellä, mutta sitten taas joitakin oleellisia puuttuu kokonaan. Sekin rajoittaa osaltaan.

Tyypillistä minulta taitaa olla tehdä minunnäköisiäni töitä. Tunnetilojeni mukaisia. Jos on mielen päällä huolta, tulee atc-kortteja joissa myrskyää. Joiden sanoma on jossain ihan eri planeetalla. Jos taas hymyilen kuin päivänsäde konsanaan, koruistanikin tulee keltaista, pinkkiä ja oranssia. Hymyilevän kauniita. Tunneperäisiä askarruksia.

Kierrätysmatskut ovat osa minua.
Sekin, etten jaksa koko aikaa kuukaudesta toiseen yhtä ja samaa.






Kommentit

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…