Hiljaa hyvä tulee

Antakaa mun olla hiljaa.
Antakaa mun olla vaan.
Kuunnella hiljaisuutta, Koskettaa tyhjyyttä ympärilläni.
Antakaa mun leijua ilmakehässä ilman painovoimaa.
Kokea mitä on pohjaton avaruus.
Antakaa mun hengittää valoa ja raitista ilmaa. Sulkea silmäni ja kadota pois.
Antakaa mun mennä puhdistavaan suihkuun. Vettä valuttaa päälleni. Saippuaa... Puhtaus... Täydellinen puhtaus.
tyhjyys.
Täysin kevyt olo.
Antakaa, mä itken hiljaa sisältäni kaiken ulos. Kymmenten vuosien tuskan pois.
Mä huudan ääneti. Huudan...
Ja leijun ilmassa, tyhjässä, kevyenä höyhenenä. Puhtaan valkoisena läpikuultavana, valossa. Täydellisen paratiisin portailla...
Täysin kivuttomana ja toiveikkaana. Onnellisena!

Oma runoni, ethän kopsi.

Kommentit

  1. Voin vaan kuvitella tunteesi ja ajatuksesi tuolla hetkellä. Olisipa se pysyvää, eikä vain pieni hetki. Sinulle on annettu liian suuri taakka ja silti jaksat kantaa kaiken. En voi kuin kunnioittaa sinua.

    VastaaPoista
  2. Pakkohan se on jaksaa. En tahdo luovuttaa. Onneksi tukijajoukot ovat vahvat. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, kaunis ihminen, soisitko minulle hetkisen..
Mitä pohdit postauksesta tästä?
Entä yleensäkin blogini hedelmästä?
Jätäthän viestin lyhyen tai pohtien pitkään,
Mutta anonyymit haukut tosin eivät johtaisi mihkään!
Olkoon päiväsi sateenkaaren sävyinen, iltasi leppoisa, yösi tyyni.
Ja kun saapuu aamu uusi, jo sängyssä tuumi:
On Inspiksen Viltsu sun ystäväsi vanha taikka uusi.

Ystävyydellä kaunissieluiselle lukijalleni,
Viltsumari