Eka kerta

Muistatko vielä ensimmäisen kertasi, kun maistoit mansikkaa suoraan penkistä? Tai muistatko, kun ensi kerran suutelit ihastuksesi kanssa? Muistatko sen tunteen, kun antauduit ensimmäisen kerran rakastelun pyörteisiin tai se ensimmäinen kerta, kun olit huvipuistossa vauhdikkaimmassa laitteessa villinä ja vapaana tuulessa?

Se tunne vatsanpohjassa, perhosina tai kihelmöivinä tulikärpäsinä. Käsien hermostunut vatkaaminen ja hysteerinen naurun tirskahtaminen. Silmissäsi sumenee ja varpaat hikoilevat. On samaan aikaan niin mahdottoman ihana olla ja samalla haluaisit paeta. Se hyvä tunne vie voiton ja antaudut aistiesi valtaan.

Ensimmäisellä kerralla kaikki on niin suurta, ihmeellistä ja mahdottoman makeaa. Toisaalta ne ennakkoluulot voivat olla jo niin suuret, että eka kerta tuo maan pinnalle nopeaan. Olen oppinut iän myötä odottamaan vähemmän, jotta todellisuus olisi enemmän. Nuoruudessa malttamattomana ja vilkkaalla mielikuvituksella sekä toisten liioittelulla oli oma osuutensa asiassa kuin asiassa. Sitä suorastaan odotti ihmettä vähän kaikesta, mutta totuus olikin jotain ihan muuta. "Ihan kiva". :D

Monissa asioissa se eka kerta on ihan huippuihana ja toinen kerta jo sitten lässähtää. Ei se enää tunnu samalta. Joissakin asioissa se taas menee niin, että eka kerta on yhtä säheltämistä ja epäonnistumistakin jopa mutta tokalla ja kolmannella oppii virheistä ja alkaa hahmottaa homman. Lopulta sitä alkaa muodostaa kokonaiskuvaa ja tulla lähemmäs osaavampaa tai jopa ammattilaista.

Onko sinulla tällaisia kokemuksia muistissa, mikä olisi lässähtänyt toka kerralla? Entä sitten sellainen, mikä tokalla kerralla olikin paljon parempaa kuin ekalla?

Minulla mieleeni tulee elokuvat. Kun katson eka osan, se saattaa olla todella huippu leffa. Tai sitten tv-sarja. Sen kerran, mitä alan sarjaa katsomaan ja innostun siitä täysin, tulee toinen tuotantokausi! Tai elokuvassa se toinen osa. Se siitä sitten. Ollaan väin väkisten ängetty huumoria ja juonia ohjelmaan, jotta saadaan se toinen osa tehtyä. Ei naurata enää. Samat vitsit kuultu jo. Toisaalta sitten Salkkareihin en ole kyllästynyt vieläkään.

Vastaavasti leipomisessa ja joissakin askartelutekniikoissa eka kerta menee pieleen. Sitten toka ja kolmas sinnikäs yritys palkitaan. Se tunne on mahtava, kun vihdoin opin ja saan sanoa osaavani tehdä sen!

Liittyen tuohon askarteluaiheeseen, niin olen tekemässä askartelutermien sanastoa Inspikseen. Jos sinulla on jokin termi, tekniikka tms mille et tiedä selitystä, kerrothan, niin etsin sen vastauksen listaani. Teen ainakin parhaani. tällä hetkellä lista on jo pitkä, mutta ihan varmasti jokin oleellinen sana vielä puuttuu. Nimenomaan paperiaskartelusanastoa. Niitä sanojahan riittää!

Nyt hiljentykäämme Pääsiäisen viettoon. Nautitaan rauhoittumisesta, hiljaisuudesta, väreistä ja keväästä. Paastoatko vai syötkö herkkuja? Meillä on herkkuja... Kerron pian lisää. ;)

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!


Kommentit

Lähetä kommentti

Hei, kaunis ihminen, soisitko minulle hetkisen..
Mitä pohdit postauksesta tästä?
Entä yleensäkin blogini hedelmästä?
Jätäthän viestin lyhyen tai pohtien pitkään,
Mutta anonyymit haukut tosin eivät johtaisi mihkään!
Olkoon päiväsi sateenkaaren sävyinen, iltasi leppoisa, yösi tyyni.
Ja kun saapuu aamu uusi, jo sängyssä tuumi:
On Inspiksen Viltsu sun ystäväsi vanha taikka uusi.

Ystävyydellä kaunissieluiselle lukijalleni,
Viltsumari