Siirry pääsisältöön

Joulukalenteri luukku 9

"JOULUKALENTERIIN"

Tässä päivänä muutamana taaksepäin kyselin, mahtaako joku tietää kuvassa ollutta häkkyrää, mikä se on. Paljastan nyt sen mysteerin, että kyseessähän oli digikameran tukijalka. Sen avulla saa tuettua kameran jonnekin kiinni, eikä käsien tärinä häiritse kuvaamista. Niinpä myös päivän luukku tuli kuvatuksi tänään ilman tärinähäiriöitä.




Luukusta kurkisti kissa! Eikä mikätahansa kissa, vaan magneettikissa! 
Liekköhän killin väritys enne tulevaan? ;) Onhan meillä puhetta ollut uuden pennun ottamisesta, mutta siihen menee vielä aikaa. 


                                                       "Maca" tarjosi luukun numerolla 9.

                                                                            KIITOS!

Kirjoitin aikaisemmin tarinan Taivaasta karkoitetusta enkelistä ja se sai sen verran uteliaita kyselyitä jatkosta, että tänään jatkan sitä samaa tarinaa. :) Kiitos tarinavinkistä. ;)

MAASSA MAAN TAVALLA

Enkelinä synnyin, ihmiseksi muutuin. Omaa tyhmyyttäni halusin olla jotain mitä en oikeasti ollut. Katumus kaivoi sisintäni ja alkoi mustuttaa sydäntäni. Ennen niin puhtoinen sydän oli menossa pilalle. Savuisten kapakoiden pimeät nurkat antoivat nyt lohtua yksinäisyyteen ja katulamppujen valaisemat kadut suojan itkeneille kasvoille. Miesten humalaiset kourat takamuksellani ja rinnoillani olivat turruttaneet jo mieleni ja vartaloni. Olin kuin kuka tahansa ihminen samalla kujalla, samoissa baareissa, samoissa kaupoissa ja samoilla työpaikoilla. Olin maassa maan tavalla. Päivällä tein työni, illalla bailasin ja tukahdutin tunteeni.
Samaa oli jatkunut jo muutaman tovin, kun törmäsin hentoon olentoon kujan perällä. Valkoinen, kaunis ja haavoittuva pieni olento katsoi pelokkaana minua. Kyyryssä kädet polviensa ympärille kietoneena, silmät siniset ja suurina kuin teevadit. Minä säikähdin sitä viattomuutta, sitä kauneutta, sitä pelokkuutta! Säikähdin, sillä tunnistin siitä jotain tuttua! Menin lähemmäs kuitenkin ja kysyin, kuka hän oli. Hahmo uikutti kuin eläin tai jokin.. Hän oli kuin millä hetkellä tahansa pakoon lähtevä hiiri. Otin hiljaa askeleen lähemmäs, kyyristyin itsekin ja sanoin hiljempaa, rauhoittavalla äänellä: Hei, Olen Fauna. Kuka sinä olet?!
Hahmo vastasi hiljaa: Hei, olen enkeli. Olen tullut taivaasta. Minua pelottaa!
ENKELI?! hämmennyin totaalisesti! Muistoihini tulvahtivat niin monet asiat! Minäkin olin kerran enkeli! Minäkin olin kerran kuin tuo pieni haavoittuva hahmo! Minäkn olin tuossa tilanteessa, mutta vaan niin uhmakas jäämään ihmiseksi.
Minulle selvisi, että se pieni enkeli oli tullut kysymään minua takaisin taivaaseen. Olin saanut uuden mahdollisuuden. Minun täytyisi tehdä valintani nyt uudestaan, mutta tällä kertaa se olisi lopullinen. Joko palaisin enkeliksi Taivaaseen ja muuttuisin takaisin ilosanoman tuojaksi tai jäisin ihmisolennoksi maanpäälle. Joko tai.
Into nousi ylimmilleen! Minä saisin sittenkin palata kaltaisteni luokse! Olla taas hyvä ja viaton! Unohtaa kaiken! Toisaalta... Intoni laski. Mietin. Olisinko valmis luopumaan kaikesta? Tätähän minä olin halunnut aiemmin. Voisinko unohtaa ja olla kuin mitään ei olisi ollutkaan?
Pihdin aikani ja valitsin minuuteni. Enää en pyristelisi vastaan sitä, mitä olin. Enää en haikailisi muuta. Olin kokenut niin paljon pahuutta. Ollut onneton. Elänyt jotain sellaista, mikä ei ollut minua. en halunnut loputtomiin esittää. Halusin elää itselleni, omana itsenäni! Olin tehnyt päätökseni ja palasin Taivaaseen pienen, hennon saattajani kanssa.
Minusta tuli onnellinen enkeli."

Kommentit

Maca sanoi…
Kiva, että tykkäsit kissasta! Ja kiitos kertomuksesta, joskus joutuu miettimään, mistä on valmis luopumaan.

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…