Siirry pääsisältöön

Joulukalenteri, luukku 21

Paketti sai hyvälle mielelle nauravien lumiukkojen ansiosta. Paketin muotoa mietiskelin, sillä näin symmetrinen pakkaus saattoi olla mitä tahansa. Olisiko tässä keksipaketti tai lakulaatikko? Voisiko olla kynttiläpaketti tai ihan tyystin "pelkkä" laatikko vain? Ei auta arvuutella, avattava se on.

Kääreet pois paketin päältä ja hetkeksi jäin katsomaan pakkausta, minkä sieltä kääreistä paljastin. en tunnistanut sitä lääkkeen nimeä, joten en voinut sanoa, että ollakko se sitä vai ei. (En kerro paketista tarkemmin, sori nyt vaan). Pyörittelin pakkausta käsissäni hetken ja en saanut vinkkejä vieläkään. Huomasit sitten, että hei, tämä pakkaushan on avattu, joten nyt kyllä kurkistan sisällekin! Loppuu arvailut! 

Ja tämä kaikki laatikosta löytyi:


Korupiikkejä, kynttilä, siimaa, helmiä, korun osia, lukkoja.... Vaikka ja mitä! 
Tämä on sitä oikeaa lääkettä minun vaivoihini! :) 

KIITOS "MERJAHANNELE"!!!


Tänään joku onnekas saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Tai oikeastaan kaksi kaulakorua yhteishinnalla!
Nimittäin tämä paketti sisältää samaa sarjaa olevat, eri mittaiset puuhelmikorut.


Setissä on sekä 57cm:n että 78cm:n puuhelmikaulakorut, jotka molemmat joustavat ja ovat ihanan suurista helmistä tehtyjä. 
Normaalihinnalla näitä tarjottu yhteishintaan 34€+postarit maxina. Tänään yksi vie molemmat postareineen kaikkineen hintaan:

19,60€. Ei muita kuluja!

Ole nopea! Säästösi on normaalihintaan  ja postareihin nähden 24 euroa!
Kommentoi tänne ja sitten meiliä minulle!


TARINANI: 


Ihan läpällä heitetty

Kuinka se läppä voikaan satuttaa... Kuinka ajattelemattomuus voi jopa tappaa! 

Tyttö, 14v.
Olin vielä nuori tyttönen. Menin tauon jälkeen kouluun ja opettaja otti minut puhutteluun. "Miksi olit pois koulusta?". Vastasin, että isäni tarvitsi apua ja olin häntä hoitamassa. Opettaja tuhahti ja uhkasi jälki-istunnolla, jos se toistuisi. Toisena päivänä minulla olikin sitten käsi kiedottuna siteeseen ja sama opettaja kysyi, mitävarten käteni oli siteessä, vaikka tunnilla nimenomaan tarvittiin käsiä? Vastasin venäyttäneeni ranteeni, kun olin yrittänyt nostaa isääni lattialta. Hän kun ei itse osannut kävellä tai seisoa. 
Opettaja suuttui minulle, syytti valehtelijaksi ja antoi kaksi vaihtoehtoa: Side pois ja töihin tai jäisin jälki-istuntoon. En voinut tehdä kädelläni mitään, joten istuin pari tuntia valehtelusta koulun jälkeen. 

Myöhemmin, kuukausia tuon jälkeen, toinen opettaja tuli kysymään välitunnilla minulta, kuinka isäni voi. Tämä "jälki-istunto-ope" oli vieressä, joten kuuli kaiken. Kerroin, että isä opettelee kävelemään ja osaa jo ottaa yhden askeleen. Opettaja hihkaisi iloisena, että sehän on edistystä! Hymyilin ja nyökkäsin. 
Jälkkäri-ope tuli luokseni, pyysi anteeksi tungettelua ja kysyi, mistä oikein oli kyse?! 
Kerroin isäni sairasudesta ja siitä, että oli vasta tovi aikaa sitten ollut koomassa, herännyt halvaantuneena ja nyt yrittävän nousta jalkeille. Kerroin, että vuorottelemme sisarukseni ja äitini kanssa hänen hoitamistaan, ettei kukaan joutuisi olemaan pois liikaa. 
Opettaja oli kauhuissaan ja kysyi, miksen ollut kertonut hänelle mitään näin kamalista tapahtumista?! 
Vastasin, että yritin, mutta sain vain jälki-istuntoa.

Tyttö, 15v.
Minua haukuttiin läskiksi, emakoksi, turbohuuliseksi siaksi, paksujalkaiseksi, rumaksi... Minua tönittiin, minulle naurettiin ja minulta kyseltiin: Miksi en tee mitään sille, että olen niin saa*"?n lihava?! 
Minä olin yksin, ja yritin vapaa-aikoinani laihduttaa. Söin vain riisikakkuja ja ananasta ja join vettä. Juoksin 5 kertaa päivässä usean kilsan lenkkejä, kävin kuntosalilla, jumppasin... Mitä vielä voisin tehdä?! 
Kiusaaminen ja nimittely vain jatkui. Läski, läski, läski! 
Minulla ei ollut keinoja, olin läski, olin ruma... Mitä voisin tehdä?! Peitin vartaloani suuremmilla vaatteilla, ettei kukaan näkisi epäkohtiani... 
Halusin kuolla! 
Vasta jälkeenpäin kuulin, että se oli läppää. 8 vuotta kestänyttä läppää! Fyysistä ja henkistä kiusaamista! LÄPPÄÄ! Läppää, johon opettajatkin lähtivät mukaan! 
Samaan aikaan, kun minulle heitettiin tätä hyvinkin julmaa läppää,  minulla oli anorexia. Painoin hädin tuskin 45 kiloa! Olin noin 20 kiloa normaalipainoni alapuolella!


Nainen, 31v.
Olin aikuinen nainen. Pelokas kuin arka pupunen. En uskaltanut katsoa silmiin, en jäädä juttelemaan pihamaalle. Minua ei nähty yhteistapahtumissa, ei illanistujaisissa. Olin hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. 
Minusta puhuttiin, että olin kiittämätön, epävarma itsestäni ja heikko ihminen, koska olihan minulla kaikki mitä voisi olla. Koti, puoliso, työ, lapsi,... Kaikki näytti niin hyvältä ja puolisokin kehui kuinka hienoa meillä oli. Itsekin kerroin puolison kuullen olevani onnellinen ja jos kirjoitin kirjettäkin vaikka, kerroin samaa. Miksi sitten olin niin samperin tyytymätön kaikkeen?!
Kun ovet sulkeutuivat, jokaista sanaani kuunneltiin. minua käskettiin soittamaan sukulaisillenikin ja kertomaan asioita, jotka eivät aina edes olleet totta! Minua vaadittiin kirjoittamaan niin, että olin onnellinen ja kaikki hyvin! Jokaista hetkeäni vahdittiin! Ja jollen totellut, silloin minua rankaistiin. Ja kun puhelu oli tehty, puhelimeni vietiin paikkaan, josta hän sen näki. 
Kukaan ei vaan katsonut silmiini tai kuullut hiljaisuuttani. Kukaan ei huomannut valheita tai oireita. Ja kuka kuuli, lähti pois, etten saisi lisää ongelmia. 

Kerroin kolme esimerkkiä tapauksista, joissa toista vähätellään, nimitellään, syytelläänkin. On helppoa sanoa toisesta pahasti, läpälläkin vain, tai haastaa riitaa. Sanoa, että valehtelet tai olet syypää kaikkeen pahaan. Mutta kuinka vaikeaa onkaan katsoa pintaa syvemmälle! Nähdä totuus! Ajattelemmeko me, mitä ne sanamme voi tehdä toiselle?! Se, että sanomme "läpällä"  jotain kamalaa, se voi todellakin olla se viimeinen pisara! Onko hän oikeasti sitä, mitä ekana näet vai onko kenties taustalla jotain ihan muuta?! Emmehän me voi kaikkea alkaa epäillä ja kyseenalaistaa jokaista iloa ja onnea, mutta sen voimme kyseenalaistaa, onko fiksua päästää omasta suustamme niitä "läppiä"! Ihan vaikka kaiken varalta! 

Kommentit

KUUKAUDEN SUOSITUIN POSTAUS :

Georganicsin kolme hiilen kovaa tuotetta hampaille

Mikä tekee ihmisestä, olipa mies tai nainen, kauniin? 
Varmasti vastauksia on useampia, mutta ainakin kaunis hymy. Sellainen aito, vilpitön hymy, jolla ei tavoitella mitään hyödykkeitä eikä ivata ketään. Hymy, jossa sielu valaisee temppelinsä kauneimmalla valollaan. Ihan sama, onko hampaita tai ei, raudat tai ei, koriste ja kultahammas tai ei tai vaikka suu ei aukeaisi edes. Mutta oikein kauniista, puhtaiden hampaiden hymystä ei ole haittaakaan.. 😁

Koska minun suuni reagoi tavallisiin hammastahnoihin, on käytössäni oltava aina sellaista tahnaa, mikä ei aiheuta kipua ja aftoja, ientulehdusta tai haavaumia. Koska myös seuraajissani on herkkäsuisia, esittelen kolme upeaa valkaisevaa tuotetta, jotka eivät satuta herkkää suuta. Annetaan hampaiden näkyä hymyillessämme!

Tuotteet olen saanut lahjaksi Ruohonjuuresta eikä minua velvoiteta esittelemään näitä. Teen sen ihan sinua ajatellen.


Georganics oli minulle uusi tuttavuus, mutta aktiivihiili valkaisevana jauheena on tuttua. Nyt pääsin testa…