Siirry pääsisältöön

Vit***n siitä, sanon minä!

Vuosi-teemakalenterin mukaan syyskuussa pitäisi olla arvontoja ja atc-tuplia. Arvontoja onkin ollut jo kaupassa yksi, blogissa yhdessä 2 palkintoa ja nyt vielä joulukalenterissakin arvonta tulossa, joten siltä osin kaikki ok, mutta tuo atc-tupla ei tälle kuulle onnistunutkaan. No, eipä sitä voi kaikkea muutoksia tietää puolta vuotta tai vuotta etukäteen! Siispä siirretään atc-tuplat tuonnemmaksi. :)

Itseasiassa viimeksi, kun oli atc-tuplat, korttini vähenivät niin hurjasti, ettei niitä enää ole juuri mitään! Jos en ihan väärin muista, alle 10 korttia on jäljellä! Lisäksi olen luvannut yhdelle, että teen mahdollisimman pian lisää joista saa valita ekana kortit jotka olen "velkaa". Niin, pakkohan mun oli atc-velkaa tehdä, kun en vaan voinut elää ilman yhtä ihan erityisen ihanaa korttia. ;) Siispä atc-asiaan palaamme myöhemmin ja tosiaan syyskuun lopulla, lokakuussa alan taas askarrella!

 Nyt en ole vissiin 2 viikkoon edes nähnyt papereita, kuvia, liimaa.... Ok, narrasin! Eilen sain Korttisirkuksen tilaukseni ja siellä oli glue dotseja. :D Senkin mainitsen vielä, että tänään lähti postit 2 luokassa teille, joille sitä olin lähettämässäkin, eli arvontapalkinnot ja joulukalenterit sekä yksi teistä saa yllätyspaketin, jonka sitten ihan salaa olen täällä hommaillut. ;) Kuka saa, kuka saa....? Kannattaa siis lueskella Inspistä, sillä koskaan ei tiedä, mitä luukustakin kolahtaa, jos osoite on minulla. ;)


Tänään  meinasi pinna palaa ihan tyystin. Mä en kiertele, vaan sanon suoraan. Senkin sanon siis suoraan, jos on kiire ja en ole kotona. Sanon sen just noin, eikä kierrellen ja kaarrellen. Ei Ehkä-sanoja tai katsotaan-sanoja. EN -OLE -KOTONA! Mikä siinä on sellaista, mitä ei ymmärretä? Tätä asiaa olen nyt selittänyt yhdelle ihmiselle useaan kertaan. Toinen lause kuului näin: MINULLA-ON-KIIRE! Yhdessä EN OLE KOTONA, MINULLA ON KIIRE! Näinkin yksinkertaiselta vaikuttava lause ei mene perille! Entä jos kuitenkin, jos kerkeisit, jos vaikka olisikin sauma, ehkä vaikka jos niin. ARGH! Ja kaikki puhelimessa sekä viesteillä. Sanottuna JA kirjallisena.

Ok, mulla ON kiire ja EN OLE paikalla, joten pinna on hieman tiukemmalla pamahtamaankin tällä hetkellä, jos aletaan vääntämään asioita. Olen kuitenkin samaan aikaan melko kivulias ja väsynyt ja surullinenkin, joten kärsivällisyyttä ei ole samoin, kuin normaalisti, mutta kyllä nyt pitäs kerralla tai vaikka toisella, kolmannellakin jo mennä perille. Eri asia, jos olisin itsekin jossitellut tai ehkätellyt.

Tällaiset purkaukset tällä kertaa. Joku toinen kerta pinna venyy ja paukkuu kyllä. En mä normaalisti menetä hermojani pienistä. Minut tuntevat ovatkin sanoneet, että kärsivällisyyttä riittää ja pitkää pinnaa. En suutu helpolla, mutta kun suutun, sen huomaa. Tai kuulee. ;)

Kyllä mut normaalistikin saa helpollakin suuttumaan, jos sohasee oikeaan kohtaan, mutta sitäpä en kerrokkaan, mikä se kohta on. ;) Enemmänkin suutahtaminen tai lähinnä turhautminen ja sellanen EI VOI OLLA TOTTA-fiilis mulle tulee, jos olen väsynyt ja stressaantunut tai jos elämäntilanteessamme on suuria huolia, oikeasti suuria asioita. Niinkuin vaikka viime talvi ja kevät, kun lapsellamme oli vakavia ongelmia ja pelkäsin ihan yhtenään hänen henkensäkin puolesta välillä ja terveyden puolesta. Yritimme ajaa hänen asioitaan ja välillä tuli niin paljon takapakkia, että oksat pois. Sillon en jaksanut mitään turhanpäiväistä naputtamista keltään. Mulle on ihan yks ja sama, jos jotain ei kiinnosta mun elämä tai mun ystävyys tai mun mikään. Mutta jos aletaan tollasessa tilanteessa naputtaa siitä, miten mä en ole sitä ja tätä ja tuota, niin silloin en jaksanut kuunnella yhtään. toisella kertaa olisin tuumassutkin vaan, että no heippa sitten. :D

Ymmärrättekö, mitä yritän sanoa? Jokaisella meistä on varmasti heikkoutemme, herkät hetkemme ja puutteemme. En minäkään aina kulje naama hevosen kengällä ja lue positiivisuusopuksia kuin Raamattua. Joskus mä en vaan jaksa hymyillä ja olla positiivinen! Mun on myös pakko joskus itkeä, polkea jalkaa, kiukuta, raivota, sanoa vaikka kirosanoja. Hyvä tavaton! Mä olen IHMINEN! En mikään positiivinen duracellpupu! Vaikka kuinka olisinkin luonteeltani positiivinen ja näkisin kuinka kauniita asioita ympärilläni normaalisti. NORMAALISTI! En epänormaalissa hetkessä välttämättä kokoaikaa!
Sitä ei vaan aina kaikki muista. voin siin sanoa joskus; Vit***n siitä! Jos tarpeeksi alkaa sapettaa. Olenko siis paha ihminen? Hankala? Karmee akka? Nalkuttaja? Kiukkunen ku mikä? Jaa-a. Se on jokaisen itse päätettävä. Mä en voi olla kaikille ystävä enkä bestis tai "ihana". En ainakaan koko aikaa!

Valoisampaan asiaan sitten. Mietimme, minkälaisen valaisimen hankimme keittiöön. Värikäs se ei voi olla, joten lähinnä valkoisia katseltu. Hintakin pitää olla budjetillemme sopiva, joten kaikki design-valaisimet unohdetaan heti. Kirppiksillä on todella retroa... ei ihan sellaistakaan haeta, ellei kolahda suoraan, että tossa se on, meidän retrolamppu. <3

Minkälaista me sitten etsimme? Edullista! Valaisevaa! Helppohoitoista! Meidän-näköistä!
siinä voi olla jotain roikottimia, kunhan ei ihan yltiöpäisesti ole pölyä kerääviä pikkunippeleitä. Katsotaanpas nyt muutama vaihtoehto, mitkä malliltaan sopisivat, hinnoista en sitten ole niinkään varma, kun voihan ne tulla kirppikselläkin vastaan. Lisäksi tarkistettava valaisuteho H-hetkellä, eli ostohetkellä.

Secto design-sarjan Octo voisi olla yksi vaihtoehto.




Normann Copenhagenin Norm-69 XL tai XXL-kokoisena on toki sitä pölyä keräävää härpäkettä, mutta sen verran laakeaa pintaa, että helppo puhtaana pitää.


Knappa-valaisin voisi myös olla sopiva valinta.

Se jos mikä on varmaa, niin tällainen Coffee-pot meille ei tule. ;)




Kommentit

Mielestäni JOKAISEN ON OSATTAVA SANOA EI.
Maailma on pullollaan avun, helpin, kaiken kaiken tarvtsijoita, jotka oppivat organisoimaan toistenkin ihmisten ajan. EI sanon tällaiselle.

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…