Siirry pääsisältöön

Siemennys käynnissä

Voin sen verran paljastaa, että tänään olen ihan omin pikku kätösin siemennellyt. Enpä ole edes laskenut, montako siementä käsilleni on jo irronnut, mutta MONTA! Enkä nyt puhu puutarha-tai kokkauspuuhista! Tuli vaan mieleeni, jotta nyt voisi olla sopiva aika. Sitten vähensin vaatetustani, laitoin tuulettimen pyörittämään ilmaa taakseni ja hommiin.

ensin napsahti sivuleikkureilla yksi kävyn siemen ja sitten toinen... Lopulta olin irrottanut kaikki siemenet kahdesta eri kävystä ja aloitin liimaamaan niitä yksitellen.. Ei sentäs takaisin, vaan purkin kylkeen. :D Lopputulos näytetään myöhemmin, mutta tämä siemennysurakka jatkuu kuivuttuaan vielä jonkun aikaa, joten se siitä nyt tällä erää.


Mutta kerronpas nyt kuvien kera eilisestä päivästämme. 
Nimittäin lähdettiin matkaan aamusella ja tultiin kotiin vasta nukkumaanmeno aikaan. 
Missä sitä oikein onkaan luuhattu?! 
No, iltakahveella sukuloimassa, mutta sitä ennen... 


Kuvioissa oli mm. vanha paloasema...


Pönttöily...


Sekä portaita sinne ja tänne ja etenkin sinne!


Nimittäin laskeuduimme satumaahan, jossa näimme Hattiwattien nousevan piiloistaan katsomaan ukkosen salamointia. Todellakin, koko päivänhän satoi kaatamalla tai ripsottelemalla tai ihan solkenaan. Lisäksi jylisi ukkonen taustalla. 


Satumaassa seinämät olivat jykeviä!


Ja maisemat aivan uskomattoman kauniita! 
Satumaamme nimi on Orinnoron rotko. Sen kerrotaan saaneen nimensä siitä, kun Jumala loi maailmaa ja ykskaks tarvikkeet loppuivat. Hän alkoi venyttää maa-aineksia ja naps. Sehän meni katki poikki ja halki keskeltä! Moni ori on kuulemma täällä saanut surmansa. 
voin hyvin uskoa tarinan todeksi, sillä siltä tämä satumaa näytti!


Läheisellä laavulla meitä odotti valmiit kytevät ja savuttavat puut nuotiossa. tikkuakaan ei raapaistu ja silti saimme paistettua makkarat ja...


..kuivatettua märät vaatteemme. 



Matkamme varrella oli kaunista kultapeltoakin. Ei sentään kaikki vain jylhää kalliota. 


Mutta sitä kalliota, sitä oli enemmänkin! Onneksi maasto oli helpohko kulkuista. 
Joissakin paikoin tosin jouduttiin isompaa askelta ottamaan tai ylämäkeä kapuamaan, joten kyllä, olen ollut tänään huonommassa kunnossa. Huimausta kipujen takia. Lepoa! 
Ja meni muutama ylimääräinen pillerikin eilen. KANNATTI!

Tiedätkös, pää tarvitsee myös huolenpitoa ja täällä sitä todellakin oli! Huolenpitoa päälle! 



Sade ei haitannut lainkaan. Satumainen kauneus lumosi meidät.


Olemme siis olleet kuilun partaalla! ja voiko alemmas enää vajotakkaan?! 
Tiedän vastauksen: Kyllä voi! Kaivoksen uumeniin!


Syksyn tullen sieniä kasvaa karhun kankahalla...


Olikos ne nämä niitä sieniä, mitä Aasian poijjaat söivät muuan vuosi sitten ja olivat sairaalassa seuraavaksi?


Kyllä tämä satumaa on itse nähtävä ja koettava! En todellakaan kadu sitä, että menimme sade-ja ukkospäivää tänne viettämään! 


Peikkoja en nähnyt...


...Peikon pesäkoloja kylläkin.


Tie ei ollut pitkä ja kivinen. Se oli vain sitä pitkää. Uskaltaisitko sinä ottaa selvää, minne nämä pitkospuut veisivät?


Me päädyimme Röllimetsään!

Vilimarika

Kommentit

Apris sanoi…
Olen myös käynyt tuolla rotkossa joitain vuosia sitten ja maisemat olivat henkeä salpaavan kauniita. Upeita kuvia.
Maca sanoi…
Hienoja kuvia, utuisia.Varmaan mukava reissu!
Tuula sanoi…
" Mikäs paikka tämä oikein on, näin usvametsän aution. Silloin kuulin laulun ihmeellisen..."
Armi Korhonen sanoi…
Tämä on niiiiiiin sanoinkuvaamattoman kaunis paikka! Itse käynyt siellä vain kerran-vaikka melkein sen vieressä asummekin. Ja se paloasema josta olit kuvan laittanut...*sniif* Ennen asuimme siellä sen liki, mutta ajat muuttuvat. Nyt tosin ei enää haavat repeile auki niin pahoin vaikka sieltä kuvia näkisikin.

Hienoa teiltä että olette menneet huonolla säällä (sateella ja ukkosenilmalla) retkeilemään sinne Orinorolle. Meillä vielä osa lapsista pieniä niin ei onnistu ihan noin vaan-puhumattakaan että lähtisimme huonon kelin vallitessa sinne suoraan sanoen tappelemaan. Siihen se menisi kuitenkin. Mutta on sinne mentävä uudestaan ellei tänä vuonna niin ehkä ensi vuonna sitten. ;)
Susanna sanoi…
Onpa satumainen paikka! Upeita kuvia olet ottanut. Voi melkein nähdä keijut ja peikot kurkkimassa puiden lomasta ;)
Katja sanoi…
Ihanat maisemat, voin aistia metsän tuoksun.

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…