Runo: Sairas ihminen

Niin yksin sinä olet,
pieni ihminen.
Sairastuttuasi hylkiö,
turhanpäiväinen.
Vaikka kuinka yrittäisit
taistella ja sinnitellä,
todistaa ja toteen näyttää,
tullaan sinut nujertamaan
uudestaan ja uudestaan.
Alussa olet vielä toiveikas,
positiivinen ja uskot oikeuteen,
mutta lopulta sinulla vedotaan
mielenterveyteen
ja silloin sinä et enää ole
mitään, missään, kenellekkään.
et edes itsellesi yhtään mitään!
sinut leimataan hulluksi.
Mieleltäsi sairaaksi.
Sen jälkeen kaikki, mitä sanot tai teet,
on väärin, kuviteltua, sairasta.
Läheisten säälivät ja pelonkin sekaiset
katseet kertovat enemmän, kuin
tuhat sanaa. 
Ja kun sanot, että väsyttää,
epäillään heti henkistä väsymystä. 
Sen jälkeen sitä vain kääntyy sisällepäin. 
Itkee salaa, kärsii hiljaa, toivoo, että
aika parantaa...
Minut ja myös välit läheisiin ihmisiin.

-Vilimarika-

COPYRIGHTS! Runo on minun omaisuuttani, ei kopioitavaksi