Siirry pääsisältöön

Ystävillä siunattu, osa menetetty

Nyt on uudella paistinpannulla kokattu ensimmäiset kerrat. Toimii niin paljon paremmin, kuin se vanha kupruileva ja ohutpohjainen pannu. Kyllä kelepaa! Kiitos vielä bikke ja Ecosto!

 Kelepaa myös herkkuja esitellä muutenkin, sillä mulla on maailman parhaimmat, ajattelevaisimmat ja kilteimmät ystävät, mitä maa päällään kantaa! Nimittäin itsekkäiksi heitä ei voi sanoa! Ei myöskään saidaksi tai mitään muutakaan negatiivista. Voisin paremminkin käyttää kehuskelevia sanoja heistä.

Ystävältä sain muutama päivä taaksepäin pilttipurkkeja ja raparperiä. Ihan luomu-naturelli-oman pihan raparperiä oli kerännyt kassiin ja toi meille. Pilttipurkkeja tarvitsin projektiini nimeltä Nappikauppa, eli jotta saisin askarteluhyllykkööni napit sävy sävyyn esille. Helpottaisi hivenen sitä nappien käyttöä ja inspiroisi käyttämäänkin niitä! Otappa jostakin isosta sekamelska-ämpäristä nappi, kun et tiedä edes mitä etsit, minkä väristä on tarjolla ja kaikki siellä sekasin. Huoh! 
Raparperistä on tehty nyt jo piirakkaa ja kiisseliä ja smoothieta. Nam nam. Mitähän lopuista keksisi?





Eilen taas yksi ystäväni tulla tupsahti piristämään ja helpottamaan arkeani. Oli kyllä paras tulijainen juuri sille päivälle! Nimittäin Riina oli pakannut pakettiin perunoita ja jauhelihaa eilispäivän ruuaksi! Enää en tarvinnut miettiä, mitä sitä jaksaisin tehdä ruuaksi. Tein perunat ja jauhelihakastikkeen! Nopea, helppo, yksinkertainen ja silti maukasta! Lisäksi saatiin ihanaa, omatekoista mustikkapiirakkaa jälkkäriksi! Eikä siinä vielä kaikki! Kaunis tuunattu purkki sisälsi teetä ja karkkia. :) Lisäksi tuli etukortti, jolla saataisiin alennusta, jos käymme ulkona syömässä joku kerta. Itseasiassa meillähän on vuosipäivä ihan kohta. ;) Lisäksi vielä sinisiä(meidän molempien lempiväri) sytykeruusuja, joilla saadaan notski syttymään, jos ei ole tarpeeksi kuivia puita tai sopivan pikkusia syttöjä. 
Muutenkin oli mukava rupatella ja saada muutakin ajattelemisen aihetta, kuin tuo viiltely ja säteily ja aaltoilu taustalla. 

Sitten tuli posti. Kotilaiskan atc-vaihtarihaasteen tarpeet. Siinä on puuhaa toviksi. Helpot materiaalit saisivat hetkessä inspiroitumaan atc-kortin tekoon, mutta haasteellisuutta lisäsi mukana tullut samoista materiaaleista tehty kortti! Se, mitä itse ajattelisin, olikin jo valmiina Kotilaiskan tekemässä kortissa! Juu, en aio kopsata enkä tehdä samanlaista, joten aivojumppaa näille kemikaalien tuhoamille aivoille tuossa kuoressa tosiaan on, jotta saan niistä samixista erixen. ;)

Ystävät... Että olenkin onnekas! Kiitos teille!

Mitäs sitten? No illan aikana pari etäystävää viestittelivät kanssani facebookissa ja koko sen illan ajan kyselivät joko vointini on parempi. toinen yritti manata kipua pois, leikisti. ;D Ihana! Sitten piristi tämä toinen DT-uutisilla, joten lisää puuhaa ja tiedossa ihanaa kiitoslahjaa. Voi että!

Mietin eilen ystäviäni ja heidän vilpittömyyttään. Mieleeni tulvahtivat myös muutama menneisyyden ystävä tai tuttava, joiden kanssa sukset menivät ristiin ja erohan siinä tuli. Kuinka joskus voi asiat muuttua niin täysin. Lapsuudessa ystäviä olivat kaikki ne, joilla oli kaunis koulureppu tai jotka leikkivät just sillä hetkellä mun kanssa. ;) Isompana sitä oppi erottamaan leikkikaverit ihanteista ja ystävistä. Suretti, kun paras ystäväni muutti pois eri kaupunkiin. :( 

Yhä edelleen on joitakin koulukavereitani elämässäni. todellisia ystäviä. Tärkeitä. Olen itsekin muuttanut niin paljon ja niin kauas, ettemme näe kovin usein. Onneksi on välineitä, joilla yhteydenpito onnistuu maailmankin ääriin. Ulkomaillekin.


Joillekin ystävyys on sitä, kun toisella menee huonosti niin tuntee itsensä tarpeelliseksi. Ja kun se huonompiosainen löytää keinon parempaan, auttaja alkaakin kadehtia, turhautua ja "jää toimettomaksi". Näin kävi erään ystävyyssuhteen kanssa. Kun olin onneton, olimme ystäviä. Kun olin onnellinen, sain lokaa niskaani. Ensin en ymmärtänyt mistään mitään, mutta onneksi viisaammat kertoivat, mistä oli kyse. 

Alkoholi on myös yksi tekijä, mikä on erottanut joskus ystävästäni. Hän itse valitsi mielummin viinan ja ainaisen humalan, kuin ystävyyden. Yritin roikkua siinä aikani mutta kun niin selkeästi sanottiin, että painua Hel***tiin, ellen ryyppää mukana tai toimi hänen pillinsä mukaan ja sen mukaan, että viinaa riittää ja hänellä on hauskaa. Juu, ei kiitos. Hauskaa voi pitää ilman viinaakin. 

Hassua, että kaukaisuudesta muistan erään, jonka kanssa emme juurikaan olleet kuin kaveriasteella, mutta kaikkien näiden vuosien saatossa olemme nyt viime vuosina ystävystyneet. siinä näkee, että joillekin kelpaan täysin itsenäni kaikilla mausteilla. Kyllä tällaiseen tyyppiin voi ihan hyvin tutustua ja ystävystyä. 

tottakai joskus luulee törmänneensä ihaniin ihmisiin ja sitten heti kohta huomaakin olleensa väärässä. Turhauttavaa, mutta onneksi heti alkupuolella, kuin vuosien jälkeen vasta. 

blogiystäviäkin on ja on ollut. Ei tee ollenkaan vähempiarvoiseksi se, ettei tapaa kasvotusten, jos muuten tulee juttuun hyvin. Toisinaan "Kasvottomuus" on hyväkin, niin voi purkaa tuntemuksiaan ihan suoraan pelkäämättä, että kohta naapuri kertoo ne eteenpäin. :)

Tällaisia ajatuksia tänään.
Kiitos ystävyydestä ystävilleni ja teille muillekin, kiitos että olette siinä, lukemassa juttujani.

Viltsu

Kommentit

MB sanoi…
Kiitos myös sinulle ystävyydestäsi minulle
Riina Itkonen sanoi…
Hyvä, että maistui :).

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…