Siirry pääsisältöön

Palmusunnuntai

saa kopioida tämän kuvan

Palmusunnuntai saapui ja tällä kertaa en valmistautunut yhdelläkään suklaamunalla virpojiin. Aiemmin olen joka ikinen vuosi ostanut suklaamunia ja muita makeisia sekä jemmannut kolikoita virpojien varalle. Viimeisin noitatrio kävi 3 vuotta sitten. Kolme isoa poikaa soittivat ovikelloani silloin. Ei mitään erityisasusteita, vaan ihan kuin kuka tahansa meistä olisi menossa kyläilemään tai kauppaan tai mitä vaan. Ainoa asia, mistä tunnistin pojat virpojiksi, oli kauniisti tehdyt virpomavitsat ja kori. Pojista vanhin kysyi kauniisti, saavatko virpoa ja tokihan saivat. Annoin 9 suklaamunaa ja kolikoita. Muistan sen niin hyvin vielä. Ajattelin, että siinä on jokaiselle 3 munaa ja niin päin pois. Poika virpoi ja antoi oksan ja kiittivät ja poistuivat seuraavien ovien taakse. 

Meillähän ei äänieristeet ole mitkään maan kuulut,ellei sitten nimenomaan siksi, että kaikki KUULUU hyvin seinien läpi. Siispä kuulin, kuinka pojat kävivät ovikelloja soittelemassa ja palasivat oveni taakse jotain keskustelemaan. Kohta soi taas ovikello. Ajattelin, että lienee uusia noitia tulossa?

Oven takana seisoivat samat pojan vesselit. Veikkaan, että kuudesluokkalaisia ehken. Jotain 11-12 vuotiaita. Nyt toinen näistä oli siinä etualalla ja kysyi, saanko virpoa. Naurahdin ja sanoin, että tehän virvoitte jo äsken. Naseva vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: Toi virpoi, en minä! 

Jep jep... Sanoin pojille, että 9 munasta ja kolikoista riittä jokaiselle ja annoin ne nimenomaan jaettavaksi jokaiselle, enkä sille yhdelle. Mutta pojatpa päättivät inttää vastaan,että ei, kun ne oli sen ekan ja kaksi muuta eivät saaneet mitään! Kysyin, meinaako se kolmaskin poika soittaa kohta ovikelloa ja virpoa, johon vastasi, että KYLLÄ AION!

Huokasin, annoin poikien vielä virpoa ja otin oksat. Kiitin heitä ja annoin vielä yhdet munat näille kahdelle ja sanoin, että tiedättekö, jakakaa. Opetelkaa siihen, että jaatte saamastanne! 

Vaan mitä vastasivat pojat? 
"Tässä on vähemmän, kuin mitä toi sai!"

Pyöritin päätäni, tuumasin, että olisitte kiitollisia siitä, mitä jo saitte ja tosiaan, jakaisitte ne!
Vedin oven kiinni perässäni ja laitoin kolme virpomavitsaa maljakkoon. Muitakaan virpojia ei käynyt silloin.

Sen koommin ei ole virpojia käynyt lainkaan tässä pihassakaan. Varmaankin kaupunkilaislapset ovat unohtaneet sen perinteen tai sitten virpovat vain äidin ja mummin ja kummin. 
Mutta vaikka se perinne olisikin ollut ihana säilyttää ja saada noitia oven taakse virpomaan, toisaalta parempi kokonaan poissa, kuin se, että ahneus ja kiittämättömyys seuraa mukana.

Viimeisin kokemukseni oli noidista tuollainen hieman viileämpi kokemus, mutta se oli samalla ainoa laatuaan. Kokemuksia on niin omista reissuistani virpomassa kuin lapsenikin virpomareissujen seuraamisesta. On käynyt naapurin tenavat aikoinaan ovella koreineen ja vitsoineen ja onpa ihan ventovieraitakin noitia nähty vuosia vuosia sitten, kun asuin muualla. Muistoissa ovat ne pirpanaiset punaposkineen ja pisamineen vielä.

Ja koska en tosiaankaan hommannut, enkä olisi edes voinut hommatakkaan (koska ei ole rahaa muniin ja makeisiin) pääsiäiskarkkeja, niin ajattelin antaa TEILLE pienen lahjan. Ei, en sentään pidä teitä noitina. :D

Pari pääsiäisaiheista tulostettavaa kuvaa sekä tuo ylhäällä oleva pääsiäiskortti. Saa ottaa. Olkaa hyvä.

saa kopioida tämän kuvan


saa kopioida tämän kuvan

Kommentit

MB sanoi…
Mukavaa palmusunnuntaita sinullekin ja ei ole näkynyt virpojia meilläkään enään vuosikausiin.
Mukavaa Palmusunnuntaita. Ei ole näkynyt virpojia meilläkään. Yleisöpalstojen haukkumiskirjoitukset ovat ajaneet lapset virpumaan pelkästään sukulaisiaan. Nurmeksessa ollaan Ortodokseja, he eivät ymmärrä, että noidat virpovat heitä - mokomat pahantuojat. Eivät edes avaa virpojille ovia. Sitten jotkut virpojat tekivät bisnestä, kuten nuo pojat. Vanhemmat kuskasivat heitä kerrostalojen eteen- Uskomatonta. Lapsilta menee viimeisimmätkin hauskuudet.
Vilimarika sanoi…
Enkuli, kertomasi bisnes-virpominen kuulostaa juuri siltä, ettei siinä ole mitään iloa ja sellaista perinteiden noudattamista. Ja tuo viha virpojia kohtaan on myös kamalan kuuloista. saahan tässä maailmassa olla eri kulttuureja ja eri uskontoja, eikä heitäkään kielletä käymästä samoissa tilaisuuksissa tai entä se, että meidänkin ovelle tulevat tuomaan sanomaansa?! Enhän minä ole heitäkään tänne pyytänyt! Silti voin sanoa kauniisti, että minua ei kiinnosta. olipa sitten virpoja tai eheyttäjä kyseessä. Kyllä tämä maailma on kummallinen paikka.
Tuula sanoi…
Oikea virpominen jees, bisnes ei. Me käytiin mummu, papukka ja mummi ja ukki virpomassa.

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…