Hae tästä blogista

Ongelmia kuvien kanssa...

On hieman ongelmia lisätä kuvia tänne, mutta saanpahan nyt edes muutaman laitettua. Tärkeimmät. :)

Posti yllätti minut tänäänkin kivalla lähetyksellä. Luulin saavani kohojauhetta, mutta sain lisäksi leimasinmustetta, papereita ja leimakuvia. Ilahduin kovasti tästä kaikesta. Kiitos!


Tänään tuli myös Kortiston haasteesta voittamani palkinto, jonka oli sponsoroinut Paperilohikäärme. todella ihana arkki leimasimia! Tämän siis voitin sillä "pornokaupan kortilla". :)

Tarkoitukseni oli käydä Tiimarissa tänään ja käyttää lahjakorttini vaaleanpunaisiin pro markereihin, koska minulla ei ole vaaleanpunaisia tusseja, mutta olisin tarvinnut siihen vielä rahaakin hieman lisää ja niitä negatiivisiakin yllätyksiä tulee toisinaan, joten tällä kertaa kynät jäivät ostamatta. Harmi sinänsä, sillä nyt olivat tarjouksessa, mutta toisaalta kaikkea ei todellakaan voi saada ja tarjouksia tulee ja menee. Eikä ne kynätkään maailmasta lopu! Joten parempi mieli minulla on, kun rahat menevät järkevämpään nyt, kuten ruokaan, kuin kyniin.


Mutta tulppaanit piti ostaa! Ne ei niin paljoa maksaneet! Ekat tänä vuonna. 




jotain uutta, jotain vanhaa, jotain itse tehtyä...


Korttitehtailua ruskein sävyin. Ajatuksia herättävä kuva. voisiko kortti olla vaikkapa uuteen kotiin? Tai onnitteluja? Voisiko se olla tervehdys yksinäiselle tai parhaalle ystävälle? Voisiko kortti kertoa suruviestiä tai kaipuuta? Jotain lohdutuksen sanoja? Minusta tämä kuva tuo mieleen kaikkea tuota ja vielä enemmänkin. Lasten leikkiä pihalla, vanhuuden lähestymistä. syksy, kevät, toivoa ja täyttymystä.

Mitä sinun mieleesi tulee kuvasta?


Siirrän tämänkin luomuksen Inspis-kaupan hyllylle.
Kortti on kaksiosainen ja tekstitön.


Karamellejä, hedelmiä, maukkaita marjoja, tuttifruttimixiä. 

Prinsessaleikkejä, juhlia, saippuakuplia,
Mehujäätä, kirpeää ja makeeta. 

Tämän herkullisen rannekorun houkuttelevat värit tuovat päivääsi iloa, värejä ja herkkuhetkiä. 
Ja jos tarvitsetkin kolme rannekorua, saat sen irrottamalla tuon rusetin. Kuitenkin rusetti on  solmittu niin, että se pysyy siinä normaalikäytössä.


Uniikkeja korvakoruja käsin taivuteltuna... Näyttäviä, upeita, tyylikkäitä!


Murusen omaa designia... Vain kolmet enää jäljellä! 

Tammikuu on lopuillaan ja Inspis-kaupassa alennuksessa olevat Murusen korvakorut vielä tämän päivää tarjouksessa. Vinkkaanpa vielä, että helmikuu on nimensä veroinen. ;)



Helmiä, helmiä...

Olen saanut myytyä kivasti minulle turhaa tavaraa. Paperileikkuria, stanssia, leimasinta... 
Mutta yksi asia on, mitä en myy vaan ihan meinasin syödä ja mussuttaa...

Jotain vanhaa, jotain uutta. Merkkarit maistuvat samalta, kuin silloin ennenkin. Colamerkkaria en tosin muista koskaan aiemmin maistaneenikaan. Lakulantteja tässä pussissa ei ole. Merkkarit olivat lapsuudessani ja nuoruudessani isompia, mutta nehän vedettin pois markkinoilta sen takia, että ihan liian moni lapsi oli niihin tukehtua koon ja sitkeyden takia. Siksi merkkarit ovat nyt pienempiä kooltaan. Vaan makuun ei ollenkaan ole vaikuttanut. :)

Lurpsista lurps!

Viltsu


Onko sinulla mitään?

Mietitkö, ettei sinulla ole mitään? ettet omista yhtään mitään etkä koskaan saa mitään? Olet varattomana ilman rahaa, eikä mikään ole mitään, mitä saat? Haluaisit yhtä ja toista asiaa, mutta ne kaikki ovat saavuttamattomissa? Tililläsikään ei ole kuin muutama satanen, lompakossa kenties 20 euroa? Mitä sellaisella summalla tekee? ruoka maksaa, vaatteet maksavat, on bensakuluja ja on leffalippujen ostoa... Pitäisi mennä yksiin juhliin ja ostaa uudet vaatteetkin sinne. Pitäisi tehdä vaikka ja mitä ja nyt kyllä haluan viinerikahvit! Kuulostaako tutulta? Ja tienaat vaan jonkun reilun tonnin ja puolisosi saa saman verran? Ehkä asumistukea vaivaset 30 euroa? Jos sitäkään? voi voi.. Onpas kurjaa! Kuinka sinä voit selvitä sellaisella summalla?! 

Samaan aikaan naapurin rouva ajelee kotiin uudella mersullaan ja on käynyt kampaajallakin taas. Kerran kuussa hän siellä ravaa... Millä rahalla?! Varmasti miehensä rahoja tai pankin... Pyh!
Itse käyt vaan kerran kolmessa kuussa!

Ostit kummilapselle tai tyttären pojalle uuden paidan. Oli tarjouksessa ja vain 15 euroa. Sitten tarjouksesta sait paljon kaipaamasi kirjan vain kympin, kun normaalisti se olisi 30 euroa! Säästöä! Kirppikseltä löysit todella edullisesti tarpeellista! Pöytäliinan eurolla, hammastikkutelineen 50 sentillä, paidan 10 eurolla, kuppeja 5 kpl 10 eurolla, vanhan potan viitosella ja aivan ihanan sohvatyynyn. Sekin oli vaan 2,50euroa! Olipa halpa reissu! Kaupassa olis menny ainakin 70 euroa! Ai juu, kaupastahan sitä saikin taas tarjouksia kantaa pakkaseen asti! Leipää, jauhelihaa, maitoa, kalaa, makkaraa, juustoa, perunoita, hedelmiä, makeisia, kahvia, teetä, keksejä ja päiväkahville ne viinerit! Kauppaan sinulla meni siis vaivaset 60 euroa. Ei paha...

Yhteensä siis koko reissu jotakuinkin 184euroa! 

Oletko tullut ajatelleeksi, että tuollainen summa on ihan hirvittävän iso raha?! Ja vain tarjouksia ja jotain pientä...

Sitä ei tahdo huomata, kuinka rahat riittävät pitkällekin ja kuinka saat vaikka ja mitä. sitä ei huomaakkaan, kuinka pienistä summista kasvaa iso summa, kun niitä on monia. Ja jos mietit, ettei ole varaa mihinkään isoon, voisiko niistä pienistä tinkiä ja säästää siihen isompaan? Harkitse kahdesti tai jopa kolmestikin, tarvitsetko ihan todella sitä pöytäliinaa tai kirjaa. voisiko sen kirjan lainata kirjastosta ja onko liinoja jo kaappi täynnä? Tai voisitko ajatella myyväsi jotain pois ja niillä rahoilla säästää?

Katso ympärillesi. Katso tarkasti! Näetkö kaikki ne huonekalusi, koriste-esineet, kirjat ja musiikkiäänitteet, kukamaljakot, vaatteet, meikit,.. Kurkistappa ruokakaappiin. Se on täynnä. Eikös vaan? On jos jonkinlaista tarviketta. Tarvitsetko todellakin kaupasta jotain vai voisiko niistä jo olevista taikoa jotain, ennenkuin ne menevät vanhaksi? Voisiko jostakin luopua?

Itse teen niin, että myyn pois mitä en tarvitse enää. Pienikin summa auttaa saamaan jotain tarpeellista tilalle. Lisäksi teen koruja ja kortteja ja niillä rahoilla ostan tarpeellista. Yleensä se on lääkkeet, mitä tarvitsen ja mihin menee suurinpiirtein satanen kuussa. Toisinaan kuitenkin saan jotain ylimääräistäkin ostettua. Vaikkapa herkkuja tai jotain tarpeellista tai itselleni kivaa. Ei mitään kallista, mutta muutaman euron juttuja. Tai vaihdan, jos joku tarvitsee sitä, mitä minä en tarvitse.

Tuloja minulla on sen verran, etten saa edes vuokraa maksettua. Saan kuitenkin maksettua lainani lyhennyksiä ja lääkekulujani ja puhelinlaskun. Ei niillä tuloilla, mitä minulle tulee, saa kampaajaa kuin kerran vuodessa. Leffassa tai teatterissa ei käydä eikä baareissa, ostella uusia vaatteita alennusmyynneistä eikä kirppikseltä mitä tahansa eurolla tai kahdella. Jokainen lantti on tarkoin mietittävä. Ja totta hemmetissä se ottaa päähän välillä! 

On nöyryyttävää selitellä, miksi en voi mennä tai tulla tai lähteä. On hävettävää olla menemättä ettei tarvitse ostaa lahjaa tai hävettää lähettää jokin parin euron lahja ja kuulla, kuinka toisilta tuli 50 euroa. On noloa kulkea samoissa vaatteissa, missä kuljin jo 10 vuotta sittenkin tai löytyypä jopa 18vuotta vanhojakin vielä kaapista! On hemmetin turhauttavaa selitellä koko ajan, ettei ole varaa, ettei voi, ettei ole mahdollisuutta. Tai  saada mainoksia kotiin, kun ei niitä halua edes lukea! 

Ja koko ajan tiedostaa se tosiasia, että minun tilanne paranisi, jos menisin töihin... Saisin sen reilun tonnin joka kuukausi rahaa! Kuinka lähellä se olisikaan... Mennä vain töihin... Mutta kun ei voi! Se ristiriita, kun tiedät tuon ja senkin, että ajatuskin pelottaa! Tietää se tosiasia, että minä olen syypää tähän lamaani, mutta siltikkään en tahallisesti. Tämä on tahtomattani kaikki! Minulta ei kysytty, haluanko sairastua vai en. 

Niin... Tilanne on tämä. silti sanon, että minä olen äärettömän rikas! On vain nähtävä se kaikki, mitä minulla on! Koti täynnä lämpöä ja rakkkautta. Turvallista eloa. Ja on huonekalut, verhot ikkunoissa, on ystäviä ja on netti, millä touhuta. On askartelun ilot ja on silmät, joilla katsoa. On lapsi ja puoliso. On polkupyöräkin, vaikken voikkaan sillä ajaa. Odotan, että se päivä tulisi. 

Voi että! Kyllä minä olen rikas! Paljon rikkaampi, kuin se mersulla ajava rouva, jonka naama on alaspäin... 

Minä hymyilen sisältä ulos. Tänään en murehdi. Tänään katselen kevättä kohti!

When I had nothing to lose, I had everything. When I stopped being who I am, I found myself.
-Paulo Coelho                                                              

Mikä laulaen tulee... Akvaario blogissani!

Kamalan pitkät yöunet takana. Taisipa kello tikittää kahta, ennenkuin nousimme sängystä. Kerrankos sitä ottaa univelkoja takaisin ja nauttii vaan siitä, ettei ole minnekkään kiire, ei tarvitse herätä kellon soittoon tai saa vaan olla siinä rakkaansa kainalossa lämpimässä. Kissakin kyhnötti jalkojeni päällä. Juu, saa nukkua sängyssä tuollainen pieni mies. Ei haittaa. Kyl meillä lakanat pestään tarpeeksi usein. :D

Postikin kolisteli ovella ja tipautteli mitä mielenkiintoisempia kuoria lattialle. Eka oli romanttisen pinkki kuori sydämineen kaikkineen.  Ei lähettäjän nimeä, ei viestiä, ei mitään! Vain sisältö, mikä olikin ihastuttava ja lähettäjän itsensä tekemä todennäköisesti. Kuori sisälsi lisää sydämiä. :) Sydämelle löytyikin paikka heti. Pääsi roikkumaan koivun oksaan. Juu, sisälle, en nakannut pihalle. :D
Kiitos sinulle, kuka lienetkään!

EDIT: varmaankin 3-4 kuukautta meni, ennenkuin alkoi lähettäjä kysellä, sainko kuoren perille. Ensin hämmästyneenä, mistä kyse, sitten hoksasin, että tästä! Se olikin ihan sovittu juttu, mutta ajankohta ei ollut sille lähetykselle tiedossa. Onneksi sain kiitettyä lopulta oikeaa henkilöä!

Sitten tuli iso kuori, mitä tiesinkin odottaa. Phedralle kiitos! Nyt saan atc-kortit järjestykseen. Siis ne saadut. Omanihan ovat loppumassa. Kiitos tammikuun tuplien. :D Nyt voin hyvällä omalla tunnolla siis alkaa tekemään uusia kortteja, koska tosiaankin vanhoille on koti lähes kaikille. Jos nyt joku vielä löytää haluamiaan kortteja vanhojen joukosta, niin huomiseen asti on voimassa tammikuun tuplat. Tarkoittaa sitä, että varatessasi kortin tai kortteja, saat tuplaten niitä minulta. Laitan siis varaamiesi lisäksi vielä tänään ja huomenna yllärikortteja saman verran tulemaan! Ja jos nyt kortit kesken loppuisivat, teen lisää. 

Mutta siis tähän kuoreen...
Phedralta tulla tupsahti korttitaskujen lisäksi kasapäin leimasimia. Osa näyttää ihan uusilta. Huh, onpas taas vara valita. :) 

Ja lisäksi sain myös samassa kuoressa erilaisia korujen osia ja helmiä. Ihan huippu oli tuo muoviputkilo, missä oransseja helmiä. Putkilo itsessään on täydellinen micropurkki geokätköksikin. ;) kiitos Phedra! Vaihtarisi ovat juuri niin ihania, kuin ajattelinkin! Toivottavasti ilahdut saamistasi koruista yhtä paljon. ;)

Ja sitten vielä yksi kuori. Kuvioita niistä stansseista, mitä pari päivää sitten huhuilin. Juuri oikeat perhoset ja lehdet. Huhuilin siis stanssien perään ja sain yhden vastauksen. Henkilöllä on itsellään ne stanssit, muttei ole valmis niitä myymään. Tänään kuitenkin sain häneltä muutaman valmiin kuvion ja sainpa myös kuulla, että hän auttaa minua saamaan ne stanssitkin. :) Jos maanpäällä on olemassa enkeleitä, hän on ehdottomasti yksi heistä! Kiitos K! 
Laitan sinulle postia tulemaan tässä viikon lopussa. Katsotaan, mitä kaikkea kuoreen sujahtaakaan. 


Huomasin tuossa lukijoiden määrän nousseen jo yli 50:neen! mahtavaa! Kiitos paljon! On ilo huomata, että lukijoita on ja että blogini kiinnostaa teitä! Siispä ajattelin laittaa teille kiitokseksi akvaarion blogiini. :) Akvaarion löydät tuosta blogin oikeasta reunasta ylhäältä. Siellä on 6 kalaa ja ne tarvitsevat ruokaa. Saat siis halutessasi klikata hiirellä sitä ja antaa niille ruokaa. :)

Mukavaa keskiviikkopäivää!

Viltsu

Pyöreitä muotoja

Pyöreitä muotoja, niitäpä niitä!

Lumiukko on tehty pyöreistä palloista. 
Lumiukko taiteilee pyöreillä palloilla.
helmet ovat pyöreitä.
Atc:n kulmat ovat pyöristettyjä.
Itse yritän tehdä töitä saadakseni pyöreät muotoni kapeammiksi, joten mittanauhakin on käytössä.
Pyöreät luvut mittanauhassa.
Pyöreästä stanssatusta kuviosta tehty kuusi ja pari puoliympyrää korttiin...

Tässä pyöreitä muotoja yhteen korttiin riittämiin. :) "Kortiston" haastetta ajatellen.

PS. Haluaisin tietää muista Kortistolaisista, kuinka he rahoittavat askarteluharrastuksensa ja keskiarvo sille, montako tuntia viikossa hurahtaa askartelussa?

Tämä on mainos! Se on tarkoitettu luettavaksi. :D

Olethan huomannut uudet säännöt, jotka nyt jo Inspis-haasteessa käytössä? Samalla,kun säännöt muuttuivat, koko haaste parani teidäm kannaltanne ajateltuna. Nimittäin ohjeet ovat selkeät ja aiheet tulevat teiltä! Design teamiin valitsemani henkilöhän se kertoo, mikä on aihe siinä haasteessa, jossa hän toimii! Näin ollen siis kuka tahansa teistä voi saada sekä aiheensa esille, että olla DT kanssani. Tällä hetkellä vain yksi per kuukausi, koska hakijoitakaan ei ole paljoa, mutta toki jos kysyntää tulee, laitetaan useampia DT:ksi ja myös ehkä extra-haasteitakin?

Sen lisäksi, että aiheet ovat toiveitanne, on myös sponsoroituja palkintoja, mikä tarkoittaa oikeita BLOGINAMUJA! Katso vaikka tämän hetken palkintotarjontaa!
"Korttisirkus" lahjoittaa tällaisen namin! Kannattaa siis osallistua!

Lisäksi, jos 10 osallistujaa vähintään on tässä haasteessa, lupasin arpoa toisenkin palkinnon. Se näyttää tältä:

Myös DT:ksi valittu osallistuu arvontoihin. Se ei siis poista mahdollisuuttasi voittaa, vaan päinvastoin, DT saa varmasti pienen lahjan plus osallistuu arvontaan. 


Sponsoreita on luvassa jatkossakin, mutta sponsoriksi saa tulla kuka tahansa pienelläkin palkinnolla. Sponsorina saat mainosta tätä kautta. :)

Oletkos muutes huomannut Korttisirkuksen "kirpputorin"

Kiitos vielä kerran myös "Riinalle" tämän ihanan DT-työn teosta ja haasteen DT:nä olosta tässä kuussa!



Riinakin myy koruja. Nam nam... "Mökkihöperön myytävät".

Vielä kerkeät osallistua Inspis-haasteeseen. Se on samalla keinosi saada arpalippu namuseen palkintoon!


Aromiaa

Sain jokin aika sitten ystävältäni maistiaisiksi Nesquickin pikakahvipakkauksen. Koko härdelli oli kreikan kielinen, joten piti hieman arpoa, miten tämä toimii, mutta hyvin se sitten onnistui, kun avasin pakkauksen. 

Muoviin paketoitu muovikuppi muovisella kannella ja muovipillillä. Lisäksi 2 pussia jotain jauhetta ja 2 pussia jotain toista. 

Heitin jauheet kupin pohjalle ja keitin siihen vettä sekaan. Näinhän sen tekisin pikajauheilla.
Sekoitus ja katse kuppiin. 

En kuitenkaan kotioloissa niitä muovihärpäkkeitä tuota kuppia enempää laittanut. Mielummin maistelen pikakahvini tälleen hörppimällä reunalta. 
Näyttää enemmänkin laihalta kaakaolta, kuin kahvilta. Tuoksu kuitenkin kertoo, että kahvi on kyseessä, joskin jokin keinotekoinen tuote.
Ja varovainen maisto... Huh! 
Maku on sitä, miltä se näyttää ja tuoksuukin. Otappa tuosta selvää, oliko kyseessä sittenkään kahvi vai kaakao vai kenties kaakaokahvi? Maun perusteella se ei ole oikein mitään niistä ja kuitenkin vivahde kaikkeen tuohon. Huh ja huh. Juotua tuli, mutta en ostamaan kävisi. Muoviroskaa tuli ihan kiitettävästi. Tosin pesin astian ja jemmasin jotain retkeä varten. Tiedä vaikka... Mutta liian kuumaa ei saa juoma olla, sillä tuo kuppi ei ole kovin paksu. 

Aromiaan liittyen tein myös atc-kortin, joka olisi tarkoitettu Runebergin päiväksi. Julkaisen sen kuitenkin nyt tässä samalla aiheeseen liittyen. :)


Eli Aromia-haasteeseen: Oodi Kahville; aika pysähtyy.

Taantumus 1 vuotiaan tasolle?

Olipas minulla paljon unta viime yöksi. HEräsin vasta vaille 11 enkä sittenkään ihan hetkessä olisi halunnut nousta sängystä. Kuitenkin pakotin itseni jalkeille, koska päivä on rajallinen ja paljon puuhaa vielä edessä. Minun vauhdillanihan mikään ei tapahdu hetkessä.

Huomasin heti kääntyessäni sängyssä noustakseni, että tästä päivästä ei tule helppo. Polte alkoi heti selässä ja ensiaskeleet otettuani hoipertelin kuin pikkulapsi harjoitellessaan kävelemään. Ilman tukea kuitenkin. Horjahtelevat askeleeni jatkuvat edelleen. Istahdin alas kahvikupin ja leipäviipaleen kanssa ja mieleeni tuli eilen saaneeni kirje. Päätös valituksestani Kelalle ja muutoksenhakulautakuntaan. "Viltsun valitus hylätään. Perusteluina se, että Viltsu käveli tutkimushuoneeseen normaalisti. Lisäksi katsomme työkyvyn olevan tallella johonkin työhön". Pala nousi kurkkuuni ja olisi tehnyt mieli alkaa itkemään.

Tiedänhän minä, että ne valitukset tulevat hylkyinä takaisin ja mikään ei muutu ikäni takia. Mutta montako askelta odotusaulasta on potilashuoneeseen? Kymmenen? Jos ne kävelen normaalisti, miksi ei kirjoiteta sitä, kuinka lähden huoneesta ulos tai mitä tapahtuu huoneessa ollessa? Miksi ei kerrota kivuistani, siitä, että itken kivun takia tai siitä, etten voi edes tapaamisaikaa istua paikoillani? Miksi ei kerrota siitä, että nukahtelen kesken päivää tai siitä että en pysty olemaan pystyssä työpäivän vertaa?

No, nuo ajatukset tulivat todellakin mieleeni siinä aamupalaa nauttiessani. Turhautuminen ja tietoisuus siitä, kuinka tästä päivästä taas tulee hankala. Ja minun pitäisi jaksaa hymyillä ja olla pirteä ja yrittää jaksaa selvitä taas tämäkin päivä. Pitäisi jaksaa nousta joka päivä sängystä ja tehdä asioita, jotka pitävät minut täysipäisenä ja pitävät elämänhalussa kiinni. Että jaksaisin... En masentuisi tai muutenkaan luovuttaisi.

Ja minähän jaksan... Ei minulla ole vaihtoehtoja. Luovuttaminen tarkoittaisi kaiken menettämistä ja sekoamista. En anna itselleni edes mahdollisuutta alkaa ihan oikeasti, todella miettimään tilannettani. Se olisi katastrofaalista! siispä minun on jaksettava vielä. Silti minun on välillä myös nollattava itseni. Annettava kaiken tulla ulos. Jos en tällä syyllä, niin sitten jollakin muulla. Ja niin minä päästän pahan oloni ulos.

Teen sen yksin, hiljaisuudessa. Silloin kun kukaan ei näe tai kuule sitä. silloin voin olla varma, ettei tämä turhautumiseni ja paha oloni tartu muihin. Eikä tule sitä toivottomuudentunnetta, kun ei voi auttaa mitenkään. Ei tule velvollisuudentunnetta ta sääliä. Jotain, mitä en halua muille. Tämä on minun elämäni ja minun ongelmani. Ei kenenkään muun siinä määrin, kuin itse sen kanssa joudun elämään. Minä olen se ainoa, jonka täytyy jaksaa kaikki. Toiset saavat välillä hengähtää, unohtaa, taukoa. Minä sitä en saa koskaan. Juuri sen takia myös nollautuminen on minun oma asiani. Ja sen tehtyäni jaksan taas pitää huolta perheestäni, kodistamme ja itsestänikin.

Minun suurin toiveeni ei ole lottovoitto eikä omakotitalo järven rannalla. Minulla itseasiassa on ollutkin kauan sitten omakotitalo järven rannalla ja annoin sen pois. Se ei tuonut onnea. Minun onneni ja suurin toiveeni on saada oikeutta. Saada rauha siihen, että tämä kaikki loppuisi. En voi parantua, sen olen jo hyväksynyt ja sinut sen kanssa, mutta kuinka kauan tarvitsee lukea noita kirjeitä, joissa minulle kerrotaan, että olen valmis palaamaan entiseen työhöni tai vastaavaan? Kuinka turhauttavaa!

Minä olen vasta 5 vuotta yrittänyt tuppuroida eteenpäin sairaslomalla ja todistella olevani työkyvytön. Joku toinen on vastaavasti tehnyt sitä 15 vuotta! Tuo 5 vuotta on ollut toisaalta pitkä aika, toisaalta lyhyt.

Tänään sain sentään aikaiseksi hankkia osoitteet, joista pyydän kaikki sairaskertomukseni tämän asian tiimoilta. Sitten vaan hakemuksia kirjoittamaan.

Viltsu

Etsintäkuulutus! Stanssit

EDIT! En etsi enää näitä. :) 


Mahtaako jollakulla olla tiedossa, mistä nämä stanssit löytyisi tai kenellä olisi joutavina nurkissaan? Erityisesti tuosta lehtistanssista kaipailisin oikeanpuoleista isointa lehteä, mutta koko settikin käy,
Spellbinders FOLIAGE Leaves Shapeabilities





Ja samaten tämä perhossetti. 




Cuttlebug Butterflies all around



Kortti ystävälle!


Valkoista ja yksi väri sen kaverina.
Siinä resepti tälle kortille. 
Tällä kertaa yksiosainen kortti. 
Decoupagetekniikalla tausta servetistä. 
Päälle stanssattu valkoinen "kakkupaperi". 
"Kakkupaperin" päälle stanssattu kukka, mikä sai väriä leimamusteesta.
Alaosaan 3D-perhonen ja leimattu teksti tuplapapereilla.
Vielä loppusilaus musteella kortin reunoille.
Se on siinä! Kortti ystävälle!

Oletko tarpeeksi hyvä?

Toisilla on tapana sanoa, ettei heistä ole siihen tai tuohon tai tähän tehtävään. He vähättelevät omia taitojaan ja kykyjään. Joku toinen on aina heitä parempi, rohkeampi ja sopivampi. Mutta kysymys kuuluu; Mistä kukaan voi tietää olevansa kykenemätön tai huononpi tai osaamaton, jollei kokeile tehdä sitä ensin? Mistä voit tietää, ettet osaa, jos et kokeile? Mistä tiedät, ettet ole tarpeeksi hyvä, jos et edes yritä? tottahan toki kaikki toiset ovat silloin parempia ja osaavampia, jos he yrittävät parhaansa. Mutta voisiko sittenkin sinulla olla tarvittavat taidot olla se paras tai hyvä tai osaava?! Jospa sinä olisitkin seuraavaksi se henkilö, josta joku muu ajattelee, että tuo on minua parempi...

Paras ei tarvitse olla. Ei täydellinen. Ei voittaja. Tai oikeastaan olet sitä kaikkea omalla kohdallasi, jos vaan haluat. Voit olla paras tekemään juuri sen työn, missä sinä olet hyvä. Voit voittaa itsesi tekemällä sen alusta loppuun saakka, vaikka epäröit. Voit olla just niin täydellinen, kuin vain mahdollista olla voikaan. Kun vaan teet parhaasi, yrität ja ennenkaikkea alat tekemään!

Me teemme virheitä. Me teemme vääriä valintoja. Me mokaamme ja kaadumme, painumme pohjalle ja mussutamme multaakin. Me epäonnistumme uudestaan ja uudestaan ja olemme ihan surkeita. Niin, se on totta sekin. Jokainen meistä tekee joskus väärin tai epäonnistuu, valitsee väärän risteyksen. Mutta ei meidän tarvitse jäädä sinne väärälle puolen tietä, vaan virheistämme opimme ja tiedämme, että ensi kerralla teen tuon toisin. Virheistä oppii. Ja opimme sillä, että harjoittelemme. Että teemme uudestaan. On määränpää, tavoite, päättäväisyyttä ja sinnikkyyttä. Halu saavuttaa se onnistumisen ilo. Luuletko todellakin, ettei vaikkapa Yhdysvaltain presidentti olisi mokannut joskus? Tai ettei Nobelisti olisi aloittanut alusta? Tai maailman kauneimmaksi kruunattu missi olisi tuntenut joskus olevansa liian ruma tai lihava? Meidän ei tarvitse olla sitä mitä muut ovat, mutta meidän kannattaa tehdä silti omasta elämästämme elämisen arvoinen! Ei vähätellen, vaan rohkeasti hamuten sitä omaa palkintoa.

Palkintomme... Elämisen ilo, riemu, itsensä voittaminen, onnistumisen ilo, saavutus, se tunne, kun minä osaan, olen hyvä, onnistuin! Uskalsin! Otin riskin ja voitin!

Kaikki nämä vuodet olet varjellut siementä. 
Nyt on tullut aika muuttua kauniiksi kukaksi. 
-Stephen C. Paul 



Olipas se nukahdus

Minä nukahdin eilen illalla silmät auki. Kaikki alkoi siitä, että iltasella alkoi väsyttää ihan niinkuin normaalistikin tähän aikaan viikosta väsyttää nämä särkylääkkeet. Juu, en puhu mistään panacodista tai buranasta, vaan "pikkusen" järeämmistä aineista. Tuossa pari päivää tuli oltua liikkeellä niin paljon, ettei kerennyt päikkäreitä nukkua eikä sitä "normaalia" lepoa ottaa, mikä näyttää olevan tarpeen sittenkin.  No, siis eilen se kostautui sitten.

Ensin tuli hermokipuja oikeaan jalkaan. Ei mitään uutta sekään. Sitten kun se kipu alkoi hellittää, tuli totaalinen väsymys siitä rentoutumisesta, kun saan vihdoin huokaista helpotuksesta. Enää ei tarvinnut kulmat kurtussa hieroa jalkaa eikä heilutella sitä hermostuneena, ei ajatella keinoja selvitä eikä mitään muutakaan. Jossain vaiheessa jo sanoinkin ääneen, että kun tänään ei oikein mikään mene ymmärrykseen asti. Tuijotan vaan tekstiä pakkauksen kyljestä, enkä saa mitään tolkkua siitä. Kirjaimet vaan sinkoilevat silmissäni.

 Futum! Rentous->Väsyminen->Nukahdus.

Menin katsomaan telkkaria istualtani sohvalle. Katsoin, mutten nähnyt oikein mitään. Tunsin kroppani valahtavan rennoksi. Yritin pitää itseäni kasassa. Ryhdistäydy! Haukotus. Silmät alkoivat vetäytyä kiinni. Avaa ne! En voi enää nyt nukkua! Kello on jo paljon!

ehdotin että paistaisin lettuja. Joo, hyvä idea. Ja taas silmissä alkoi sumeta. Yritin istua paikoillani, mutta nytkähtelin. Olin unen ja valveen rajamailla. Hohhoijaa! Pakko herätä! Ne letut...

Murunen nauroi vieressä touhuilleni, kun yritin nousta seisomaan ja mennä lettuja paistamaan. olin ihan unessa, mutta silti siinä, silmät auki ja tiedostin, että pitää nousta...

Ravistelin itseäni hereille. Sainkin herätettyä itseni. Murunen paistoi letut ja minä lähdin hakemaan kellarista mansikkahilloa. nam nam. Hieman se viileys piristi. Hieman.

Tulin takaisin sisälle ja menin sohvalle makaamaan. Pikkutirsat vielä. Suljin silmäni. Mainoskatkon ajan nukuin oikeaa unta. Se riitti. Jaksoin olla taas hereillä. Mutta kyllä vain voimat olivatkin poissa ja koko yö meni sikeässä unessa Murusen ja kissan välissä lämpimässä.

Tänään minä otan ne päikkärit ajoissa!

Viltsu, joka nukahtaa silmät auki. :D

EXTRAHAASTE!!!

Extrahaaste!

Jos Haaste-sivulla osallistujien määrä on vähintään 10 osallistujaa tässä Korttisirkuksen sponsoroimassa  haasteessa, arvon kaksi palkintoa! Toinen se sponsoroitu palkinto ja toinen ylläripalkinto omasta varastostani ja se näyttää tältä:


sisältää:
1 autot-leimasin
2 paperikukkaa
2 kangaskukkaa
1 paperiperhonen
kimalteleva pahvin palanen
3 kuultopaperi-neliötä
5 erilaista tapettisuikaletta
11 kpl erilaisia papereita

Kaikki tämä siis extrapalkintona tällä hetkellä voimassa olevassa haasteessa, kun osallistujia vähintään 10 kpl! 
Laita siis sanaa kiertämään, niin saadaan arvontaa aikaan! 

Ja tokihan pidän silmällä, ketkä mainostavat blogiani/haastettani ja kenties ystävänpäivänä se muistetaan, kuka on ahkerin. ;) siispä kannattaa mainostaa ja hankkia osallistujia.

Tunnustus


Tunnustuksen säännöt ovat:
1. Kiitä tunnustuksen antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle.
2. Valitse 5 ihanaa (alle 200 lukijan) blogia, joille haluat tunnustuksen antaa ja kerro se jättämällä kommentti heidän blogeihinsa.
3. Toivo, että ihmiset, joille tunnustuksen annoit, jakavat sen eteenpäin viidelle ihanalle blogille.




Kiitos paljon "Tiedän paikan armahan"-blogille tästä suloisesta sydämestä! On ilo ja kunnia saada tunnustusta blogilleni ja samalla huomata, että minulla on lukijoita, jotka pitävät lukemastaan ja näkemästään.

Toivon, tottahan toki, että tunnustus matkaa eteenpäin ja omalta osaltani laitankin sen matkaan seuraaville blogeille:

1. "Elämän pyörteissä"
2. "Beauty of love"
3. "Arjessa askarrellen"
4. "Korttihurahdus kakkonen"
5. "Kamarin nurkassa"



Kohojauhe leimailuun

Osaisiko joku kertoa, mistä saa parhaimmat kohojauheet leimailuun? Ne juuri, mitkä leimatun kuvan päälle sulatetaan.
Olen tuossa katsellut valikoimia postimyynneistä ja joissakin on erilaisiakin, joissakin ei ole lainkaan. Hintaerojakin on.

Kokemuksia?

Runsaudensarvi purskautti taidetta blogiini

Runsaudensarvi todellakin purskautti blogiini taidetta joka lähtöön. Tai sitten se vaan iski, Inspiraatio, jonka seurauksena Inspiration esittelee nyt tekeleitäni enemmänkin. Kuitenkin ihan alkuun näytän palkinnon, mikä lähtee matkaan alkuviikosta. 
tuossa se siis on. Kortti, 3 tagia ja rannekorukieppi. 
Ja että mistäköhän palkinnosta tällä kertaa mahtaa ollakkaan kyse?! 
no, tuossa aiemminhan olen kertonut, että KAIKKI joulukortilla minua/meitä muistaneet bloggaajat ja blogittomat Inspirationin lukijat osallistuivat ylläriarvontaan. 
Nostin 6 korttia hatusta ja niiden kuuden kortin lähettäjille on alkuvuoden aikana luvassa jotakin pientä ja kivaa yllärinä. Tämä on nyt taas yksi niistä palkinnoista. 
aiemmin on lähtenyt jo 3:lle postia, tämä on nyt neljäs. Vielä siis 2 on saamassa ylläripostia tämänkin jälkeen. Olitko sinä yksi heistä? Tarkista, näkyykö korttisi "täällä".


kaulakoru, mikä ei ole mitenkään kauhean pitkä, vaan näkyy kauniisti kaulalla vaikkapa t-paidankin kanssa. Upeita mustavalkoisia helmiä ja ruskeita puuhelmiä. Tämän kun tein, näytin Muruselleni sen, ihan niinkuin kaikki työni aina näytän hänelle ja kyselen mielipidettä, niin tämän hän nappasi heti itselleen. No, hänelle sopiva tyyliltään onkin. 


Helmialusta on yksi niitä tärkeimpiä työvälineitä, mitä käytän koruja tehdessäni. Ihan ehdoton! Muita työvälineitä ovat mm. pyöröpihdit, sivuleikkurit, pinsetit,... 
Meidän kissakin seurailee aina askareitani vierestä. Yleensä kiltisti katsellen, mutta toisinaan iskee se sellainen pikkupiruus ja nappaa helmet leikkiinsä. :D


Tällainen setti valmistui siinä kissan kanssa leikkiessä. 

Joistakin väleistä löytyy helmihattujakin. 

hopeanhohtoiselle kartongille tehty atc. Tässä käytin mustaa leimaväriä, jota hankasin taustaan. Sillä sain aikaan kuluneen pinnan näyn. Lisäksi kahta erilaista paperiteippiä, mainoskuva, rusetti ja kartonkikukkanen. 
Syksyn säveliä

To my valentine
Tässä atc:ssa on taustapaperin lisäksi leimattu magnolia-tyttönen ja 3 leimattua kukkaa. Kaikki väritetty copiceilla ja pro markereilla. korttipohjan reunat on käsitelty leimamusteella.
Lisäksi liimasin 3 pikkuruista kukkaa kimppuun. Tässä kortissa piti olla jotain leimattua.

Tämäkin kortti on "jotain leimattua"-sarjaan.
With own wings
Korttipohjan päälle taustapaperi, jonka leimasin harsokankaan läpi pilkulliseksi.
Liimasin päälle stanssatun kuvan, stanssatun pohjan, jolle leimasin tekstin. Lisäksi koristeena kukkasia ja rusetti. Tekstipohja on kimalleliimalla reunustettu. Myös korttipohja on reunoilta käsitelty leimamusteella.

Happy valentine´s day
tällä kertaa atc-pohjan päälle tuli pohjapaperi, mihin suoraan leimasin naisen kuvan. 
Kehystin kuvan ääriviivatarralla.
Stanssattu koukero sai hieman uutta muotoa ja myös stanssattu kukka, mikä itseasiassa meni rikki, mutten heittänyt sitä roskiin, pääsi nyt tähän korttiin. Väritin sen ensin Pro markerilla ja liimasin keskelle kukkasen. Koukeroon sommittelin paljettikukkia ja niiden keskelle puolihelmet. Vielä kuvioleikkurilla tehty perhonen, mikä leimamusteella värjätty, kimalleliimalla kimallettu ja keskellä timanttisydän. 
Tämänkin kortin aiheena oli "jotain leimattua".

Korttipohjan päälle liimasin vaaleaa paperiharsokangasta. 
Sitten stanssattu sivuprofiili ja sen päälle leimattu kukkakuva, jonka väritin pro markereilla. 
Seuraavaksi tuli stanssattu koukero, mikä sai uuden muodon kortissa.
Reunalle tarrapitsiä ja vielä leimattu sydänkuva, mikä värjätty leimamusteilla.
Do you remember me?


Lopuksi vielä atc. jossa taustalta näkyy itse taustapahvi! 
Leimakuvan väritin pro markereilla ja copiceilla. Itseasiassa tuo kuva oli sillai epäonnistunut, että toinen puoli hiuksista oli poissa! Siispä atc-kortissa toimi täysin!
Korttiin tuli myös kangasmerkki ja kukkanen.
tämäkin kortti samaa sarjaa; "Jotain leimattua".
Are you my prince?

Osa korteista vaihtoon, osa matkaa englantiin.

Tässä eilisaamuna päätin aloittaa aamun snapsilla.


Kasasin baarikaapista pullot esille ja aloin valitsemaan sopivaa nautintoainetta. Olisiko aamupalalle sopivinta vodka, likööri vai whisky? voisiko olla konjakki vai kenties jotain muuta?



Nuo ihanaiset pikkupullot kääreineen sisälsivät suklaanautinnon ja miedosti alkoholia sisältävää nestettä. Max.3,5% alkoholia. 

Otinpa sitten aamustartin Gallianolla, kahviliköörillä ja konjakilla. Onko tuo kummakaan sitten, että kaikki nuo askareet ja ulkoilut  tuli tehtyä? :D 

Ulkoilua ja muita kuvioita


Jokin aika sitten kerroin saaneeni imetystyynyn lahjaksi. :D "Tuula" ilahdutti minua tällä erikoisella lahjalla. Lahja kuitenkin on ollut mieluisa niin minusta kuin kisulistammekin. Minähän toivoin tuollaista isoa putkilotyynyä nimenomaan sohvalle selkänojakseni, jotta saisin lisäaikaa pystyssä oloon, tai siis istumiseen. Selkäni kun väsyy ihan liian nopeasti istuessani. Nyt tämä tukityyny on antanut toivottua aikaa ja tukea. Mutta onpa se tuo meidän mieskin huomannut, että hyvä pesä se on nukkua. Jotenka taistohon käymme, kumpi sen saa. 


Nyt pari päivää meni ulkoillessa tiiviisti. Sää suosi molempina päivinä ja mikäs meillä lähtiessä ulkoilemaan, koska Murunenkin oli vapaapäiviä viettämässä. Meidän ilmainen harrastuksemme siis tuli mieleen kummallakin heti. Mehän emme ole todellakaan ostaneet kalliita "gepsejä" tähän kätköilytouhuun, vaan ihan ilmaiset sovellukset ladattu puhelimiimme. Vanhemmassa puhelimessani käytin puhelimen omaa gepsiä, mutta kun se puhelin meni rikki, hommasin puhelimeen geocaching-sovelluksen.  Ja niin pääsimme nytkin rämpimään lumihankeen. :D


toisinaan talvisaikaan helpottaa geo-polku meitäkin kulkemaan oikeaan suuntaan, mutta toisinaan polkua ei näy tai sitten se polku risteilee sinne tänne ja tuonne tai on jonkin koirapolun kanssa samassa, jolloin ei edes hajuakaan siitä, onko kyseessä geopolku vai muita jälkiä. Nytkin sitten tarpomaan umpihankeen.


Tarkoituksenamme oli löytää pienen pieni purkki jostakin puistoalueen piiloista. Valitettavasti lunta oli niin paljon, ettei oleellisia tietoja saatu tältä kätköltä hankittua. Kyseessä ei siis ollut tavallinen kätkö, vaan niinsanottu multi, jossa piti selvittää koordinaatit ensin paikanpäällä annetuista tehtävistä.


Otollisia paikkoja piilolle oli niin runsaasti, että tällä kertaa purkki jäi löytymättä.
Matkassamme kuitenkin olisi ollut geokolikko, joka odotteli uutta määränpäätään.


Kuvassa kolikko edestä ja takaa. Tunnistekoodi piilotettu. :) Näitä liikkuu erilaisia tuolla maailmalla. Kolikon tehtävä on siirtyä kätköltä toiselle ja jokaisella on jokin lisätehtävä, jos omistaja on niin halunnut. Samalla tavalla liikkuvat myös traveltagit ja travelbugit. Tehtävä voi olla vaikkapa kulkea vesistöjen lähellä tai tavata hälytysajoneuvoja. Näin ollen kätköjen, joihin tällainen siirretään tulisi olla tehtävän antamien ohjeiden mukaisella paikalla. Esim. rannan läheisyydessä tai pelastuslaitosten kupeessa. Tämä kolikko saatiin siirrettyä eilen uuteen purkkiin. :)



Maisemat eilenkin olivat kauniita, vaikkei aurinko suostunutkaan ihan täydeltä terältä paistamaankaan. Ensin kävelimme jäälle ja vastarannalle kalliolle. Siellä kätkölle ja kolikko purkkiin. sitten pyllymäkeä alas ja kuvien maisemiin kodalle.


Sää oli edelleen hyvä. Ei tuullut kylmästi ja sopiva vaatetus päällä ei tullut kylmäkään. Vaatetus onkin tärkeä osa tätä harrastusta tai yleensäkin talviulkoilua. Kylmä ei saa tulla. Muuten tulee tympääntyminen äkkiä ja talvella kaikki on typerää ja tylsää. 


Nuotio sytytettiin ja samalla, kun se alkoi pikkuhiljaa loimuta, nautimme termarista toffeen makuista teetä.  Myöhemmin sitten nuotiomakkaraa ja jälkiruuaksi nuotiovaahtokarkkeja. Nam nam. 




Tulen loimua, savun tuoksua, sopivaa pakkasen kirpeyttä ja ihania hetkiä! Niitä toivoisin sinullekin. Mukavaa viikonloppua!

Blogitekstisuositus

Luonnollinen joulukalenteri luukku 11; Veronpalautukset

Anna itsellesi aikaa päiväunelmointiin – juuri nyt! Mieti, miltä unelmaelämäsi näyttäisi. Mihin aikaan mahtaisit herätä aamuisin? Ket...