Siirry pääsisältöön

11. Voihan Murunen


Kuinka ihanaa olisikaan olla metsän laidassa omassa pienessä piilopirtissä, mökissä, missä palaisi kynttilät ja missä olisi sauna. Järvi siinä vierellä, mutta tähän aikaan vuodesta jäässä. Tietenkin. Nuotio pihalle valaisemaan yön pimeydessä. Kuusten huminaa, lumisia oksia. 
No, haaveita saa olla ja ehkä se mökki sitten joskus tulee, jos lottovoittokin saataisiin. Sitä ennen nautimme kaikesta muusta kotona.

Kohta joulu jo onkin. Melkein puolivälissä ollaan. Kohta on alettava paistaa piparkakkuja ja tehdä joulukakkua. Lahjat olemmekin jo ostaneet ja tänään sain minä Muruseltani joululahjoja ihan enemmän, kuin olisin ansainnutkaan! 

Nimittäin tuossa aamupäivällä olimme lähdössä kaupalle ja apteekkiin. No, apteekkiin eka, mutta eipä olleet uusittavat reseptit tulleet. Toivon hartaasti, että huomenna ovat, sillä viikko on jo mennyt ja eilen loppui yksi lääke ja tällä viikolla loppuu pari lisää. Tähän astihan uusinta on tapahtunut nimenomaan viikossa, eli olisin tänään ne saanut. Toivotaan, että ei ole ruuhkia tuolla TK:ssa. Tai pahempaa... Lääkärit joululomalla!

Sitten Murunen käänsi auton postia kohti. Vein kassillisen postia postiin. Että mua alkoi sieppaamaan, kun pysähdyimme odottamaan parkkiruutua, kun auto oli siitä lähdössä pois. Olimme ihan siinä vierellä, niinkuin pitääkin odotella. Varmasti kaikki näki, mihin menossa. Kun se auto tuli pois siitä ruudusta, Murunen kääntämään ratista ruutuun, mutta sai jarrut pohjaan ajoissa! Sieltä toiselta puolen tyhjästä ruudusta ajoikin toinen henkilöauto pois, siis  tyhjästä ruudusta! Ja suoraan kivetysten yli siihen samaan ruutuun, jonne olimme kääntymässä! Ja se autuas virne naamalla, kun oli voitonriemua täysi ja vahingoniloinen! No, ajoimme sitten sinne seuraavaan, samaan ruutuun, mistä se auto ajoi juuri meidän eteemme. Kaupan aulassa se mies edelleen virnuili ja kun sanottiin, että kiitos vaan, niin oli niin virnuilmeellä edelleen ja "ai siitä, että kerkesinpäs ennen teitä siihen ajaa!". Just niin. Tyhjästä ruudusta piti lähteä toiseen, jotta sai tehdä kiusaa! 

Ei siinä muuten mitään, mutta kun siihen aikaan oli jo kaupan parkkipaikat lähes täynnä. Vain harvassa enää tyhjä ruutu. Olisi ollut kohtuus ja ystävällistä jo se, ettei kiusaa enää siinä vaiheessa tekisi!

No, postissa sitten virkailijalla paha päivä. Helposti-kuori oli muka liian paksu. Sanoin kyllä, ettei se ole, koska sen voi painaa, ilmat pois. Mutta ei. Hän päätti, että se oli paksu ja sillä selvä. No, pyysin häntä sitten laittamaan sopivat merkit siihen, että saisin kaikki postit kerralla lähtemään. Kaikki 2luokassa, kiitos. 
Kaiken kaikkiaan 3 kertaa piti sanoa, että kaikki 2 luokassa.
Ja koko sen kymmenisen minuuttia, mitä siinä laiteltiin lähtemään niitä posteja, se virkailija valitti minulle siitä helposti-kuoresta! 

Sanoin jo, että ei se ole muita koskaan haitannut, vaan on riittänyt, että kuori mahtuu luukusta ja saa painettua sen kasaan. Ja että se on kotiovessa mitattu. 
Siitäkös se riemastuikin! 
Tuli kuulkaas oppitunti erikokoisista luukuista, erikokoisista postilaatikoista ja maksikirjeidenkin kantamisesta kotiin saakka! 
Mulla kuulkaas oli pinna palaa! 
Maksoin ja ostin helposti-kuoria. Siitäkin vielä piti yrittää pilkkua viilata! ARGH!
Hyvää joulua vaan sullekin Itellan täti! Kannattaa kenties pyytää hermolomaa joulun ajaksi, jos ei asiakaspalvelua kestä! Ja minä en edes ole  mikään valittaja tyyppi! Entä kun sellainen sattuu hänen kohdalleen?!

Postin jälkeen lähdimme "kauppaan". Auto ajeli eteenpäin ja mietin, että ei se suunniteltu kauppa täälläpäin ole, mutta jotainhan sillä Murusella on ennen kauppaa sitten mielessä. Tiedän, että on yllätyksiä täynnä ja koskaan ei voi tietää, mitä on taas saanut päähänsä. ;)

Niin tänäänkin!

Murunen ajoi erään portaikon eteen ja tuumasi: Nouse nuo portaat ylös ja toinen ovi oikealle. Siellä sinua odotetaan! 

AHA! Katselin hetken ympärilleni... ööö... 
Kampaaja? Voi jukra... Ja mä laitoin kotona lakkaa, enkä ole pessyt hiuksia. 
Murunen tuumasi, ettei se sitä ole... 
HÄH?!

Ei kai siinä muuta, ku lampsis lompsis vaan portaat ylös. Hmm... Toi ovi se ei voi olla! Naurahdus pääsi, sillä sieltä löytyi eräs metsästykseen liittyvä ovi. :D
 Tuo toinen se siis on..
Ovessa luki fysikaalinen hoitolaitos. AHAA! Hierontaa?!

Menin sisälle. Se olikin erilainen paikka. Kampaamon väki ekana vastassani, mutta joo, oli siinä ovessa myös fysikaaliset hoidot. Mutta ettei se olisi silti se kampaaja... Siispä, minne menen? 
Nainen tuli luokseni ja kysyi, oliko aika ja mihin oli aika? Vastasin, että oli joo, mutten tiedä oikeastaan tarkemmin. 
Se nainen alkoi hymyillä ja kysyi nimeni. OK, "Sinulle on kasvohoito täällä maksettuna"! WOW!
Ja niin mua vietiin kasvohoitoon!

Kun olin päässyt kasvohoidosta, siitä ihanan rentouttavasta puhdistuksesta, kasvojen hieronnasta ja kaikin puolin hoidetuista kasvopalveluista, niin Murunen odotteli minua pihamaalla.
"No niin, oleppas hyvä ja jatketaan matkaa tuonne noin"... 
HÄH?!
Kampaajan ovi aukesi ja Murunen tuumasi, että meille molemmille on yhtäaikaa aika siellä ja mulle pesu ja muotoleikkaus, joten alappa miettiä, mitä haluat muotoa. :D
Ok...
Huh huh..

Tekasin tuollaisen kolmiuloitteisen atc:n Kotilaiskan joulukalenteriin !



No, jatketaan tarinaa. Kampaajalla siis kävimme ja kun sieltä pois lähdimme, niin Murunen tuumasi, ettei siinäkään vielä ollut kaikki!
Olin jo epäuskoinen, että ei kai nyt enempää voi olla mitään?! Mutta oli kuin olikin. Menimme Rossoon syömään pitkän kaavan kautta. Antipastoista jälkkäreihin saakka. Ja punaviiniä minulle kaiken lisäksi. Huh huh!

Siis niin ihmeellinen hemmottelupäivä, että huh huh vielä kerran! Tämä oli minun joululahjani Muruselta. KELPAA! Mulla on maailman paras Murunen! <3

Että sellainen luukku tänään ja siksi näin myöhässä. :)


Kerkesin sentäs aamulla tehdä tällaisen korunkin vielä.

Ja jotta teillekin olisi jotain kivaa, niin...
Luukusta paljastuu ohje ihanaan joululeivonnaiseen:

Käy katsomassa!  "Leipomus".

Maukkaita hetkiä!


Kommentit

Minna sanoi…
Voi miten ihana päivä itellan tätiä lukuunottamatta. Minä sain jonkun vanhan työpaikan muutosta kerran semmoisen keltaisen luukkumitan millä ne niitä mittailee, se on kätevä. Mutta eroa on virkailijoissa, jotkut tosiaan puristaa ne ilmat pois ja jotkut vaatii etttä kuoren pitää sujahtaa koskematta mitan reunoihin :)

Onnea Ihanasta päivästä ja Murusesta :)

kotilaiska sanoi…
Mun mielipide noista runoista on että teet miltöä susta ittestä parhaalta tuntuu ja mikä saa sut liekkeihin tai mitä on pakko runon kautta saada ihmisten ilmoille, toisten mieltymysten mukaan tekeminen ei välttämättä ole paras eikä edes hyvä tie nimimerkillä entinen marionetti nukke nykyinen oman tiensä kulkija.
Olet onnen tytt/ nainen kun olet saanut noin rakastavan elämänkumppanin.Ihana päivä ja kalenterinluukku sen mukainen, korttisi on upee
ViliMarika sanoi…
Funchal, huomaathan, että nyt kommentit tulevat vasta kun hyväksyn ne.
Minna, se mitta pitää pistää väliseen minullakin. Virkailija sanoi kerran,että pitää mahtua postiluukusta ja voi testata omalla ovella. Tälle se ei sir kelvannutkaan. No, olkoot.
kotilaiska, olet oikeassa. Taas. Kiitos.
Sisko sanoi…
Kotilaiskan kanssa runoilusta täysin samaa mieltä. Hieno hemmottelupäivä ollut sinulla vaikka apteekissa ja postissa ei mennytkään ihan putkeen. Välillä asiakaspalvelussa kohtaa henkilöitä jotka saavat ajattelemaan, että nyt on tullut ammatinvalintavirhe.Ja tollaset parkkipaikalla kiilailijat ovat kyllä luonnevikaisia. Sinulla oli sitten noita tunnelmia äärestä toiseen päivässäsi. Kortti on jouluinen. Hyasintti tuoksuu! Korusi on kaunis sekin. Ja leipomus. Olen lukenut sen ennenkin ja nyt kirjoitin jo muistilapulle. Aineetkin on hankittu jo. "Tule tule hyvä kakku!"
ViliMarika sanoi…
Sisko, kiitos. Tuo kakku on yksi lemppareistani, mutta ei sitä tule tehtyä kuin jouluksi. Tosin tänä jouluna tulee appelsiini- suklaakakku. ;-)
Tuula sanoi…
Vaihtoehto B

Mukavalta päivä kuulosti, vaikka täti Itella olikin sitruunaa syönyt
Nanna sanoi…
Voi mitä "joulumielisiä" on ollut taas liikenteessä:((
Mun mielestä sä teet juuri sellaisen runokirjan jonka itse haluat kysymättä muilta mitään. Se on sinun kirjasi ja saat siihen laittaa mitä itse haluat:)Ihanaa,mä ostan sen heti;)
Riina Itkonen sanoi…
Runokirjan myötä olen samaa mieltä aiempien kommentoijien kanssa, kirjaan just sitä, mitä itse haluat.

Ja juu, annoin jo vettä sille huoripu...eikun traakkipuulle :D. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Pitää vielä siirtää se tuon toisen kukan juurelle kasvamaan. Sitähän mun piti sanoa, että kun poppareita ja chilimaustetta oli siinä mun yllärikorissani niin suosittelen kokeilemaan, että kun olette popcornit paukutelleet niin ripottelette sitä maustetta niihin jos vaan tykkäätte tulisesta. Itse olen niin tehnyt. Tulee paaaal-jon parempia popcorneja, aivan ihania. Ja juu, tänään tuli postissa toinen sellanen kahvipussimaistiainen, kelpaako sekin teille ?
ViliMarika sanoi…
Pittääpä muistaa tuo resepti seuraavan kerran. :) Kiitti vinkistä!

Ja juu, kahvi maistuu aina! Mielellään otamme, jollette itse nautiskele.

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…