Siirry pääsisältöön

Päiväretki haamujen mailla

Tämän päivän retkemme olikin hieman tavallisuudesta poikkeava. nimitäin otimme ystävän mukaamme ja lähdimme jahtaamaan aavetta ja sen aarretta. 

Kuulostaako uskottavalta? No, usko pois vaan. Ei mikään heikkohermoisen seikkailu. ;)


Kaikki alkoi siitä, kun lähdimme erään kartanon pihalle kävelemään. Siinä sitten tuli erilaisia tapahtumia vastaan. Tuli kaksi karhua halailemassa toisiaan, kartanon emäntäkin oli pihalla tupakalla... Ystävämme kurkisti tuonne koirankoppiinkin joutessaan. ;)


Matkamme jatkui pihapiirissä kierrellen. Löytyi suuren suuri vanha mänty, mikä kertoi omaa tarinaansa.     Se kertoi traakisesta tapahtumasta; Läheiseen järveen hukkuneesta kartanon herrasta. :O
Samalla meitä kehotettiin koputtamaan vanhaa puuta kolmesti. Kop kop kop. Ja kuinka ollakkaan, taivaalle ilmeistyi haukka! Sitä katsellessamme se alkoi syöksyä jotain kohti! Ja kas, nyt niitä haukkoja olikin kaksi! 
jatkoimme matkaamme eteenpäin.

Terassi piti löytää... Ei... Sittenkin vanhan puutarhurin talo. Pelokkaina kolkutimme ovelle. "Voisitko kertoa meille missä se kartanon herra on haudattuna?" vaan puutarhuri ei sitä kertonut. Päinvastoin toivoi meidän palaavan pois kotiimme.


Jatkoimme kuitenkin harhailua ja kaikenlaisia ihmetyksiä kohtasimme. Oli savupiippua, vajaa tyhjiä rakennuksia... 


Mutta missä olisi se hauta ja aarre?!
Minua ainakin pelotti todenteolla kun arvelin, että meidän on ehkä mentävä tuonne pimeyttä ammottavaan kellariin! Ei... En uskaltaisi!


Löysimme kuitenkin polun, mikä johti hevoshaalle, sieltä mutkittelevaa polkua pitkin alas rannalle ja kas, hautakumpuja oli useampiakin! Pelottavaa! Meitä uhattiin ampuakin! Se oli sen aaveen uhkaus! Hengissä emme selviäisi kotiin! 
No, meitä oli kuitenkin kolme joten arvelimme, että selviäisimme. Jatkoimme matkaa ja kohti päämäärää. Hieman mietittiin, hieman odoteltiin, hieman katseltiin ja kuunneltiin... Ja sitten se löytyi! Aarre!


Kaikki tämä oli todellista ja silti satua. Olimme nimittäin geokätköllä suorittamassa werigo-kätköä, mikä tarkoittaa sitä, että jokin tarina opastaa meidät perille erilaisten tehtävien saattelemana. Hauskaa ja tulipahan ulkoiltua tänäänkin!

Aikaisemmin tänään haettiin 2 muutakin kätköä esiin. 

Posket punasina viimasta, ystäväisemme kotiin saatettuna ja mahassa rilla-wrap on hyvä sanoa mukavaa päivän jatkoa!

Viltsu

Kommentit

KUUKAUDEN SUOSITUIN POSTAUS :

Georganicsin kolme hiilen kovaa tuotetta hampaille

Mikä tekee ihmisestä, olipa mies tai nainen, kauniin? 
Varmasti vastauksia on useampia, mutta ainakin kaunis hymy. Sellainen aito, vilpitön hymy, jolla ei tavoitella mitään hyödykkeitä eikä ivata ketään. Hymy, jossa sielu valaisee temppelinsä kauneimmalla valollaan. Ihan sama, onko hampaita tai ei, raudat tai ei, koriste ja kultahammas tai ei tai vaikka suu ei aukeaisi edes. Mutta oikein kauniista, puhtaiden hampaiden hymystä ei ole haittaakaan.. 😁

Koska minun suuni reagoi tavallisiin hammastahnoihin, on käytössäni oltava aina sellaista tahnaa, mikä ei aiheuta kipua ja aftoja, ientulehdusta tai haavaumia. Koska myös seuraajissani on herkkäsuisia, esittelen kolme upeaa valkaisevaa tuotetta, jotka eivät satuta herkkää suuta. Annetaan hampaiden näkyä hymyillessämme!

Tuotteet olen saanut lahjaksi Ruohonjuuresta eikä minua velvoiteta esittelemään näitä. Teen sen ihan sinua ajatellen.


Georganics oli minulle uusi tuttavuus, mutta aktiivihiili valkaisevana jauheena on tuttua. Nyt pääsin testa…