Siirry pääsisältöön

Kahvia ja inklinziä

Kokeillaanpas vielä yhtä uutta muutosta. Laitoin tuonne INSPIS-HAASTEET-sivulle uusimpaan haasteeseen linkki-ilmoittautumisen. JOS osaan sitä jatkossa käyttää niin, että se toimii, niin tuohan olisi oikein hyvä tapa toimia haasteiden kanssa! Laittakaa toki linkkinne sinne, jos osallistutte extra-haasteeseen, eli siihen koristeen tekoon. :)

Mulla on nyt koko aamun meinannut temppuilla bloggerin päivittäminen. Uskoisin, että ihan omasta testailustani sekoitin koko palvelimen, mutta nyt näyttäisi taas toimivan hyvin.

Samalla olen kipittänyt siivoamaan kissan oksennuksia ympäri kotia. Kolmesti päästi ruokansa ulos lattialle. Reppana. Normaalia kissalle, että oksentelee, jos on karvoja nuoleskellut. Me ollaan yritetty sitä irtokarvan määrää vähentääkin harjaamalla ja kosteilla käsillä pyyhkimällä, mutta eihän sitä kaikkea koskaan saa pois. Kissa on siinä mielessä veikeä, että kaiken aikaa irtoaa karvaa, vaikka miten pyyhit, mutta kaljuksi ei tule!
Onneksi nyt on kuitenkin talviturkin vaihto loppu. Oli nimittäin välillä ihan mahdotonta se karvan lähtö.

Itsestäni olen huomannut, ettei mahani enää taida kestää kahvia. olen elämäni aikana kuulkaas juonut kahvia useamman kupin! Lapsena ja nuorena en kuitenkaan voinut kahvia juoda, silloin kun olin liian laiha, anorektisen laiha. Silloin minulla oli niin alhaalla verenpaineet, että kahvi nosti sen liian nopeasti ylös ja pyörryin. aloitin sitten kokeilemaan kofeiinittomalla kahvilla ja sitä pystyin juomaan. Vasta aikuisiällä pystyin aloittamaan tavallisen  kahvin juonnin. Sitten sitä menikin. Alussa kylässä, sitten aamusella, lopulta ihan milloin tahansa.

Jossain vaiheessa kahvin juonnista tuli tapa. Ja jos en saanut kahvia, olin väsyneempi ja päähän alkoi koskea. Kahvi helpotti oloa. silloin tiesin olevani riippuvainen kahvista. aloin vähentää kuppiin tai kahteen päivässä. Kun se onnistui, pystyin jättämään pois vaikkapa pariksikin päiväksi koko kahvin. en halua olla riippuvainen mistään!

Sitten, kun tämä pysyvä sairauteni (Rappeumatauti)paheni ja menetin työni ja sen myötä varallisuuteni, elin käytännössä kahvilla. Silloin, kun vaikkapa viikon paastosin putkeen saadakseni lapselleni ruuan tai odotellessani Kelalta seuraavia rahoja, join pelkästään kahvia ja vettä. Ei ollut ruokaa, ei edes puuroryynejä tai pastaa. Joskus tilanne voi olla niinkin huono, ettei todellakaan ole varaa ostaa edes sitä 20 senttiä maksavaa makaronipussia! Silloin kaapissa oli kuitenkin kahvia. Kävihän kylässä ystäviä ja sukulaisia ja tietäen tilanteeni, toivat aina mukanaan kahvipaketin. Se kai se on se tavallisin tulijainen? toki joskus joku toikassillisen ruokaa tai vessapaperia, shampoota tms, mutta harvemmin. Kahvia oli ja sitä sitten kuluikin nälässä. Saatoin juoda 19 kuppia! päivässä kahvia!

Siihen aikaan olin yksin, stressaantunut, pelokas, väsynyt, ahdistunut,... Kaikin puolin huonossa kunnossa. (Rankka ero takana, pelko pefletissä. Sairaus etenemässä, kivut lisääntymässä. Työttömyys alkoi. Koti vaihtui. kaikkea piti ostaa eikä varaa ollut. Velkakierre alkoi. YMS).Samaan aikaan kilpirauhasen toiminta hidastui huolestuttavasti. En vaan ensin tiennyt sitä. Unettomuus vaivasi ja kipujen lisääntyminen selässä lisäsi unettomuutta. Kahvi oli se, jonka avulla sain pidettyä nälkää kurissa ja itseni päivätkin pystyssä. Paitsi sitten, kun jäinkin sänkyyn makaamaan, enkä noussut enää.

Se olikin sitten tilanne, kun makasin 2 viikkoa sängyssä. Kasasin vain toppavaatteita ja peittoja päälleni ja palelin ja olin väsynyt. silloin unikin tuli! Nukuin lähes koko ajan. Kävin vain vessassa ja loppuajan makasin sängyssä. Tällä ajalla posti lojui lattialla, millään ei ollut väliä... Kävin ylhäällä vain sen verran, mitä vessassa piti käydä ja syömässä jonkun voileivän tms. No, syy oli siinä kilpirauhasen vajaatoiminnassa PLUS stressin ja ahdistuksen ja pelon yhdistelmässä. olin täysin uupunut.

Lopulta tajusin itse, että olen sairastunut vakavasti. ettei se palelu ollut tervettä, ettei se nukkuminen ollut tervettä, ettei mikään ollut tervettä siinä hetkessä. Hain apua, sain pysyvän lääkityksen kilpirauhasen vajaatoimintaan ja viikossa huomasin muutoksen! Se oli kuin taukasauvalla olisi heilautettu!

Aloin piristyä, aloin nukkua paremmin öisin, en enää palellut, aineenvaihdunta alkoi toimia,..
Nyt siitä on jo aikaa muutama vuosi ja voin hyvin. painokin on alkanut laskea ja jalkojen iho on parantunut. Hikoilenkin, mitä en ollut tehnyt koskaan aikaisemmin. yms.

Niin, se kahvi... sitä join paljon todellakin. Sitten kun 2 vuotta sitten tapasin Muruseni, sain muutettua rytmin tuon kahvinkin suhteen toisenlaiseksi. Sain ruokaa joka päivä. Monipuolista ruokaa! Muruseni ei suostunut alun alkaenkaan siihen, ettei minulla olisi varaa elää. Minä pistin vastaan, etten voi hänen rahojaan käyttää ruokaankaan, mutta Murunen oli toista mieltä. toisaalta hyvä niin, vaikka minun itsetunnolleni se on aina ollut rankka paikka.

Kahvin juonti väheni. 3-5 kuppia päivässä... Nyt viime hetkinä 1-2 kuppia päivässä. Ja nyt viimeisten kuukausien ajan olen kuulostellut oloani, ettei kahvi välttämättä tee hyvää vatsalleni. Se tunne, kun juot kahvia ja alat voida pahoin... Alkaa oksettaa tai mahassa tuntua oudolle.
Se tunne on tehnyt sen, että nyt aion alkaa kokeilla teetä koko päiväisesti.


Olen jo pitemmän aikaa juonutkin iltateet, mutta nyt kokeilen, pärjäisinkö mustalla teellä päivätkin. Tuleeko kahviin tarve tai pääkipu kahvista? riittääkö kofeiinin määrä teessä? Vai olenko edes riippuvainen koko kofeiinista enää?



Ja yksi tärkeä asia on se, ettei mitään vähänkään mahalle käypää pidä ottaa tyhjään mahaan! Lääkkeet ovat vahvoja ja nekin osaltaan tekevät ongelmia. Siispä minulla on tärkeää saada suolasta palasta heti aamulla ja pitkin päivää.

Ja kerrottakoon nyt niille, jotka huolestuivat, että olen toipunut täysin kaikista huolista ja murheista. Tässä on todellakin mennyt aikaa, vuosia jo. Ja olen kilpirauhaslääkityksellä lopun ikääni! Saan siis apua koko ajan! Ja muut murheet ja huolet olen käsitellyt jo pois, eli elämä hymyilee eikä mielen päällä ole enää mitään mörrimöykkyjä. Kroppanikin hymyilee! ainoa murheenkryyni on tämä etenevä sairauteni, mikä jyrsii selkääni pikkuhiljaa. Ja sekin on jatkumo. yksi vika tekee toisen vian mikä tekee kolmannen vian ja sitä rataa. välilevyt->nikamat->lihakset->hermosto->kokonaisvaltainen kiputila->kovat lääkkeet->mahaoireet ja päänsärky->lääkkeet niihin oireisiin->....

Mutta minä en enää stressaa, en ole nälissäni, en juo liikaa kahvia, en ole uneton, en voi pahoin...

Ainoat murheeni ovat ainainen rahapula ja nyt tämä kahvin aiheuttama olotila. ;)

Tällaista tällä kertaa!

Muista sinä nyt kuitenkin osallistua arvontoihini, joita löydät tuolta eri sivulta: ARVONNAT.
Ja ATC-korttejakin on vapaita!

Terveyttä ja sen tuomia iloja teille kaikille tälle viikolle!
Vetäydyn muutamaksi päiväksi hieman hiljaisemmaksi täällä. Nautimme pojan kanssa syyslomasta. <3

ViliMarika

Kommentit

Maca sanoi…
Ei ole ollut helppoa todellakaan. Mutta hyvä, että nyt asiat ovat paremmin.
Saitko minun ilmoitukseni haasteeseesi? Kone herjaa jotain, ettet ehkä ole saanut. Osallistun joka tapauksessa. Käyn katselemassa korujasi sillä silmällä.
Tuula sanoi…
Kahvia menee "aalloittain" Nyt taas se 2 kuppia aamuisin ja usein 1 päivällä. Ei sentään kovin usein enempää. Aamukahvin puuttumisen huomaa päänsärkynä, muista ei niin väliä.
ViliMarika sanoi…
Maca, laitoin sinut vaihtorinkiin mukaan. :)

Tuula: Päänsärky on mullakin se yksi ja väsymys toinen oire. Mutta toisaalta ne voivat myös liittyä lääkitykseen. Hmm... No, katsotaan miten käy teekokeilun.
minna sanoi…
Kiitos ihanista korteista ja kimalluksista :) Nyt tuli idea joulukortteihin!
ViliMarika sanoi…
Kiva kun tykkäsit. :) Hankala on "yllättää" toinen, kun ei tiedä, millä yllättäisi. :D
Mutta tosiaan kiva, että inspiskin iski.

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…