Siirry pääsisältöön

Haamujahtia osa 2

Ei heikkohermoisten luettavaksi. ;)
Tämäkin päivä nimittäin meni haamun perässä kulkiessa. Tai siis yritettiin ainakin nähdä haamu tai edes vilaus sen aarteesta. Aarre löytyikin, mutta haamu pysytteli piilossa.


Kerrottakoon pieni tarina tuosta kuvasta ylhäällä.

Ranskalaista sukujuurta omaava Kuopijon Woimawaunuilijat ry:tä edustava kuopiolainen kilpa-autoilija Gerard Eduard Otsonen halusi järjestää kansainväliset säännökset täyttävän rallipikataipaleen seuransa alueella.
Nopeusrajoituksia sinänsä ei tuohon aikaan tunnettu, mutta wanhempi konstaappeli Pokkinen oli lopen kyllästynyt kihlakunnan alueella jo yleistyneisiin kovaäänisesti päriseviin moottoriwaunuihin. Tästä syystä hän asetti G-E Otsosen tavoittamisen ”primääriksi tawoitteekseen” kuten hän itse asian ilmaisi. Valitettavasti kihlakunnan ainoa wallesmannin käytössä oleva ajoneuvo oli 1908 T-Ford joten vaakakupit tulevassa välienselvittelyssä eivät olleet wallesmannin puolella, olihan G-E O:lla kilpaviritteinen Locomobile!
Mainittuna syyskuun iltana wallesmanni tavoitti Otsosen Locomobilen ainoan takavalon tieuralla, joka kaartoi ohi lammen joka nykyisin tunnetaan nimellä Petosenlampi. Alkoi hurja takaa-ajo pitkin savisia hewospeliuria!

Otsonen suuntasi kohti Karttulaan johtavaa hiekkatietä (tielinjausta on sen jälkeen hieman muutettu, nykyisin risteyksen paikalla on ABC-liikenneasema) koska tiesi autonsa olevan nopeampi kovapohjaisella hiekkatiellä. C-O P. käsitti G-E O:n aikeet ja päätti pysäyttää pakenijan hewosuralla koska hänen allaan ollut T-Ford oli siellä kuin kotonaan.
Saavuttaessa hewosuralla kohtaan joka nykyisin tunnetaan nimellä Petosenmutka (v. 1990 asti Otsosenmutka), lipesi woimawaunu Otsosen käsistä seurauksella, että waunu suistui kaarteen ulkopuoliseen metsikköön tuhoisalla voimalla.
Onnettomuuden jälkiselvittelyt vaativat aikansa, johtuen Otsosen toisesta - hieman erikoisesta - ominaisuudesta: hän oli nimittäin täysin näkymätön!
Wallesmanni konstaapeleineen löysi kyllä Otsosen ajaman Locomobiilin mutta Otsosta itseään ei löydetty tuntikausia jatkuneista käsikopeloetsinnöistä huolimatta! Otsosen oletettiin menehtyneen mutta Etelä-Kuopion (nyk. Petonen) juoruämmät kertoivat vielä vuosikausia tarinaa ”tyhjätakkisesta miehestä” josta ei jäänyt varjoa, vain veritippoja poluille…
Tapaus on säilynyt ratkaisemattomana näihin päiviin asti, mutta paikalle pystytettiin myöhemmin Otsosen erikoisominaisuutta kuvaava huomaamaton muistomerkki: tapausta tuntemattomalle muistomerkki oli täysin näkymätön vaikka olikin aivan näkyvissä.
Muistomerkiksi kelpuutettiin laatta, johon kirjoitettiin ainoastaan Otsosen nimikirjaimet GEO. Myöhemmin laatta on varastettu.

Näitä maisemia lähdimme tänään katselemaan ja juuri tuota kolaripaikkaakin tutkimaan. Olihan siinä oma tunnelmansa tuon tarinan takia. Katsella sitä mutkaa, katsella niitä polkuja, katsella sitä rotkoa... Entä jos kuitenkin joku katselee meitä? Entä jos jostakin näkyisi pala autoa? Kenties haamu? 
Hrrr...

Lähdimme seuraavaa tarinaa seuraamaan. Edesmennyttä paviljonkia katselemaan. Portaat ylös ja siinä se oli. Perustukset jäljellä. 


Samaisessa paikassa kiipeilimme kalliota ylös, alas ja sivuttain. Kunto ainakin kasvoi, jos ei muuta löydettykään.

Niin, paitsi isoakin isompi etana. Ensin mietittiin, liekkö espanjan siruetana, mutta väritys oli niin erilainen, että kyllä tuo todettiin ihan perinteiseksi etanaksi.


Etana, etana näytä sarves... Ja kyllä! huomenna ON pouta!


Retkemme johdatti meidät myös ylävesisäiliötä kiertämään ja vapauden aukiolle istuskelemaan. Tällainen päivä tänään. :)


Kommentit

Riina Itkonen sanoi…
Selvästi hyvä päivä !
Oi miten tuollainen haamuilu on hauskaa
ViliMarika sanoi…
Päivä oli oikein hyvä, kun ei kiirettä ollut. Sai omaan tahtiin kulkea ja ihastella maisemia, ihan niinkuin yleensäkin meidän reissuilla. Harmi vaan, että ilta ja yö oli taas vaikeampia. Herättiin koko perhe yöllä huutooni... Kahdesti.

KUUKAUDEN SUOSITUIN POSTAUS :

Joulukalenteri luukku 24 : ARVONTA ja sateenkaarikuusi

On Jouluaaton aika. Hyvää joulua sinulle ja läheisillesi! Olkoon Joulusi kiireetön ja häynnä rakkautta. 
Tänään pääset näkemään meidän tämänvuotisen sateenkaarikuusen ja osallistumaan Ruojonjuuren tarjoaman joululahjan arvontaan! Lahja ei kerkeä tälle eikä huomiselle illalle, mutta taatusti nautit siitä vähän myöhemminkin. 

Vaihtelemme kuusenkoristeiden väriä joka joulu. Viime jouluna oli ruskeaa ja kultaa, nyt sateenkaarikuusi vuorossa. Idea lähti rakkaan soulsysterini, Susannan lahjasta, joka vuosi sitten pursuili ihania värikkäitä kuusen koristeita. 

Osa koristeista on entuudestaan omia ja nähneet jo useamman joulun. Ja vaikka värikäs kuusi onkin nyt, mitään gayprideä tämä ei edustaisi. Sen verran hillitty kuitenkin. Osansa varmasti tekee valkoinen luminen väri pohjalla.


Tällä kertaa jätettiin isot pallot kokonaan pois. Nämä pienet pallot ovat kahdesta eri setistä. Toisessa oli erilaisia kultapalloja ja toisessa värikkäitä matta-ja kiiltäväpintaisia palloja. 

Kuusessa on joka kert…