Siirry pääsisältöön

Telttaretki

Olimme Murusen kanssa kesälomareissulla jossakin, saaressa. Kauniissa ympäristössä, jossa vaarojen rinteitä, vettä ja lämpöä. Pääset mukaamme telttaretkellemme kuvasarjan muodossa.

Teimme ruuat nuotiolla. Siinä kiehui aamu- ja päiväkahvit, valmistui Italianpata itsekuivatusta härän jauhelihasta, paistuivat kalat ja keitettiinpä ilta- ja aamupuurotkin nuotiolla. Samoin teevedet. Nuotiolla poltimme kaiken mahdollisesti palavan roskan pois, mutta kaikki ei-palava, kuten maitopurkit(2desin hyla-purkit, joissa sisus ei-palavaa materiaalia) toimme mukanamme mantereelle roskiin.
Nuotion tuli oli muutenkin houkuttelevaa katsella ja istuimme tovin jos toisenkin, hiljaisuudesta nauttien, omia ajatuksiamme ajatellen tai muuten vaan rupatellen tulta ihastellen. Jossain vaiheessa laitoin käteni tulen viereen, vasemman käteni, ja kysyin, huomaako Murunen jotain tuttua... Hyvin nopeasti sanoi huomaavansa. ;) Sormuksemme... Järven veden valkokultaa ja tulen liekkien keltakultaa. :)

Nyt pääsimme testaamaan ekaa kertaa telttaammekin ja ai että olikin hyvä teltta! Uskomatonta, että saimme niin halvalla, 40 eurolla, suorastaan loistavan teltan! Yhtenä yönä satoi rankemmin ja mantereella ukosti, mutta me menimme telttaan nukkumaan ja heräsimme aamulla kuivina. Ja teltassammehan on sisäteltta JA ulkoteltta, joten kaikki ne ötökät, mitkä pääsevät livahtamaan teltta-alueelle kyyristyessämme, jäävät ulkoteltan puolelle! Sisäteltassa, jossa nukuimme, ei ollut ötököitä! Nappasin kuvan sisäteltassa maatessani, sen kankaan läpi. Kaikki nuo öttiäiset siis olivat ulkopuolella!

Nuotio... Niin. Siinä siis tehtiin kaikenlaista evästä. Paistettiin ahvenet ja säret sekä saamani hauki. Toisella kilolla oleva vonkale. Sitä olikin jo ilo väsyttää. Yllä siis kuva KEITTIÖSTÄMME:

Ja tuo edellinen kuva oli myös keittiötä. Pöytä, joka oli yleensä ruoka-aikaan täynnä lautasta, vesikanisteria ja muuta kippoa ja maustetta. Testasimme myös uudet retkiastiat. Hyvin toimivat kattilat ja pannut. Hyvä ja edullinen ostos. Retkikeitin jäi vielä testaamatta.

Tässä kuva KYLPYHUONEESTAMME. Sai pestä hampaat ja ämpärissä oli käsienpesuvettä ja kannon nokassa käsisaippua.

Maisemat... Hmm... Aika pahat... Vai mitä sanot. ;)

Katsoitpa minne tahansa, niin aina näkyi vettä ja vihreää. Lämpötila suosi, tuuli oli lämmin ja sateilta selvittiin sillä yhden yön sateella. Tuolla sitä soudeltiin lainaveneellä, kalasteltiin, seikkailtiin kaislikossa ;) ja katseltiin kuikkaperheiden menoa. Ainoa huono puoli oli eräs kauempana asuva vanhempi mies, joka veneellään päristeli edes takaisin. Se pärinä oli kuin ampiaispesän herhiläinen. (Menikös nyt kaksi asiaa sekaisin?)

Ei muuten mitään, mutta kun se samainen mies tuli eka päivän jälkeen huutamaan meille! Siis totta se on! Oltiin veneilemässä ja yks kaks ajoi punainen vene parkkiin vierellemme ja mies alkaa huutaa, että Hel**ttiin siitä soutelemasta! Millä asioilla sitä oikein ollaan ja toisten laitureilla käydään?! Hän näki! Hän tietää ketä ollaan! Hän tietää!

Yritimme selittää, että ei todellakaan olla häiriöksi, ei kenenkään laitureiden lähellekkään menty, saati rantauduttu sinne, ei mitään hätää! Mutta ei. Ei kuunnellut! Syytteli vaan ja huusi. 
Toivotin hyvät päivänjatkot ja kaunista kesäiltaa. Lähdimme soutelemaan pois.

 Kohta tuli toinen vene ja jutteli ensin sen punaisen veneen miehen kanssa, sitten tuli kierrokselle meidän veneen ohi. Moikkasimme ja jatkoimme soutelua.
 Takas punaiselle veneelle meni ja sit kuului vaan, kun kysyi "oletko ihan varma?!". Siihen se pörisevä tyyppi tuumasi "OLEN! IHAN VARMA". 
Taas kiekka meidän ohi ja pois. Sen koommin ei ollut ketään lähimainkaan! Katosi uusi vene ja jatkossa pörinäpappa, tai pörinäkuikaksi me se ristittiin(kuikka kun on tarkka reviiristään), pysytteli kaukana meistä. 

Liekkö nuorempi mies sanonut muutaman valitun sanan, että pysyy kaukana meistä, vai mikä sitten tuli? No hei... Kaksi naista asustaa saaressa, soutuveneellä soutavat mato-ongelle ja sitten ollaan todellinen uhka jollekin moottoriveneellä kulkevalle miehelle?! 
HALOO!


Kyllähän se pärinäkuikan manailu hieman jäi mieltä kaivamaan, kun yleensä ihmiset kysyvät suoraan, kauniisti, että ollaanko sitä ihan asiallisesti liikkeellä ja mitäs naisia ne nämä ovat, eikä hyökkää syyttelemään! No, ei voi mitään. Yläkuvassa on JÄTEHUOLTOPISTE. Sinne ne murheetkin hautautuivat lopulta.


Kuikkia siis näkyi, muitakin, kuin vain päriseviä. Noita lintusia oli mukava seurata. Ihmettelin vaan sitä, ettei lokkeja ja tiiroja nähty kuin yksi tai kaksi.


Ampiaisia oli liikaa, mutta ei onneksi pistäneet. Samoin oli paljon kimalaisiakin. Niitä oli kiva seurata turvallisen välimatkan päästä. Tosin yksi kimalainen päätti käyttää jalkaani siltana ja se tuli kanervasta jalalleni ja siirtyi kävellen sitä pitkin toiseen kanervaan. :) Sanoinkin, että olen minä vaan semmonen ruusu, että kimalaisetkin tykkää. ;)

Ei meillä ainakaan nälkä tullut. Haudutettua bataattiakin tehtiin pari kertaa tuon tiistaista perjantaihin aikana.

Joku tuollainen isompi ötökkäkin nähtiin ja mietittiin, että mikäs se tuo sitten oli?

Tattivauva sai jäädä kasvamaan kanttarellivauvojen kanssa. Isoja ei löydetty. Liekkö mökkiläiset keränneet jo?

Hauska, iso mänty tosin löydettiin ja hämmästytti se, kuinka pahkainen se oli!

Ja toinen hassuliini! Pienen pullon olisi saanut tuohon aukkoon laitettua. Oiva paikka geokätkölle. ;)

Kappas... Taas tuli tuli. :) Ja vesi.


Kaurapuuroa vadelmilla. Erittäin nopeaa ja maukasta retkiruokaa ja pitää nälän loitolla.
Reissu oli oikein rentouttava, antoisa ja sai olla poissa kotoa arjesta. Sai ajatella, olla, nauttia. 
Yöt vaan olivat hieman hankalia. Ei tuo mun selkä oikein tykkää. Ei se tykännyt epätasaisesta maastostakaan. Mutta sen verran kuuntelin sitäkin, etten liikaa rehkinyt. Lepoa välillä ja sitten taas tiskaamaan tai ongelle. Tuollainen 2-3 yötä menettelee, ei enempää. Patja oli kyllä hyvä! Iskiashermot olivat vaan koetuksella myös hieman. Nyt sitten kotona lepoa ja huilia ja tekemättömyyttä. :)

Matkalla saareen ja sieltä pois kävimme myös geoilemassa. Löysimme toistakymmentä geokätköä! Yksi jäi löytymättä aiotuista siksi, ettei sitä vaan löydetty ja siellä oli metsässä mies ja nainen, jo keski-ikäisiä, salasuhdettaan harjoittamassa. :D Toinen jäi löytymättä siksi, että koordinaatit oli kirjoitettu väärin paperille kiireellä. No mutta travelbugi jäi jonnekin ja löydettiin kivasti uusilta seuduilta purkkeja. Kotiinkin saatiin tuomisia; avaimenperä, dino, tikru ja Rey Mysterio-hahmo. :)
Torilta haettiin matkatuomisia. Ostettiin 2 laatikollista mansikoita! Matkaa tosin oli kotiin vaikka ja kuinka, mutta silti... Halvalla saatiin!

Meillähän mansikkalaatikosta saisi maksaa 22-26 euroa. Me maksettiin noista KAHDESTA laatikosta 26 euroa!

Kotona mansikkasavotta pakkaseen ja nukkumaan. :)

Kommentit

Tuula sanoi…
Jos se salasuhdepari olikin se geokätkö ;D

Tuli ja vesi, niitä voisi tuijottaa ja tuijottaa, rauhoittavia elementtejä.
ViliMarika sanoi…
Heh heh. Tiedä vaikka. "Käy katsomassa jotain erilaista". :D
Tähän asti yhytetty vain nuorisoa lemmen puuhissa. :D
kotilaiska sanoi…
Ihana on teidän retki/ mökkeilyreissu ollutIhan hiukan kateeks käy. Minäkin jonkinlaista reissua tässä lomakseni suunnittelen, syyskuussa tosin ei taida teltassa tareta joten hiukka toisenlaista ja joudun sen vissiin yksin tekemään kun ukko kullalla on noi puima hommat ym. sadonkorjuu juttua niin ettei voi lähtee mekeen.
Minäkin oon pakastanut yllättävän monta laatikkoo mansikoita tänä kesänä ja varmaan viel useempi litra on menny parempiin suihin.tää on ollu sellane mansikkakesä.
Joko olet käynyt katsomassa uutta roskishaastetta& vaihtoa ne on esillä sekä roskisdyykkarissa että bloggerin blogissani.
Niin ny on sunnuntai ja missä se sun haaste on?Vai olenks mää lukenu säännöt huolimattomasti.
ViliMarika sanoi…
Tuossa tuumattiin, että meidän tai ainakin minun makuupussilla tarkenisi yöpyä alkutalvestakin vielä, jos vaan kalsarit laittaa jalkaan. Pitää pikkupakkasetkin loitolla. :)
Mitä? Eikö haaste näy? Minä näen sen ekana päivityksenäni, tai siis viimeisenä! Tosin olen laittamassa kohta uutta päivitystä palkinnostasi, eli kohta se haaste on toisiksi viimeisessä.

KUUKAUDEN TOP 3

VUODEN 2016 PARAS LUONNONKOSMETIIKKA TUOTE ja ELÄINKOKEET

Paljon puhututtanut eläinkokeiden käyttäminen kosmetiikkateollisuudessa on ollut minulla mielen päällä taas jonkun aikaa. EU:ssa astui voimaan kosmetiikan ja hygieniatuotteiden koe-eläinkielto 3 vuotta sitten. Sitä ennen voimaan astunut direktiivi kielsi kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden testaamisen eläimillä vuodesta 2009 alkaen. Kielto koski myös raaka-aineita ja esti EU:n ulkopuolella (esim. Kiina) eläinkokein testattujen kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin EU:n alueelle.

Hyppäävällä pupulla merkitty tuote ei saa olla myynnissä Kiinassa, missä eläinkokeet ovat pakollisia kosmetiikalle (uudistuneen lakipykälän mukaan heinäkuusta 2014 alkaen shampoita ja hajuvesiä ei enää testata eläimillä.). Kosmetiikkateollisuuden tekemät eläinkokeet eivät ole ainoastaan eettisesti tuomittavia, vaan myös tarpeettomia ja kyseenalaisia. Eläintestit voidaankin korvata eläinkokeettomilla menetelmillä, jotka ovat usein eläinkokeita luotettavampia ja edullisempia.

Jos kiinnostuit aiheesta, löydät Animal…

Aurinko ja HeyDay Sunbeam

Aurinko on tähti, jota Maa kiertää. Aurinko syntyi vajaa 5 miljardia vuotta sitten. Auringonvalo on Suomessa kesällä merkittävin D-vitamiinin lähde ja lisäksi auringonvalo vaikuttaa pimeähormoni melatoniinin eritykseen, joka on suurimmillaan öisin ja talvisin. Melatoniinilla on unettava vaikutus, joten auringonvalon puute päiväsaikaan voi aiheuttaa väsymystä ja häiritä uni-valverytmiä. Luonnollisen valon puute voi myös aiheuttaa kaamosmasennusta. Noin vajaan 5 miljardin vuoden kuluttua auringon energia ehtyy ja aurinko katoaa kokonaan pois. Mutta mitä tehdä, jos meidän oma energia meinaa ehtyä pimeänä kautena eikä auringon energiasta ole tietoakaan?! 

Joku vastannee lähtevänsä etelään aurinkoon, jollekin energiaa tulee kirkasvalolla ja joku ottaa D-vitskut purkista. Kaikki ihan oikein! On myös huolehdittava siitä, että nautimme terveellisiä aterioita ja hellimme ja huolehdimme omasta hyvinvoinnistamme. Hemmottelua, nautintoa, iloa, hymy päivässä ja mitä ikinä keksitkään piristääksesi…

Joulukortti kääreestä kierrättäen

Kun kierrätys on sydämen asia, löytää mitä merkillisimmätkin asiat tiensä askarteluun mukaan. Tällä kertaa pysytään kuitenkin ihan perus kierrätyksessä ja sujautetaan suklaalevyn kääreestä pala korttiin. Lisäksi leimattua, leikattua, teipattua ja yhteen liimattua.Tämä kortti on tilaustyönä tehty.